Kamppailu-urheilu ja itsepuolustus

[Lowclass]

Se suurin pointti ei ollut puku, vaan eri tilanteiden treenaaminen joissa puku auttaa. Ja henk koht juttu, tuo shenshido jossa ei pitäisi olla tekniikkaa vaikka käyttävätkin...

[Kari Aittomäki]

Eli suojapuvun käyttö siis kehittää.
Kiitosta vaan tiedosta. Varmaankin kokemattoman on helpompi päästellä osumia kun kohteella on jotain suojaa, eipä nuo vedot silti täysvolyymisilta näyttäneet.

Sitte.

Täytyy sanoa, että en oikein voi pitää järkevänä enkä hyväksyttävänä sitä, että mennään tahallaan baariin haastamaan riitaa, että päästäisiin "puolustautumaan". Minusta tämä kuulostaa pikemmin rikollisuudelta kuin itsepuolustuksen harjoittelulta.

Ja jos siellä baarissa käyttäytyy asiallisesti, niin saa kyllä "treenata" todella pitkään ennen kuin kertyy merkittävä määrä kokemusta itsepuolustuksesta.

Tässä ollaan asian ytimessä. Niinku väärällä tavalla, vaikka tahallisesta vääristelystä onkin kysymys.

Levottomassa paikassa, jonka ei suinkaan tarvitse olla baari, ympäristön ja yksilöitten, jännitteiden ja dynamiikan lukeminen on helppoa ja luontaista koska aistit terästyvät.
Kokenut opastaja vierellä vähentää pelkokertoimia ja mahdollistaa oman emootiokontrollin harjoittelua ja siten tilannehallintaa. Silloin ei pääse myöskään muodostumaan vertaisryhmän boostaamaa, pelonsynnyttämää uhoreaktiota. Kontrolli.

Ja jos tilanne syntyy, kontrolli säilyy eikä mopo lähde käsistä. Voi käyttää tilanteeseen sopivaa voimaa ja väkivaltaa, oli se anniskelu-tarve sitten nipistelyä tai luitten katkomista. Tai äärimmäinen teko, tappo.

Treeneissä käydään tehdyt valinnat läpi ja katsellaan teknisiä vaihoto-ehtoja, tilanteen purkamisesta aina sinne tappamiseen asti.

En tiedä kenelle champion Andy tuon kirjoituksensa suuntasi, en usko että kamppailutreenajilla on mitään tarvetta vakuuttautua omasta korkeasta moraalistaan. Jos kekä oikeasti haluaa opetella tosijuttuja, on syytä tajuta että reealimaailma on rumankaunis ja että arjen muokkaama minäkuva voi olla hyvinkin virheellinen.

Hyvin hyvin harva esim. portsareiden toteutuneista voimankäyttö- tai hätävarjelutilanteista on aikuisten oikeasti kovia tai vaarallisia tilanteita. Ja niissäkin joutuu yleensä ennemmin tai myöhemmin seisomaan jarrupolkimen päällä. Vaikka vastassa olisi ylivoimaa, niin senkin edun voi kieroilla pois olemalla epis. Useimmiten vastapuolella ei ole minkäänlaista jakoa hopeaa korkeammalle.

Tämäkin on totta kaikki.
Mutta kysepä taitaa olla mahdollisuudesta saada se terä kylkeensä jostain mannemaskin takaa, kuten kävi Mulkosilmämikolle.
Siksi yhteenkään tärkeilevään pikkuväittelyynkään ei ole varaa suhtautua kevyesti.
Joka onkin se tärkein asenne, koko ajan on oltava valmiina nostaan jalat jarrulta ja annettava kaasua niin perkeleegti.

sitä ympäristön ja ihmisten jatkuvaa tarkkailumoodia ei saa valitettavasti enää päälle mentyä kytkettyä pois.

Erittäin totta. Joka ilmiönä itsessään tuntuu ärsyttävän ns siviilejä, jostain kumman syystä.
Kai se muistuttaa ikävästi siitä että myös ikäviä asioita tapahtuu.

[AriJ]

Ja henk koht juttu, tuo shenshido jossa ei pitäisi olla tekniikkaa vaikka käyttävätkin...

Montakohan kertaa ollaan tuosta @Rojolan kanssa juteltukaan ja itse epäilen kyseessä olevan vain terminkäyttökysymyksen.

[JanneM]

Harri Nivan kanssa sivuttiin hieman aiheeseen liittyen tämän päivän BJJ Suomi LIVE podcastissa.

[Kari Aittomäki]

Hieman aiheeseen liittyen..
Jumalauta, painavaa asiaa jokakantilta puolentoista tunnin ajan, puutumisesta ei tietoakaan.
Ja nimenomaan otsikonmukaista.

Tämä kannattaa katsella-kuunnella ajatuksella jokaisen asiaa koskettaneen.

Nostettavia aihioita aivan liian monta, tutustukaa!
Katsokaapa myös tätä kamppailujuttujen oheistuotetta, kunnioitusta.
Kaksi älykästä ja suorituskykyistä ja kokenutta sälliä juttelevat siten että joka sanan ydinmerkitys nyansseineen on auringonkirkas.
Jopa puheen rytmi on kuin paritanssia.

jep

[JanneM]

Kiitos kehuista Kari.

Mitä muuten pidät kuvituskuvasta?

[Kari Aittomäki]

Voi piipkääk.
Ymmärrän kylla että hävyttömän komia Harri tarvitsee kontrastia mutta ois mut voinu kyllä rajata sinneminne kuulun.

[Poista käyttäjä 1747]

Hyvin hyvin harva esim. portsareiden toteutuneista voimankäyttö- tai hätävarjelutilanteista on aikuisten oikeasti kovia tai vaarallisia tilanteita. Ja niissäkin joutuu yleensä ennemmin tai myöhemmin seisomaan jarrupolkimen päällä. Vaikka vastassa olisi ylivoimaa, niin senkin edun voi kieroilla pois olemalla epis. Useimmiten vastapuolella ei ole minkäänlaista jakoa hopeaa korkeammalle.

Tämäkin on totta kaikki.
Mutta kysepä taitaa olla mahdollisuudesta saada se terä kylkeensä jostain mannemaskin takaa, kuten kävi Mulkosilmämikolle.
Siksi yhteenkään tärkeilevään pikkuväittelyynkään ei ole varaa suhtautua kevyesti.
Joka onkin se tärkein asenne, koko ajan on oltava valmiina nostaan jalat jarrulta ja annettava kaasua niin perkeleegti.

Joo mutta tästä ei ollut varsinaisesti puhe, vaan IP kykyä edistävistä oheistoiminnoista ja -harjoitteista sekä niiden vertailuista enempi lajiomaisiin harjoitteisiin. Aikana mummonmarkkapoketukkotaskussa hypättiin altaan syvään päätyyn ja jouduttiin oppimaan uimaan lennosta tai kantapään kautta. Kieltämättä setämiehekästä, mutta nykyään samat käytännöt ja toimintatavat voi sisäistää etukäteen opetuksen ja skenarioharjoittelun kautta. IMO nykyinen käytäntö on gay stigmasta huolimatta se järkevämpi ja parempi tapa. Olisi aika outoa jos kehitystä ei tapahtuisi sisällön ja harjoittelutapojen suhteen.

Summa summarum: se mitä yritin alleviivata oli, ettei mikään opeta yhtä paljon itsestä ja kamppailusta kuin pitkitetty selkäsauna ja epätoivo. Säännöt ja tuomarit eivät tee siitä helpompaa tai vähemmän horroria. Ne vaan pitkittävät toimitusta. Se oivallus tai hyöty syntyy, kun sen kauhun keskellä absorboi treenatun kamppailijan kovaa ja pahalla vedettyjä vetoja, huomaa että siinä siinäkin olotilassa voi olla ja alkaa vedellä takaisin sen minkä pystyy. Se on sitä paineesta syntyvää henkistä kasvua joka edesauttaa jonopaikasta kiinni pitämisen.

Setämiehen 5 senttiä


Edit: pitänyt jo aikaisemmin kehua ja kiittää Teh Maunosta hyvistä ja mielenkiintoisista haastatteluista.

Tämäkin girl power jakso oli rautaa!

[Kari Aittomäki]

Tämäkin on kaikki erittäin totta ja osuvasti hahmotettu.

Sääntömatsi paineensietoineen on aivan verraton tapa rakentaa tyyntä kamppailumieltä, yksi minuutti painematsia opettaa enemmän kuin kuukausi salilla. Se kehittyminen on rakettimaista ja silmiinpistävää.
Hauskasti olen huomannut että vaativilla kentillä urheilleille tulee sama varma jytinä olemukseen. Esim tämä yks maajoukkuetason seitsenottelija, jonka valmennusrinkiin kuuluin. Saatuaan EM-edustuksen koko mimmi muuttui paljon varmemmaksi ja säästeliäämmäksi, kaskun paineensietoa oli koeponnistettu isolla näyttämöllä.

Mutta sitte.
Se kamppailu-urheilu todella kehittää kaikin tavoin, mutta.
Se myös kehittää turvariepumaneereja jotka voivat kääntyä käyttäjäänsä vastaan.
Esimerkkinä olen monesti käyttänyt thainyrkkeilyn verkkaista aloitusta, mainitsematta sitä naureskelupeliä.
Ja sitte ihmetellään kun katusika sano öyh öyh öyh ja ryntäs ylikke.

Wanhassa maailmassa nuo kuvatut kasvamisprosessit käytiin läpi jo kakarana, tapellen, ottaen ja antaen.
Ja sitte jos päästiin yläkolmanneksessa nuorukaiseksi se rakenne oli jo valmiina ottamaan vastaan sen potentiaalisen hengenvaaran.

Tämä ei ole vanhaa-aikaa vaan nykyisyyttä jo hyvin läheisissä asumakeskittymissä, Leningradista jopa Tallinnasta tulee varsin särmää osastoa.
Ja ei pidä unohtaa uutisia. Puukot heiluu ja kädet kahvassa kuuluvat hyvin nuorille.

[Andy]

Paksu setä vaikuttaisi olevan ainakin entinen kamppailu-urheilija.

[voipa]

Oliskos vanha kiukkusika?

[Kari Aittomäki]

Veikkaan että nuorukainen ei ollut nyrkkeilyä treenannut, ei kyllä setämieskään.

[JanneM]

Hyvin pomppas nuorukainen pystyyn aina pötkähdyksen jälkeen.

[Ile]

Joo, mielenkiintoinen tuo nuoremman kehonkieli. Rento ja sähäkkä, liikunnallinen, mutta ei kamppailuteknisesti rutinoituneen oloinen. Steppailee puolta vaihtaen ja esim. seisoo välillä etujalan polvi lukossa (yleensä "selkäydin-no-no" kamppailijalle). Helposti kaadettavissa.

Samalla psyykkisesti rennon pelottoman oloinen, ikäänkuin rutinoitunut pitämään kadulla puolensa mutta ei siis ehkä ole hirveästi "lajeja" harrastanut. Voisi olla inhottava kohdattava.

[Kari Aittomäki]

Phoh. Ei ollu pelottava hän.



Gruh