Pohjoismaisen historian spekulointia

[Antti]

Tässä on kyse ehkä hieman toisenlaisesta tapauksesta. Siis toki kirjassa on paljon asiaakin, mutta sisältöön on suhtauduttava "vendiyden vaatimalla hartaudella" (lainaus esipuheesta varoituksesta lukijalle). Finnasta löytyy seuraava huomautus Keskisuomalaisessa vuonna 1996 ilmestyneeseen artikkeliin otsikolla "Vendimaa ei ole pakopaikka, vaan uuden taiteen lähtökohta: Halikon Rikalanmäellä muinaisuus ja satu yhdistyvät":

Matti Klingen teoksesta Muinaisuutemme merivallat kimmokkeen saanut taiteilijoiden rautakautinen Vendimaa-hanke. Haastateltavina taiteilijat Erkka ja Tuula Auermaa, Tapani Hietalahti ja Taina Pailos. Historiallisille faktoille ja spekulaatioille perustuva mielikuvitusmaa sijaitsee Halikossa.

Taiteilija Erkka Auermaa on vastannut kirjassa kuvatuista "muinaislöydöistä".

Vendiydestä tulee mieleen eräs toinenkin hyllystäni löytyvä kirjallinen kuriositeetti, tykistöupseeri Arvi Höyssän Kokeiloita aivisuomeleksi (1975). Kyseessä on "suomenkielen alkukielen" eli aivisuomelen eli vendenkielen kielioppi, joka on vieläpä kokonaan kirjoitettu tällä kielellä. Suomenkielisissä alkusanoissa selitetään Suomen latinankielistä nimeä seuraavasti:

Tutkimuksen aikana selvisi, että tämän "aivisuomelen" oikea nimi lienee ventian- eli vendenkieli, siis se kieli, jota puhuttiin Suomen ollessa vielä Ventia eli Venti (Vennia, Fennia). Näyttää nimittäin olevan niin, että suomalainen kirjakieli luotiin ti-kauhun aikana. Silloin yritettiin juuria tavu ti vallan pois suomenkielestä. Nimi Ventia eli Venti hyljättiin myös. Se on jäänyt latinankieleen muodossa Fennia.

Ja sama aivisuomeleksi:

Tutkaon aikana selvekseis, että tään "aivisoomelen" oikie nimi olenhes ventiali eli venteli (ventian eli venden kieli), siis sie kieli, jota puhattaiha Soome oliessa vielä Ventia eli Venti (Vennia, Fennia). Näycäs nimaen oleven seim, että soomelie kirjakieli loattaiha ti-kauhun aikana. Selloim yrqättäihä juuroa jasa ti ihcan pois soomelesta. Ventia eli Venti hygättäihä myäs. Sie ol jäeny latinaleske hovussa Fennia.

Kirjoittaja esittää esipuheensa lopuksi toiveen, että mahdollisimman moni ryhtyisi selvittämään vendenkielen alkuperäistä sanastoa ja käyttämään sitä.

[Kari Aittomäki]

Kiitoksia vastauksesta.

- Hyllystäni löytyvä kirjallinen kuriositeetti..
Hymyilin ääneen.

Et viitsis ottaa kuvaa kirjahyllystäsi tännepostaten, kaikesta päätellen se hylly pitäis julistaa kansalliseksi suojelukohteeksi. Ainakin.
Kuten jo vitsailtu on, mutta vitsithän paranee toistamalla.

Tykistöupseereilla on aina ollut omankaltanen maineensa eikä tuo sitä mainetta ainakaan vähennä.
Mutta eihän tuo vierastakaan ole, melko eestiä. Joku alkukielihän tossa Itämeren rannoilla kuitenkin käytössä lie oli.
Mistähän lie upseerin kipinä tiedetyöhön singonnut?

Mun vendikiinnostukseni sinkosi lempikirjastani, Orm Punaisessa puhutaan vendeistä sellaseen kiintoisaan sävyyn.
Bengtsson sijoittaa heidät Baltiaan ja siitä alemma, joka sopii kyllä tarinaan. Hän oli historioitsija eli runkofaktat ovat varmaankin paikkansapitäviä.

Tuo jättiläistenmaa oli juu jo ilmestyessään melko selkeästi sellanen puolitolkien-hahmotus, kun piti keksiä yhtä päheät esi-isät kuin ruottalaisilla ja vendi on sanana seksikäs sanoa.
Silti se on kiintoisa ja hyvälukuinen, jotenkin kiihottelee ajatus että vendejä ajatellaan olevan myös tälläpuolen lätäkköä.
Mutta miksei olisi, kulkeehan ne veneet ku soutaa ja kauppapaikkoja löyty.
Gotlantikin ihan hollilla, venäläistenkin suhteen. Pelkäilevät sveat justnu.

[Antti]

Kantasuomea oli joskus esillä Heurekassa, näytteitä löytyy myös Ylen testimuotoisesta jutusta:

https://yle.fi/uutiset/3-8420633

Arvi Höyssän (s. 1895) myöhemmistä vaiheista minulla on melko vähän tietoa. (Oletan, että grammaatikko-Höyssä on sama henkilö kuin tykistöupseeri-Höyssä siksi, että nimi on harvinainen, ikä täsmää "delirium emeriti"-ilmiön kanssa, ja kieliopin esipuheessa viitataan nimeltä rehtoriin, jonka tiedän olleen tykistöupseeri-Höyssän koulun rehtori hänen aikanaan.)

Mieleen tulee eräs toinen upseeri, merisotakoulun ensimmäinen johtaja Rudolf Dillström (1885-1928). Helsingin valtauksen yhteydessä saksalaiset valtasivat punaisilta kaksi tykkivenettä nimeltä Golub ja Pingvin, jotka he nimesivät rannikkopanssarilaiva Beowulfin mukaan Beoksi ja Wulfiksi. Alukset luovutettiin Suomen merivoimille ja nimettiin uudelleen Uusimaaksi ja Hämeenmaaksi. Dillström innostui saksalaisten antamista mytologisista nimistä siinä määrin, että hän alkoi kääntää Beowulfia suomeksi. Työ jäi kesken, mutta hän ehti julkaista teoksen Kalevala ja meri (1927) Wettenhovi-Aspan hengessä.

[MikaM]

9/11. Monia yhtymiä viroon. (Yllätys, ei)

[Antti]

Monia yhtymiä myös suomeen ja karjalaan (ja meänkieleen, kveeniin, vepsään, vatjaan, liiviin ja inkeroiseen). Mutta virossa on tosiaan säilynyt alkuperäinen pitkä vokaali, esim. ”soome keel”.

[MikaM]

Ja ihan sanoja, kuten emo ja peni, mm.

[Antti]

Onkohan viron "peni" tavallisempi kuin suomen "peni"? Viron "ema" on toki vähemmän runollinen kuin suomen "emä".

(Oletan, että grammaatikko-Höyssä on sama henkilö kuin tykistöupseeri-Höyssä siksi, että nimi on harvinainen, ikä täsmää "delirium emeriti"-ilmiön kanssa, ja kieliopin esipuheessa viitataan nimeltä rehtoriin, jonka tiedän olleen tykistöupseeri-Höyssän koulun rehtori hänen aikanaan.)

Pitäisi varmaan lisätä tähän vielä sekin, että tekijän omistuskirjoitus toisessa hallussani olevista kappaleista Kokeiloita on kirjoitettu samalla käsialalla kuin majuri Höyssän dilpomityö vuodelta 1928, jossa oli "konstruoitava raskaan kenttähaupitsin sirpalekranaatti, kun tunnetaan kaliperi D = 15.24 cm[,] kranaatin paino p = 41 kg[,] alkunopeus V₀ = 480 m/sek. [sekä] maksimipaine P_maks = 2350 kg/cm²".

[Kari Aittomäki]

Nyt hörppäs lapikas vettä.

Niin, niistä vendeistä.
Mistä kannattais lähteä hakemaan infoa?
Bengtsson mainitsee obotriitit eli mennee sakemannipuolelle?

[Antti]

Onko tuo jo mainittu Matti Klingen Muinaisuutemme merivallat tuttu?

[Kari Aittomäki]

Nimi vain, kirjaa en ole päässy pläräämään.

On juurikin nut näpyn päässä ostoskorista vain tämän vastauksen perusteella.

[MarkkuT]

Tässä kiihottava kirja kaikille aiheesta kiinnostuneille, mutta ei yksityiskohdista turhan tarkoille esihistoriafiilistelijöille:

https://www.goodreads.com/book/show/398 ... eren-kansa

Tällaista enemmän tai vähemmän löyhästi tutkimukseen perustuvaa esihistoriafiktiota olisi mukava löytää enemmänkin.