Potkulaisten tositilanteet

[Andy]

Juoksukaljoja hakevien puliukkojen aseistautumisaste ja taistelunhalu on käsitykseni mukaan merkittävästi alhaisempi kuin pankkiryöstäjien.

Elämässä on riskinsä ja kuoleminen auto-onnettomuudessa lienee minulle huomattavasti todennäköisempää kuin myymälävarkaan kuoliaaksi iskemänä.

[Hemmukka]

Tiedä sit miten monella romanilla on puukko mukana taikka narkomaanilla käytetty piikki taskussa.
Peli on siinä vaiheessa ihan eri.
Kuka tässä on puliukoista puhunut.

[Jorge]

Andy: Aika moni on saanut ns. puliukon puukosta tai nistin neulasta. Jopa poliisit, jotka ovat tietoisia tuollaisista riskeistä.

Kyllä ne usein kättä pidempää kantavat; kyky käyttää sitä vaihtelee mm. päihtymyksen asteen mukaan ja siihen liittyen, kuinka surkeassa jamassa muuten ovat, mutta jos pystyvät juoksukaljaan, niin täysin toimintakyvyttömiä eivät ole.

Ja edelleenkään ei varsinaisesti puhuttu sinusta; koska tiedostat tuon riskin, niin se vähentää huomattavasti kohteeksi joutumisen mahdollisuutta.

[saarikko]

Toiseksi kaljavarkaan kiinniottamisesta koituu kauppiaalle todennäköisesti enemmän kustannuksia, kuin mitä mäyräkoirastaa saa katetta. Toisin kuin mitä Andy päätteli, niin estämällä varkaus ei tosiasiallisesti säästetä vaan lisätään kustannuksia. Se on fakta eikä se muutu siitä mihinkään vaikka kuinka harmittaisi.

Nooh. Tällä perusteellahan rikoslaki voidaan sitten kumota . Sitten sinä ja isäsi (minäkin) olette turhaan vaanineet rikollisia. Yksi rangaistuksen (hmm. kiinnijäämisen) seurauksena pitäisi olla, että ei enää sitä rötöstä tee. Herra varjele, että huomataan jonkin paikan varastelu seuraamuksettomaksi.

[sikajudoka]

Näppärit voivat olla arvaamattomia eli aito riski on olemassa. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/mie ... ri/7323648

[Lasse J]

Juoksukaljoja hakevien puliukkojen aseistautumisaste ja taistelunhalu on käsitykseni mukaan merkittävästi alhaisempi kuin pankkiryöstäjien.

Kaverini oli ekaa viikkoa töissä myymälävartijana joskun 80-luvun alkupuolella. Kun hän alkoi puhuttamaan spugea joka oli tunkenut HK:n blön povariinsa niin tämän kaveri hiippaili huomaamatta paikalle ja vetäisi kaveriani hernekeittotölkillä (!) takaapäin päähän. Kaverini heräili siinä vaiheessa kun häntä oltiin nostamassa paareille.
PS. Tuo kaverini ei ole ”kamppailualan miehiä”

[Poista käyttäjä 1747]

Kyllä mä tuon ymmärrän. Mä ymmärrän jopa sen tyytyväisyyden tunteen ja täyttymyksen, kun kauppias tekee sen tietoisesti tappiokseen. Koska fuck you. Mutta sen kaljavarkaan pysäyttäminen on yhä se oletusarvoisesti kalliimpi vaihtoehto, koska kiinniotettu pitää luovuttaa poliisille.

[Andy]

Tiedä sit miten monella romanilla on puukko mukana taikka narkomaanilla käytetty piikki taskussa.
Peli on siinä vaiheessa ihan eri.
Kuka tässä on puliukoista puhunut.

Minä. Tunnistan puliukon sellaisen nähdessäni. Näistä tapauksista ensimmäinen oli selvästi puliukkoluokkaa ja hän ei lisäksi ollut romani.

[tapsaattori]

n. 15 vuotta sitten olin yksityisellä vartijana.

koditon ja hampaaton mies yritti varastaa teetä ärrältä missä join kahvia. siihen aikaan myyjät antoi juoda ilmaiseksi (kahvia) siitä hyvästä, että patsasteli paikalla vähän aikaa. komensin ukkelia maksamaan teensä jolloin hän yritti heittää mua kuumalla teellä. tee meni ohi jonka jälkeen solvasin häntä ulosteeksi kaadoin maahan ja luovutin poliisille. ärrän myyjä muistutti myöhemmin just tästä että solvasin

ilmotettiin että huumeiden käyttäjät esitteli puukkoa julkisessa kulkuvälineessä. Mentiin vinyylipatukat ojossa paikalle karjumaan että puukko pois vaikkei tiedetty kellä se oli tai oliko ylipäätään. Ne juoksi karkuun mutta otettiin myöhemmin kiinni muun rettelöinnin yhteydessä. puukkoa ei (enää) ollut.

talutin vahvasti nautiskelleen ukkelin pihalle haukkaamaan raitista ilmaa, koska hän ei pysynyt tolpillaan ja näin siirtymään liikennevälineeseen. Ulkona maassa istuskellessaan hän uhkasi tuikata keklulla mahaan. Tämä jäi mieleen siitä kun hän kuvaili elävästi keklun käyttöä "suih suih sitä ei edes huomaa kun se uppoaa". mies puhalsi 4,5 promillea poliisien tultua paikalle.

Tässä muutama tapahtuma oikeastaan aika lyhyeltä n 3v ja surulliselta uraltani vartijana. No oli välillä mukavaakin ja tulin ihan hyvin juttuun rantojen miesten kanssa, harvoin oli mitään vakavampaa.

[Lasse J]

Joskus 90-luvun alussa kuljin töistä päivittäin 10 ratikalla keskustasta Ruskeasuolle. Huomioni kiinnittyi melkein heti Sokoksen pysäkiltä kyytiin noustuani humalaiseen tyyppiin, jolla oli vastustamaton halu tehdä tuttavuutta vastakkaisen sukupuolen kanssa. Varttuneemmat naiset osasivat hoitaa itsensä pois tilanteesta, mutta kun tyyppi tunki itsensä ikkunan vieressä istuneen varhaisteinitytön ja poistumistien väliin, niin siinä vaiheessa alkoi minulla keittää. Ja kun tyyppi tunki tytön iholle ja alkoi silittelemään reittä, niin siinä vaiheessa minulla paloivat käämit. Onneksi tyyppi "päätti" sitten poistua ratikasta pikaisesti pää edellä (minä tosin avitin hieman niska-perseotteella ja muutamalla polvipotkulla reiteen kun tyyppi yritti roikkua sisällä). Siihen aikaan ei muuten matalalattiaratikoita ja korotettuja pysäkkejä ollut.

[Kari Aittomäki]

Ketjun nimi ei suinkaan ole tappelutilanteet. Tositilanteet ovat myös sellaisia missä pääsee tappelematta. Ja olisi hyvä jos näitä tuotaisiin vielä enemmän esille.

En ole eri mieltä ja ymmärrän näkemyksen. Sivistynyt pienemmän riesan tie.
Satun vaan katsomaan maailmaa vähä toisin.

Kaupan kassalla, Forum:
Päästin liukuhihnalle edelleni wanhan mummelin joka tottakai etuili tottuneesti ikäkortilla. Syntyi ikään väli. Johon livahti muinanuina pieni tummajainen meetoo.
Nappasin tukasta kiinni ja heitin veks ja ostoksensa perään.
- Kiipee marakatti puuhun syömään räkää.
Sälli livahti phuih, vaan huomasin että lauma kerääntyi välittömästi. Viisikuusi vähäpoikaa tuijotuksineen. Naurelin, maksoin ostokset ja lähdin kävelemään kohti heitä, hymyillen ja kertoen nonverbaalisesti jotta dippaadai..
Katsoivat parhaaksi poistua.
Jolloin vasta rekisteröin naiseläjien kaakatuksen, olin ilmeisesti mielestään tarinan paha poika.
Eivätkä he väärässäkään olleet.

Voi näitä juttuja riittäis mutta se laiva lie seilannut, nyt riittää tositilanteeksi puhuminen ja jäykistely.

Hermonsa hallitsevilla ihmisillä on usein muitakin keinoja selvittää uhkatilanteet kuin avoin väkivalta. Jos on erikseen haluja tapella, niin se kyllä varmasti onnistuu.

Negaatiot kuvaavat enimmin lausujaansa.
Oikeitten tosipaikkojen peruselementti on tyyni toimintapäätös.
Se että se tilanne päätöksineen pistää virnistyttään on... dippaadai, vänkää.
Se lie hiukan halveksuttava asennevamma.
Mutta tyyni voi tehdä valintoja.

[Andy]

Onko tämä nyt joku kilpailu siitä, kuka kertoo olleensa vaarallisimmassa tilanteessa ja käyttäneen eniten väkivaltaa? Jos on, niin minä en ainakaan voita.

[Kari Aittomäki]

Älä kommentoi typerästi koska et ole.

Subjektiiviset kokemukset painetilanteista ovat kullanarvoisia lukijoille jotka hakevat hahmotusta ennalta pelottaviin ja ahdistaviin tilanteisiin.
Siis niihin joita saleille (joskus taas) hakeutuu.

Minä provosoin koska katson olevani sen velkaa monivuosikymmeniselle takomiselle ja tilanteisiin hakeutumiselle.
Sillä katson että oikeasti pahasta tilanteesta ei ulos tapella koettamalla olla Mr Goody two-shoes.
Ja että kontrolloitu ja siisti tilanteen haltuunottaminen vaatii todellista osaamista ja varmuutta.
Joka nyt kuitenkin lienee se martian-artsien treenimaali.

[Mjölnir]

Minä olen selvinnyt pääsääntöisesti nykyään ilman voimakeinojen käyttöä, koska habituksestani näkyy, että en jännitä käyttää väkivaltaa ja olen kykenevä siihen.

Ja mikäpä olisi parempaa kuin saada tilanne laukeamaan ilman sitä voiman käyttöä.

Kunniakkainta ei ole voittaa vihollinen sadassa taistelussa, vaan voittaa vastustaja taistelutta - Sunzi

[tapsaattori]

Roomalainen sotataktikko Flavius Vegetiuksen sanoin "si vis pacem, para bellum" eli "jos haluat rauhaa, varaudu sotaan"