Piristetään vähän tunnelmaa. Tää on kyllä jotenkin lohdullinen biisi (korona-aikana ei niin ajankohtainen). Suurkaupungin ytimessä asuvilla on tiettyjä etuja kun alkaa seinät kaatua päälle:
Rumble fishin kaupungilla hengailu tuo aina ton biisin mieleen:
Petula Clarkin tuotannosta Downtown on ikivihreä ja hitittää edelleen - moni muu levytyksensä on sellaista "vanhanaikaista" viihdemusaa, joka ei oikein toimi mulle.
Tässä seuraavassa Neil Youngin taustalla soittta Pearl Jam
Hittihän tuo on jos mikä, mutta mulla on kahtiajakoiset tuntemukset Neilyoung+Pearljamista..
Jotenkin se ukkoverkkaisuus ja raskaampi isku tuntuu sumentavan grungesällejä.
Pidän, kovasti, mutta jokin kivestää hiukan.
Jonkun mutkan takaa tuli mieleeni tämä downtrodden.
45 neliön kämmpä oli täynnään lihaksikkaita ja äärimmäisen päihtyneitä voimmamiehiä
"My karate is as simple as walking up to somebody and hitting them, something I saw some 29 years ago." Dennis Jones
"Perkele, mä oon hyppiny narua pikkupojasta asti!" Meskus
"Gorgoroth on edelleen kuraa" TimoS
Olipas vastenmieleistä ja fantastisen jouhevaa.
Hikisiä sekakäyttäjiä jotka todella tajuaa musiikkinsa päälle. Iljettävä tarinakin.
Ristiriitaisuudessansa ainutkertaista ja valtava hitti.
Hitti; menevää, mutta sellaista unenomaista tunnelmaa ja tiukka bändi.
Oli pakko tsekata, millaista tämä on livenä - toimii, tulee mieleen sekä U2, että Bob Dylan. Nimittäin levytyksessä / tuotannossa on käytetty hieman häiritsevän paljon sellaista keskivahvaa puurouttamisefektiä, tai sanotaanko sitä nyt vaikka sekopervo-Spectorin Wall of Soundiksi, että täytyi tarkistaa, miten pelaa konsertissa, paremmin erottuvin soittimin.
45 neliön kämmpä oli täynnään lihaksikkaita ja äärimmäisen päihtyneitä voimmamiehiä
"My karate is as simple as walking up to somebody and hitting them, something I saw some 29 years ago." Dennis Jones
"Perkele, mä oon hyppiny narua pikkupojasta asti!" Meskus
"Gorgoroth on edelleen kuraa" TimoS
Juu! Enemmän kuin hitti.
Tämähän tuli joskus 1980-83 ja (jo tuolloin) vanhana progetättärinä imaisin jutun omakseni kyllä vaan.
Piti oikeen Karhunkierros käydä koiran kanssa tallustamassa ja siellähän se Kiutaköngäs möyrysi.
Voi tatti ku kiihotti hypätä kajakkiin ja käydä uhmaamaan vyöryjä ja Kuololle hymyämään.
Levynkin ostin, on nytten kadonnut.
Kiitoksia muistosta!
Pysytään mahtipontisessa kauneudenkaipuussa ja kasarilla.
