Hyvän mielen ketju vol. 2

[Eppu]

Kumpi on tärkeämpää vapaa-aika vai sijoitukset/säästöt....

Asia on monisyinen. Toisaalta mikä niiden sijoitusten funktio on, ellei omaan hyvinvointiin tarpeen vaatiessa käytettävissä oleva resurssi. Lautayksiö, käärinliinat ja niin edelleen. Toisaalta omassa hallinnassa olevan auton myötä tulee nopeamman matkanteon kylkiäisenä liuta riesaa, vastuuta ynnä pakollisia juoksevia, jopa arvaamattomia kuluja. Voi myös pohtia, voiko muilla välineillä suoritetusta työmatkasta tehdä itselleen vapaa-aikaa, esimerkiksi liikunnan, kirjojen, podcastien tai vaikkapa meditaation merkeissä.

[MikaM]

Ja saako työmatkat vähennettyä sitten verotuksessa, joka vähän lohduttaa kulupuolta. Paljon riippuu tämän hetkisestä kulkuvälineestä; kävellen, kommariakvaariossa, junalla vai millä. Siis että kuinka kovaa se riipii tai voiko siellä harrastaa joogaleijuntaa a'la @Eppu. Tunti suuntaansa säästöä tarkottaa melkosta määrää työmatkaa. Aikaa myöten se kyllä riepoo.

[MikkeM]

Iltavuorosta aamuvuoroon on se huonoin kombo, eli n 22.30 himassa ja n klo 04.40 ylös, siinä jää unet hieman vähille.
Sijoitukset on osittain ns tulevaa vanhuuden turvaa, sikäli ettei mitään ihmeellistä tapahdu, kun aikoinaan meni laman aikoihin meni jokunen vuosi työttömänä ja pienituloisena eläke tulee jäämään aika pieneksi, sekä tietyllä tavalla ärsyttää vaikkei puhuta kuin jokusista tuhansista, niin niiden takaisin saamiseen menee kumminkin vuosia.

Periaatteessa voisin hakea tuohon lähistölle töihin, kun saan opinnot loppuun eli n vuosi, toki auto toisi lisää vapautta yms...
Järki sanoo, ettei kannata ostaa, mutta mukaavudenhalu sanoo, että osta...

[AlexMachine]

Auton hinta vs säästyvä vapaa-aika ja sitä kautta tuleva välillinen hyöty.
Edullisellakin autolla varmaan voisi sen vuoden ajella, kunnes pääsee lähelle töihin ja hinnan alenema ei ole yhtä iso kuin kalliimmassa. Olettaen ettei isompia korjauksia tule eteen.

[Puni]

Kaksi viikkoa duunia takana, kehistysvammaisten asumisyksikössä, työntekijä pula vaivaa , usein mennään vajaalla.

Anteeksi, naurahdin mahdollisesti tahtomattomalle sanaleikille.

[MikkeM]

Joo vajaalla mennään näköjään itsekkin, kun en huomannut tuota
Välillä nauretaan asiakkaan kanssa ja välillä asiakkaalle, on välillä sen verran hulvatonta väkeä..
Asiakkaat ei vatuta niin paljon kuin ravintola-alalla, suurin osa nykyisistä asiakkaista kumminkin arvostaa meidän työtämme, sen verran kun he sitä ymmärtävät.

[Kari Aittomäki]

Juu, minä sitä aikoinaan dementiapuolella kerroin väsyneille ja tukea kaipaaville omaisille että dementoituneitten hoidossa raskain taakka on omaisilla.
Katsoa kun läheinen rappeutuu ja menettää kertoimensa.
Muttaettä meillä kenttätyössä ei ole niitä rasitteita, voidaan kohdata se ihminen sellaisenaan, paljaalta pöydältä.
Joka tuo tuoreutta kontaktiin ja nostaa itsessään elämisenlaatua. Sekä asukkaitten että hoitajien.
Samanlaisesti kuin kehitysvammapuolella.

Heh, mä muistan erityisesti erään tapauksen. Mies, omapotilaitani, suojeluskunta-aktiivi. Meillä oli hyvät kohtaamiset ja juttunsa olivat aikamoisia.
Heräsi varhain ja värkkäili omiaan, aina sisäisten seikkailujen mukaan.
Annoin raporttia aamuvuorolle kun tää tuli huhuilemaan:
- Onko täällä suomalaisia?
Sai vastauksia ja meni menojaan, tuli hetken kuluttua takas gulli kädessä:
- Löysin minä yhden suomalaisen mutta ei se mitään puhu.

Siellä oltiin koko hoitoporukka aivan käyränä käkätyksestä. Sesiis oli aivan hysteeristä.
Ja Isäntä naureli sen olosena että päästinpä vitsin tässä.

Hyvä muisto.

Tuli sitten omalle kohdalleni kohdata hoitajana dementoituvat vanhempani ja selvitä siitä pestistä.
Ei ois onnistunut ilman noita aiempia kokemia.

[Atticora]

Iteppä sitä sitä ei oikeastaan taida huomakaan kun alkaa dementotumaan, vai miten se menee ? Nimim. aina valmiina hyppäräämään junan alle, vaikka järjestyshäiriöiden aiheuttaminen ei muuten ole kiva juttu.

[AlexMachine]

Ei mitään aavistustakaan mitä tässä on aiheena tai syynä mutta hyvä meno. Jostain syystä tulee hyvä mieli kun katselee.

[Lasse Candé]

Ei hemmetti, yli puoli tuntia menoa.

Joistain näistähän on huumorivideoita joissa musiikki on vaihdettu. Hyvän mielen kannalta tosiaankin aika turhaa edes tehdä tuolle mitään.

[Kari Aittomäki]

Nuo taitaapi olla muslimeja, jotain mystikoita. Nopealla heitolla sufi.. jotain. Sufistelu.
Hämmästyttävää kuinka monella kansalla on noita noitapiirejä, mä olen nähny färsaarelaisten tekevän vastaavaa mutta verkkaisemmin.

Kiitoksia, oli kiva hymyillä viestille ja clipille.

[Eppu]

Perustin oman osakeyhtiön syyskuun alussa. Eilen maksoin itselleni ensimmäistä kertaa rahapalkkaa. Vähän, mutta maksoin. Ensimmäisen tilikauden virta näyttää siltä, että kaikista maksuista selvitään ainakin ensimmäisen toimintavuoden ajan.

[MikaM]

Kuhan pidät maltin mukana ja muistat, että kasvu maksaa.....

[Eppu]

Juu, tässä mennään hyvin tasaisen vauhdin taulukolla, eikä talouspuolella ole vielä vauhtisokeuden riskejä nähtävissä. Nykyaika on siitä hienoa, että tällaiselle nollasta yksin aloittavalle esimerkiksi markkinointia on voinut aluksi hoitaa eurojen sijaan paljon myös pelkällä hiellä.

[Mika]

Tuosta Eppun hyvästä uutisesta tuli mieleeni, että yksi potkulainen perusti osakeyhtiön keskiviikkona. Hän on koko ikänsä autellut kavereitaan ja tuttujaan vaikka minkälaisissa projekteissa tietokoneen asentamisesta sähkötöiden kautta autoremontteihin. Niitä töitä on oikeasti ollut ihan loputon määrä tässä vuosikymmenien saatossa. Ja tietenkin hän on tehnyt niin ilmaiseksi. Ei hän nytkään taida periä kuin 10 euron tuntipalkkaa niistä töistä.

Hän jäi sairauseläkkeelle pitkän uran jälkeen alkuvuodesta. Parkinson on vähän kelju kaveri. Onneksi hän pystyy vielä nikkaroimaan kaikenlaista.