Hyvin kirjoitettu kirja. Tiedustelutoiminnan kehittyminen vuosikymmenien mittaan on käsitelty perusteellisesti. Valokuvat ovat hyviä ja hauskoja. Osa taktisista piirroksista on liian pieniä ja minun mielestäni vanhentuneita. Ilmatiedustelua ei taidettu käsitellä laisinkaan ja se on ollut tärkeää ja tulee dronejen kehittymisen mukana olemaan entistä tärkeämpää tulevaisuudessa. Se lause, jossa kiitettiin ylintä sotilaallista ja poliittista johtoa kaukonäköisyydestä, oli huvittava: juuri siitähän ei ollut kyse, kun Itä-Saksasta ostetut panssarit tuhottiin ja miinakielto saatiin voimaan Halosen aikana eikä myöskään 1930-luvulla, kun puolustusvoimien johto tilasi panssarilaivoja ja laiminlöi pikakiväärien ja konepistoolien hankinnan.sikajudoka kirjoitti: ↑huhti 22, 2021, 05.58 Tässä mielenkiintoinen tutkimus suomalaisesta kaukopartio-, sissi- ja laskuvarjojääkäritoiminnasta. Hätösen kanssa itsepuolustusoppaan tehnyt Kaj Hagelberg mainittu kirjassa suomalaisen laskuvarjojääkäritoiminnan isänä.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/1 ... sAllowed=y
![]()
Etsitkö kamppailuharrastusta? Aloita suoraan tästä uusi aihe valmiiden kysymysten kanssa ja odota, kun konkarit vastaavat sinulle. 

Vanhat suomalaiset tappelutaidot
Valvoja: Valvoja
-
- kylkeenpotkija
- Viestit: 1744
- Lauteille: Elokuu 2011
Vanhat suomalaiset tappelutaidot
-
- päähänpotkija
- Viestit: 16301
- Lauteille: Helmikuu 2006
- Paikkakunta: Kokkola
Vanhat suomalaiset tappelutaidot
Hyvä näkökulma. Liian harvoin tulee mietittyä niitä sotia edeltäneitä realiteetteja.
Lisäksi, elettiin aikaa jolloin puukko oli jokapäiväisessä käytössä ja monellamonella kokemaa eläinten kekluttamisesta sekä ottimia puukonkäyttöön tappeluksessa.
Eno-Toivo eli isoenoni oli pelätty puukonkäyttäjä vielä vanhoilla päivillään, hänhän kaukopartiomiehenä se tosiaan kertoi siitä kuinka repusta tunnistettin omat ja venäläiset. Ja puukko puhui, käsitin että käyttöön oikeen kannustettiin koska se oli pelottavaa ja päättäväisyyttä lisäävä tekijä.
Tämä on oma tulkintani kerronnan sävyä tulkiten.
Johon luketuu myös tulkintani siitä että sotahommissa kärsimättömämpikin kyki päästelemään puukkoterveisiä.
Kun se taitavan puukkotappelijan (ottanahka silmille, ensimmäinen näkemäni puukonkäyttö) tunnusmerkki oli ikäänkuin kärsivällisyys ja maltti.
Andy kirjoitti: Väittäisin että tuossa ei ratkaise niinkään rutiini puukotustekniikasta vaan rutiini ihmisten tappamisesta.
Kaukopartioihin ja semmosiin hakeutu veikkoja joita tappaminen itsessään ei juuri yskittänyt.Kyynikk kirjoitti: Aika hellyttävää jos oikeasti luulee suomalaisen perussotilaan harjoitelleen säännöllisesti puukon käyttöä nyt tai koskaan
Lisäksi, elettiin aikaa jolloin puukko oli jokapäiväisessä käytössä ja monellamonella kokemaa eläinten kekluttamisesta sekä ottimia puukonkäyttöön tappeluksessa.
Eno-Toivo eli isoenoni oli pelätty puukonkäyttäjä vielä vanhoilla päivillään, hänhän kaukopartiomiehenä se tosiaan kertoi siitä kuinka repusta tunnistettin omat ja venäläiset. Ja puukko puhui, käsitin että käyttöön oikeen kannustettiin koska se oli pelottavaa ja päättäväisyyttä lisäävä tekijä.
Tämä on oma tulkintani kerronnan sävyä tulkiten.
Johon luketuu myös tulkintani siitä että sotahommissa kärsimättömämpikin kyki päästelemään puukkoterveisiä.
Kun se taitavan puukkotappelijan (ottanahka silmille, ensimmäinen näkemäni puukonkäyttö) tunnusmerkki oli ikäänkuin kärsivällisyys ja maltti.
-
- munillepotkija
- Viestit: 664
- Lauteille: Helmikuu 2009
Vanhat suomalaiset tappelutaidot
Historiakirjojen perusteella kaukopartiomiehiksi haluttiin kylmähermoisia kavereita, joilla oli hyvät kestävyysominaisuudet ja oikeat aatteet. Esim Mannerheim-ristin ritari Paavo Suoranta oli aktiivinen suojeluskuntalainen ja kova pesäpalloilija sekä hiihtäjä, Urpo Korhonen myös kova hiihtäjä, joka sittemin voitti olympiakultaa. Kokemus taisi olla paras opettaja.
-
- munillepotkija
- Viestit: 664
- Lauteille: Helmikuu 2009
Vanhat suomalaiset tappelutaidot
Kylmähermoisuudesta paras esimerkki lienee toinen ritari Onni Määttänen, joka haavoittui tuhoamisretkellä, mutta ei valittanut muille partiokavereille asiasta.
"Ritarinimityksen perusteluissa mainitaan hänen yhtenä ominaisuutenaan mielenmaltti. Tämä ilmeni hieman erikoisella tavalla hänen haavoittuessaan eräällä partiomatkalla. Määttänen salasi haavoittumisensa ja toimi partiossa loppumatkan ajan tavalliseen tapaan. Toiset saivat tietää vammasta vasta partion palattua tukikohtaan."
"Ritarinimityksen perusteluissa mainitaan hänen yhtenä ominaisuutenaan mielenmaltti. Tämä ilmeni hieman erikoisella tavalla hänen haavoittuessaan eräällä partiomatkalla. Määttänen salasi haavoittumisensa ja toimi partiossa loppumatkan ajan tavalliseen tapaan. Toiset saivat tietää vammasta vasta partion palattua tukikohtaan."
-
- etupotkija
- Viestit: 3181
- Lauteille: Tammikuu 2005
- Paikkakunta: Helsinki
- Etulaji: Liikuntafilologia
Vanhat suomalaiset tappelutaidot
Sinänsä huomattavaa, että puukkotekniikka tuntuu olleen sellaista "hiljaista tietoa", joka ei ole päätynyt kauheasti kirjoihin ja kansiin. Varmaan tähän on joku kulttuurisyy. Suomalainen sotilaskäsikirja (1917) mainitsee puukosta "likitaisteluvälineenä" sen, että saappaanvarressa säilytetyllä puukolla voi lyödä kaulaan tai rintaan. Lähitaisteluopas 1957:ssa näytetään kyllä aseettomia torjuntoja puukkoa vastaan, mutta puukon käyttöä aseena ei käsitellä lainkaan. Työvälineistä mainitaan kenttäkirves, vesuri ja hakku, joiden osalta tekniikka kuitataan kenttälapion siirtovaikutuksella. Vasta Lähitaisteluopas 1990 käsittelee aihetta, tosin irroitetulla pistimellä.
Nimetön pioneeriupseeri kirjoitti 20-luvulla, että käsikähmässä ratkaisee "'puukkotaistelu' (Messerkampf)". Lainausmerkeillä ja saksalaisen nimityksen mainitsemisella tuntuu olevan vieraannuttava tarkoitus, ikään kuin asiasta puhuttaisiin jonkinlaisena kylmän sotateknisenä käsitteenä eikä suinkaan minään puukkotappeluna. Kuitenkin samainen pioneeriupseeri viittaa epäsuorasti suomalaiseen puukkokulttuuriin sanoessaan, että venäläinen rotanhäntäpistin "ei anna suomalaiselle sitä karskiutta, sitä sisua, eikä tappelun riemua kuin puukkopistimen välähtelevä teräs". (Ja pistintaisteluote kivääristä on hankalampi kuin esim. karhukeihäästä.)
Nimetön pioneeriupseeri kirjoitti 20-luvulla, että käsikähmässä ratkaisee "'puukkotaistelu' (Messerkampf)". Lainausmerkeillä ja saksalaisen nimityksen mainitsemisella tuntuu olevan vieraannuttava tarkoitus, ikään kuin asiasta puhuttaisiin jonkinlaisena kylmän sotateknisenä käsitteenä eikä suinkaan minään puukkotappeluna. Kuitenkin samainen pioneeriupseeri viittaa epäsuorasti suomalaiseen puukkokulttuuriin sanoessaan, että venäläinen rotanhäntäpistin "ei anna suomalaiselle sitä karskiutta, sitä sisua, eikä tappelun riemua kuin puukkopistimen välähtelevä teräs". (Ja pistintaisteluote kivääristä on hankalampi kuin esim. karhukeihäästä.)
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
-
- reiteenpotkija
- Viestit: 457
- Lauteille: Lokakuu 2020
- Etulaji: Hyoho Niten Ichi Ryu
- Sivulajit: Voimankäyttö, Gekiken, Aikido, HEMA
- Takalajit: Hokutoryu Ju-Jutsu, Nyrkkeily
Vanhat suomalaiset tappelutaidot
Juu, ilmaisin ehkä itseni väärin tai epäselvästi. Eihän se puukon tyrkkääminen odottavaan rintaan erityistä tekniikkaa tai erityistaitoja vaadi, mutta jonkinsortin taistelutaito se lienee myös se kyky toimia tilanteen sattuessa välittömän väkivaltaisesti ja ratkaisevalla tavalla ilman ennakkosuunnittelua tai pidempiä pohdintoja.
-
- reiteenpotkija
- Viestit: 410
- Lauteille: Heinäkuu 2019
- Sivulajit: Nyrkkeily, rbsd, muay thai
- Takalajit: Taekwondo, shootfighting
Vanhat suomalaiset tappelutaidot
Kuten mainittu puukkoa on aiemmin osattu käyttää ihan elämisen kannalta eritavalla kuin nykypäivänä.
Sitä käytetty tuhansia vuosia.
Olen lukenut että ainakin britit toisen maailman sodan aikana kehottivat sotilaita pyörittelemään puukkoa käsissä.
Youtubesta katsoin pätkän missä ww2 veteraani näytti miten tappaa tikarilla.
Hyvin yksinkertaista ja satavarmasti suomessa käyty läpi myös vastaavaa.
Mielestäni ois muuten ajanhukkaa sotatilanteeseen treenata mitään eskrimaa tai muuta monimutkaista.
-
- päähänpotkija
- Viestit: 11639
- Lauteille: Kesäkuu 2008
Vanhat suomalaiset tappelutaidot
Tässä puhuu mies, joka minulla itsellänikin oli kunnia tuntea, kun kasariluvulla vanhempani tutustuivat häneen yhteisen urheiluseuratalkoilun kautta. Tosin, en silloin lapsena edes tiennyt hänen kaukopartiotaustastaan, vaan tiesin vain todella mukavan ja ystävällisen sedän.sikajudoka kirjoitti: ↑huhti 23, 2021, 04.33Historiakirjojen perusteella kaukopartiomiehiksi haluttiin kylmähermoisia kavereita, joilla oli hyvät kestävyysominaisuudet ja oikeat aatteet. Esim Mannerheim-ristin ritari Paavo Suoranta oli aktiivinen suojeluskuntalainen ja kova pesäpalloilija sekä hiihtäjä, Urpo Korhonen myös kova hiihtäjä, joka sittemin voitti olympiakultaa. Kokemus taisi olla paras opettaja.
Niin kuin hän mainitsi, niin fyysinen kunto ja halukkuus tehtäviin olivat ratkaisevia valinnassa. Sodassahan miehet olivat jo olleet, joten ainakin suurin piirtein ymmärsivät, mihin olivat ryhtymässä, kun faktat kerrottiin.
Lähitaistelusta hänkin oli selvinnyt voittajana, vaikka - niin kuin mainitsi- oli todella pienikokoinen mies. Luulisin myös, ettei hän ennen sotaa, tai sen jälkeen kauheasti tappelusta harrastanut.
-
- etupotkija
- Viestit: 5349
- Lauteille: Marraskuu 2009
- Paikkakunta: Naantali
- Etulaji: Jumppa
-
- reiteenpotkija
- Viestit: 457
- Lauteille: Lokakuu 2020
- Etulaji: Hyoho Niten Ichi Ryu
- Sivulajit: Voimankäyttö, Gekiken, Aikido, HEMA
- Takalajit: Hokutoryu Ju-Jutsu, Nyrkkeily
Vanhat suomalaiset tappelutaidot
Vaikka, ehkä ymmärrettävästi, tarkka kuvaus tapahtumista jäikin pimeäksi, niin kommenteista "sain sitten venäläisen luutnantin kokardin muistoksi, se menetti vähän enempi" ja "ketään ei kyllä tämän laukauksen jälkeen enää nähty" tulin siihen käsitykseen, että käsikähmän voittaja ratkesi ampuma-aseen avulla.
-
- päähänpotkija
- Viestit: 11639
- Lauteille: Kesäkuu 2008
Vanhat suomalaiset tappelutaidot
Muistaakseni hän kertoi jossain taannoisessa lehtijutussa enemmän tuosta tapauksesta, mutta en nyt löytänyt sitä netistä, enkä muista tarkkaan, miten se meni.
-
- kylkeenpotkija
- Viestit: 3467
- Lauteille: Marraskuu 2006
- Paikkakunta: Helsinki
- Takalajit: MMA, shootfighting, eurooppalainen jujutsu, Latosa escrima, Pekiti tirsia kali, judo, voimankäyttö.
Vanhat suomalaiset tappelutaidot
Juurikin näin. Pesäpallotausta ja kova kunto sekä kylmä pää teki kaukopartiomiehen. Varsinaista erikoiskoulutusta ei hirveästi ollut. Tästähän tuli juuri lehtijuttukin. Puukkotappelun harjoittelu oli varmasti täysin olematonta, ehkä pri kertaa näytetty miten voi puukottaa kurkkuun vartiomiestä.sikajudoka kirjoitti: ↑huhti 23, 2021, 04.33Historiakirjojen perusteella kaukopartiomiehiksi haluttiin kylmähermoisia kavereita, joilla oli hyvät kestävyysominaisuudet ja oikeat aatteet. Esim Mannerheim-ristin ritari Paavo Suoranta oli aktiivinen suojeluskuntalainen ja kova pesäpalloilija sekä hiihtäjä, Urpo Korhonen myös kova hiihtäjä, joka sittemin voitti olympiakultaa. Kokemus taisi olla paras opettaja.
Ottimiin en jaksa enää ottaa kantaa, enkä siihen että henkilö joka on vuollut puukolla sytykkeitä osaa yhtäkkiä painia ja puukottaa sillä paremmin kuin joku toinen....
"Ei pidä syyttää peiliä jos nenä on vino." - Nikolai Gogol
Mukamas viisas. Mukamas keppimiäs.
Mukamas viisas. Mukamas keppimiäs.
-
- kylkeenpotkija
- Viestit: 3467
- Lauteille: Marraskuu 2006
- Paikkakunta: Helsinki
- Takalajit: MMA, shootfighting, eurooppalainen jujutsu, Latosa escrima, Pekiti tirsia kali, judo, voimankäyttö.
Vanhat suomalaiset tappelutaidot
Huomattava osa sotilaita oli kaupunkilaisia jotka olivat vuoleskelleet puukolla, peranneet ongittuja kaloja ja vuolleet makkaratikkuja.Hemmukka kirjoitti: ↑huhti 23, 2021, 08.41Kuten mainittu puukkoa on aiemmin osattu käyttää ihan elämisen kannalta eritavalla kuin nykypäivänä.
Sitä käytetty tuhansia vuosia.
Olen lukenut että ainakin britit toisen maailman sodan aikana kehottivat sotilaita pyörittelemään puukkoa käsissä.
Youtubesta katsoin pätkän missä ww2 veteraani näytti miten tappaa tikarilla.
Hyvin yksinkertaista ja satavarmasti suomessa käyty läpi myös vastaavaa.
Mielestäni ois muuten ajanhukkaa sotatilanteeseen treenata mitään eskrimaa tai muuta monimutkaista.
Väitän että siitä ei hirveästi siirry osaamista veitsellä tappamiseen.
"Ei pidä syyttää peiliä jos nenä on vino." - Nikolai Gogol
Mukamas viisas. Mukamas keppimiäs.
Mukamas viisas. Mukamas keppimiäs.
-
- reiteenpotkija
- Viestit: 410
- Lauteille: Heinäkuu 2019
- Sivulajit: Nyrkkeily, rbsd, muay thai
- Takalajit: Taekwondo, shootfighting
Vanhat suomalaiset tappelutaidot
Minkäslaista osaamista veitsellä tappamiseen tarvitaan?
Ei se mitään tiedettä ole.
Justhan tässä oliko 16-17v poika sai toiselta hengen veks, en tiedä oliko käynyt eskrimakurssia.
Ei se mitään tiedettä ole.
Justhan tässä oliko 16-17v poika sai toiselta hengen veks, en tiedä oliko käynyt eskrimakurssia.
-
- kylkeenpotkija
- Viestit: 3467
- Lauteille: Marraskuu 2006
- Paikkakunta: Helsinki
- Takalajit: MMA, shootfighting, eurooppalainen jujutsu, Latosa escrima, Pekiti tirsia kali, judo, voimankäyttö.
Vanhat suomalaiset tappelutaidot
Kannattaa ehkä koittaa pysyä kärryillä siitä mistä puhutaan....
"Ei pidä syyttää peiliä jos nenä on vino." - Nikolai Gogol
Mukamas viisas. Mukamas keppimiäs.
Mukamas viisas. Mukamas keppimiäs.
Seuraajat

























