Hyvän mielen ketju vol. 2

[MikkeM]

Ensimmäinen työssäoppiminen, kehitysvammaisten asumisyksikössä, muutamia vaikeasti vammaista, paljon hoidollista toimintaa. Olen pitänyt ja helposti on päässyt mukaan työyhteisöön. Heti syvään päähän, pesuja, vaipan vaihtoa jne. Työrytmi huomattavasti ravintola työtä rauhallisempaa, tässä kohteessa ainakin.

[katar]

Oon ollut tällä viikolla treenimielessä tosi aktiivinen; kaikkinensa 5 tuntia 30 min treeniä, jossa kolmet salitreenit (joissa myös nyrkkeilyä ja potkimista) ja yksi kevyt lenkkikin mahtui viikkoon. Hyvä minä!

[Puni]

Tänään oli hetkellisesti viisi lasten isovanhempaa käymässä. Mukava, että tenavat näkevät kaikkia.

[katar]

Mieltä lämmmittää, kun tietää, että perjantaina laitetaan pilkettä silmään ja parempaa päälle ja lähdetään mieheni sekä siskon ja hänen miehensä kanssa syömään. Mennään semmoiseen kuin Sue-Ellen, se mainosti jossain mereneläviä sillä tyylillä, että päätettiin mennä sinne. Juhlitaan vähän myöhässä mieheni pyöreitä (joita hän ei halunnut virallisesti isolla köörillä juhlia). Mekko päälle ja menoks, toisin sanoen.

[MikaM]

Kova ego miehelläs, kun mekossa kulkee juhlimassa. Hatunnosto!

[katar]

Kova ego miehelläs, kun mekossa kulkee juhlimassa. Hatunnosto!

No ehkä mä paan sen mekon (paljettimekko vielä kaiken hyvän lisäksi ) päälleni, eikä mieheni. Oishan sekin näky ei sen puoleen...

[AlexMachine]

Kova ego miehelläs, kun mekossa kulkee juhlimassa. Hatunnosto!

No ehkä mä paan sen mekon (paljettimekko vielä kaiken hyvän lisäksi ) päälleni, eikä mieheni. Oishan sekin näky ei sen puoleen...

Tuli heti tämä mieleen

[Poista käyttäjä 1747]

Ei mulla muuta.

[Puni]

No ehkä mä paan sen mekon (paljettimekko vielä kaiken hyvän lisäksi ) päälleni, eikä mieheni. Oishan sekin näky ei sen puoleen...

Tuskin se mies pahastuu varsinkaan loppuillasta.

[Kari Aittomäki]

Wanha kaveri kävi kylässä, toi pullaakin. Oikeen jotain kummapullia, monimutkaisia, ei siis peruspullaa ensinkään.
Lukioaikainen tuttu, ei oltu aktiivisesti frendejä mutta olin silloin ystävällinen ja aktivoin hiukan häntä ulkoilmaan ja ajoittain veks sieltä oppikammiostansa.

Hällä ei ole aina mennyt hyvin, pysyväistä akkaakaan ei ole löytynyt (ne on harvinaisia) ja duuni, pöydän yli puhuminen maistuu pahville.
Silti oli mukavaa, kertoi että satunnaisissa tapaamisissamme saamansa pikkuvinkit ovat piristäneet.
Ei ollut ostanut moottoripyörää koska keski-ikäinen mies nahkahousuissa on surullinen näky, ei ollut liittynyt zumbaajiin koska.. niin.

Kuunneltiin tämä biisi joka kattaa aika hyvin katsantokantansa ja historiansa.



Naureltiin koska jos kykee nauraan on paljon vielä kurotusetäisyydellä.
Oudosti koko tapaaminen oli kuitenkin oikeen mukavaa.

[Jorge]

Toi biisi tosiaan kertoo hauskasti samasta asiasta, jonka teemoilta Junnun Albatrossi haikeilee sillain tuoppiin kyynelehtimisen tunnelmissa. Eli elämättä jääneen elämän tunteesta. Mutta parempi sille on nauraa ja tehdä jotain niin kauan kuin henki vielä pihisee.

[MikaM]

Mikä lienee hissiin viimosena menneen nimi, mutta aika ammattilainen on. Olin keikallansa järkkärinä Vaasassa, lavan edessä jotain örveltäjiä ja meinasivat kaataa kaiutin tornin. Kaveri otti toisella kädellä kopin siitä eikä nuottiakaan mennyt vinoon, kun samalla jatkoi lauluansa.

[Jorge]

Mikä lienee hissiin viimosena menneen nimi, mutta aika ammattilainen on.

Hän oli Heikki Salomaa.

https://www.nrgm.fi/artikkelit/kunniano ... alomaalle/

[Lasse Candé]

Vähän vastaavaa hyvää mieltä kuin Karilla. Tai no ehkä ei, mutta ehkä vähän.

Näin kolmea luokkakaveria perjantaina. Alkoi syysloma. Kokonainen viikko ja viikonloput päälle. Meillä oli luokalla päällisin puolin hyvä henki ja hemmetin fiksua väkeä. Meni tuossa koko ilta ja ulos Seurahuoneelta vasta kun sulkeutui. Illan aikana tuli myös tavattua yhden luokkakaverin persukansanedustajamies. Mainitsin että ollaan kerran juteltu netissä, kun oltiin yhdestä Virolahden asiasta vähän eri linjoilla Virolahti-ryhmässä facebookissa. Fiksu mies silleen että osasi laittaa pari osuvaa piikkiä asiallisessa keskustelussa. Kanssaan voisi jauhaa enemmänkin, jos vain joskus tilaisuus siunautuu.

Heräilin sitten eilen erittäinkin onnellisena hyvän illan jäljiltä. Ja sitten taas eilen oli loistava keikka-talkshow-tapahtuma Loviisassa, esiintyjänä norjalainen jonkin tasoinen tähti ja kollegani sekä yksi hemmetin kova pianisti. Paljon tuttuja ja jäätiin sinne chillaamaan pitkäksi aikaa. Jengi soitti bongorumpua ja veti laulua improna. Itsekin innostuin laulamaan karaoketaustaa vasten Weezerin Across the Sean, mitä lauloin teininä varmaan satoja kertoja. Ja kaikki tsemppasi ja peräti vähän hehkutti. Olivat varmaan puoliksi kilttejä, mutta vastaanotto oli aidosti lämmin.

Tiistaina Lahteen moikkaamaan kaveria ja varmaankin jään keskiviikkona Helsinkiin. Pitäisi yrittää nähdä joitakuita ihmisiä joita en ole nähnyt vähään aikaan. Sosiaalisuus on kyllä tärkeää. En ole ihan täysin aina hahmottanutkaan mitä tässä koronan aikana on tullut menetettyä.

[Kari Aittomäki]

Sosiaalisuus on todella tärkeää.
Ihminen kun on ryhmä-eläjä ja heijastelee olemansa sävyä ympäröiviin kontakteihin.
Nykypiereksijä on omalaatuisessa tilanteess, kun niitä viitekehyksiä on useita ja jopa ilman fyysistä kohtaamista voi olla vuorovaikutteessa aivan täyspäiväisesti ja todellisesti, somen kautta.
Tämä saattaapi johtaa myös kieroutumiin kun some-hahmo on ihanne, erilainen kuin lihallinen vastineensa.

Ilman kontakteja ihminen onttoutuu, muuttuu hailakaksi ja nääntyy.

Mulle ja kaverilleni tuo spontaani kyläilynsä oli siitä kiva että tajuttiin ja ennenkaikkea hyväksyttiin ikämme ja koko juttua leimasi sellainen tyyneys.
Mikä ilmeni pikkujutuissa, niinku siinä että hän toi laatupullaa (harmitta ku ei olli laatukahvia tarjota) eikä miehekkäästi kaljakeissiä, poppi etsittiin kännystä mutta molemmat hymyili hiljaa kun mainitsin kaipaavani neulan ritinää vinyylissä, semmoisa kaikkia. Eletty on ja ei se nyt paskempaa ole ollut ensinkään.

Ois pitäny-soundia ei ollut vaan koko jutussa oli sellasta syvätyydyttävää suvantomelontaa.
Molemmat kaihoiltiin jälkikasvun perään mutta "eipä ole syytä tärkeilylle".

On stimuloivaa keskustella korkeakoulutetun mielen kanssa, se tietokentän laaja-alaisuus on niin kiehtova potentti.