Keskustelua aseista, asetekniikoista ja aseilla harjoittelusta

Pistimet ja pistintaistelu

Keskustelua aseista, asetekniikoista ja aseilla harjoittelusta

Valvoja: Valvoja

Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit: 1485
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Tykännyt: 12 kertaa
Tykätty: 55 kertaa

Pistimet ja pistintaistelu

Viesti Antti »

Tiedoksi, että uusimmassa Bibliophiloksen numerossa (2/2020, s. 18-23) on artikkeli otsikolla "Suomenkielinen lähitaistelukirjallisuus", joka sivuaa tämänkin ketjun aihetta.
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit: 1485
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Tykännyt: 12 kertaa
Tykätty: 55 kertaa

Pistimet ja pistintaistelu

Viesti Antti »

Yhdysvaltain merijalkaväen lehdessä ilmestyi 1954 artikkeli, jossa vertailtiin pistintaistelua nyrkkeilyyn. Alla pari esimerkkiä, jotka on otettu suomenkielisine kuvateksteineen kapteeni Hendusen sotakorkeakoulun diplomityöstä vuodelta 1958:

Kuva
Kuva

"Pitkä pisto" viittaa siis (syöksy)askeleen kanssa tehtävään pistoon. Ajatus siitä, että aseellinen tekniikka olisi mahdollisimman lähellä aseetonta löytyy paitsi monista kamppailulajeista, myös Lähitaistelun käsikirjasta (2004), jossa lyöntiä aseen perällä kutsutaan suoraan "yläkoukkulyönniksi". Selostuksessa lyöntiä tosin verrataan vaakasuoraan kyynärpäälyöntiin. Yksi asia on se, että tekniikka pyritään koulutustehokkuuden nimissä yhdenmukaistamaan eri välineisiin, mutta toinen asia on sitten se, kumpaan suuntaan kannattaa tehdä enemmän kompromisseja: opetellaanko jotain, mikä on parhaimmillaan aseen kanssa mutta toimii ilman asetta, vai jotain, mikä on parhaimmillaan ilman asetta, mutta toimii myös aseen kanssa? (Toisessa ketjussa mainitun Happelin potkunyrkkeily on ilmeisesti pyritty tekemään niin miekkailun kaltaiseksi kuin mahdollista; wingtsunin kaksoisveitsien käytössä taas on pyritty mahdollisimman samanlaiseen tekniikkaan kuin aseetta.)
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit: 1485
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Tykännyt: 12 kertaa
Tykätty: 55 kertaa

Pistimet ja pistintaistelu

Viesti Antti »

Lisäyksenä vielä se, että mainitun artikkelin kritiikki kohdistuu (muistaakseni jo ketjuun linkitetyssä) oppaassa FM 23-25 esitettyyn järjestelmään, jonka osalta varmaan pitääkin paikkansa, että liikkeet ovat "difficult to execute well, are awkward and uncomfortable, and the balances, speeds and co-ordinations of the movements are poor" ja että "the prescribed movements in bayonet drills bear little resemblance to any sports skills involving similar movements".

Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit: 1485
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Tykännyt: 12 kertaa
Tykätty: 55 kertaa

Pistimet ja pistintaistelu

Viesti Antti »

Traagisesti kuollut sirkustaiteilija Aimo Leikas käytti miekkalaatikkoesityksessään pistimiä. Yksityiskohta kuvasta teoksesta A. Nikkinen, 2020, Haukivuoren Houdini: Aimo Leikkaan elämä ja kuolema.

Kuva
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit: 1485
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Tykännyt: 12 kertaa
Tykätty: 55 kertaa

Pistimet ja pistintaistelu

Viesti Antti »

Vaikka kyse on keihäästä eikä varsinaisesti pistimestä, liittyy alla oleva sarjakuvaote aiempaan keskusteluun piston juuttumisesta vastustajaan. Keiji Nakazawa, Hiroshiman poika (suom. Kaija-Leena Ogihara, Jalava 1985, s. 13).

Kuva
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit: 1485
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Tykännyt: 12 kertaa
Tykätty: 55 kertaa

Pistimet ja pistintaistelu

Viesti Antti »

Hankin jokin aika sitten pari pistintaisteluharjoituskivääriä. Kyseessä on Purpleheart Armouryn pidempi mokujū, joten kyseessä on kaiketi periaatteessa jūkendō-harjoitusase. Ihan mukava näillä on mättää.

(Rotanhäntä ja tarkk'ampujapistin ovat kuvassa vain mittakaavaa antamaan.)

Kuva
Potkulaiset jotka tykkäävät kirjoittajan Antti viestistä:
Mika
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit: 1485
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Tykännyt: 12 kertaa
Tykätty: 55 kertaa

Pistimet ja pistintaistelu

Viesti Antti »

Yhdysvaltain vuoden 1913 pistintaisteluoppaassa on myös pisteytystaulukko pistintaistelukilpailuja varten. Osumasta saatavat pisteet vaihtelevat riippuen osumakohdasta (pää, rinta, vatsa, kaula, raajat) ja osumatavasta (pisto, lyönti, perä). Muista yksityiskohdsta sovitaan erikseen. Arvokkain osuma on pisto vatsaan.

Kuva
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit: 1485
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Tykännyt: 12 kertaa
Tykätty: 55 kertaa

Pistimet ja pistintaistelu

Viesti Antti »

Jääkäriupseeri Efraim Kemppaisen pistintaisteisteluoppaassa (1923) askelista sanotaan seuraavaa:
Askeleet. Niiden tarkoitus on joko lyhentää tai pitentää välimatkaa viholliseen, tehdä siis oma pisto tehokkaammaksi tai väistää vihollisen pisto. Kaikki liikkeet eteenpäin aloittaa takana oleva jalka, liikkeet taapäin taas edessä oleva jalka. Askel eteenpäin: takana oleva jalka siirretään edessäolevan luo ja sitten edessä oleva niin paljon eteenpäin, että tavallinen pistintaisteluasento muodostuu. Kaksoisaskel eteenpäin: takana oleva jalka noin jalan leveyden verran edessä olevan sivu, sitten edessä oleva taas tarpeeksi eteenpäin. Askel taapäin: edessäoleva jalka takanaolevan luo, takanaoleva taapäin tarpeen mukaan. Kaksoisaskel taapäin: edessäoleva jalka jalan leveyden verran toisen sivu, takanaoleva taapäin niin, että saadaan kunnollinen asento. Askeleet sivullepäin: oikealle aloittaa vasen jalka, vasemmalle oikea jalka. Tarpeen vaatiessa otetaan useampia askeleita peräkkäin.
Liikkeet eteen- ja taaksepäin vastaavat saksalaista esikuvaa (1908), mutta askeleet sivulle puuttuvat siitä, ja nehän eivät sovikaan tuohon, kun askelten tarkoitukseksi annetaan välimatkan pidentäminen tai lyhentäminen. Mutta miksi Kemppaisen sivuaskeleet tehdään ristiaskelina, siis niin, että oikealle astuu ensin vasen (etu)jalka ja vasemmalle oikea (taka)jalka?

Ymmärrän ristiaskeleen ylipäänsä siinä mielessä, että se on lähellä kävelyaskelta ja luonteva jatko eteenpäin, kun on siirrytty edettäessä pistintaisteluasentoon astumalla vasemmalla jalalla eteenpäin, ja se on helppo muuttaa lennosta syöksyksi. Mutta miksi astua sivulle ristiin? Onkohan tuossa vain ekstrapoloitu sivulle astuminen etenemisen ja perääntymisen mallin mukaan?

Kemppaisen saksalaisessa esikuvassa kuitenkin sanotaan, että askelista tulee harjoittelun kautta hyppyjä eteen, taakse ja sivulle. Sotilaskäsikirjassa (1917) puhutaan myös hypyistä ja askelista ("liikkeistä") kaikkiin suuntiin:
Hypyt ja liikkeet tapahtuvat eteen-, sivulle- ja taaksepäin. Mies tekee hyppy- ja juoksuliikkeet koukistetuin polvin yhtä matalana kuin alkuasen- nossa. Liikkeessä käyttää hän kahdenlaisia askeleita. Hyppyaskeleissa kohoavat molemmat jalat melkein yhtäaikaa maasta ollen maahan pudottaessa aina yhtä kaukana toisistaan koko jalkaterän koskettaessa maata. Juoksu- ja käyntiaskeleet taasen tehdään siten, etteivät jalat joudu ristiin, vaan päinvastoin mahdollisimman hajalle polvien kuitenkaan ojentautumatta.
Tämä ei tiettävästi perustu mihinkään sotilaskirjalliseen esikuvaan, mutta kuvailee mitä todennäköisimmin samaa saksalaista systeemiä kuin Kemppaisen esikuva. Jalkojen risteämisen käynti- ja juoksuaskeleissa vastakohtana on se, että jalat ovat mahdollisimman "hajalla". Tarkoitetaankohan tässä juuri sellaista sivuttaissuuntaista risteämistä, jota Kemppainen sivuttaisaskelten yhteydessä neuvoo tekemään?
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Kuvake
Andy
etupotkija
Viestit: 17578
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Oulu
Etulaji: Potkunyrkkeily
Takalajit: Karate, ju-jutsu
Tykännyt: 83 kertaa
Tykätty: 223 kertaa

Pistimet ja pistintaistelu

Viesti Andy »

Olisiko ristiaskelen idea se, että pysytään kyljittäin viholliseen ja maali pienempänä? Jos sivulle lähtee myötäaskelluksella, erityisesti aloittelija menee helposti aivan poikittain, missä on iso maali ja lisäksi pistäminen on todella hankalaa.
Antti Sariola

www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/

You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
Ars Dimicatio
polveenpotkija
Viestit: 140
Lauteille: Lokakuu 2020
Etulaji: HEMA
Sivulajit: Hyoho Niten Ichi Ryu, Voimankäyttö
Takalajit: Aikido, Hokutoryu Ju-Jutsu, Nyrkkeily
Tykännyt: 40 kertaa
Tykätty: 54 kertaa

Pistimet ja pistintaistelu

Viesti Ars Dimicatio »

En tiedä onko ollut tarkoituksena, mutta sekä kahden käden miekan, että keihään kanssa pelatessa ristiaskel linjan poikki torjunnan jälkeen on ihan toimiva tekniikkaa. Lantion käännön kanssa toimii kivasti torjunta - horjutus kombona, jonka lopputuloksena vastustajan kärki on pois linjalta ja oma osoittaa suoraan vastustajaan.
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit: 1485
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Tykännyt: 12 kertaa
Tykätty: 55 kertaa

Pistimet ja pistintaistelu

Viesti Antti »

Tuo sivuttaisasennon säilyttäminen voisi olla ihan hyvä syy, tai ehkä ainakin se syy, jota Kemppainen on ajatellut. Sivuttaisasentoa ei tosin pistintaistelussa noudateta yhtä tiukasti kuin miekkailussa, koska asekäsi on takakäsi. Ohessa kuva, jossa pistintaisteluasento ja syöksyasento näkyvät edestäpäin ilman kivääriä:

Kuva

(Sivunäkymä pistosta kiväärin kanssa löytyy aiemmasta viestistä.)

Sotilaskäsikirjan maininta siitä, että jalat eivät saa mennä ristiin, ei silti sovi yhteen tämän tai ylipäänsä kaksoisaskeleen kanssa. Jos jalkojen pitää olla risteämisen sijaan mahdollisimman "hajalla", ei kyse tunnu olevan siitäkään, että jalat tuotaisiin korkeintaan yhteen. @hvh ehdotti, että kyse voisi olla siitä, että jalat eivät saa olla kiinni toisissaan mennessään toistensa ohi kaksoisaskeleessa.

Joka tapauksessa pari vuotta Kemppaisen jälkeen ilmestyneestä ohjesäännöstä sivuaskeleet puuttuvat, ja eteen- ja taaksepäin astutaan menosuunnan jalka edellä kuten miekkailussa, paitsi jos tehdään kaksoisaskel. (Oskari Väänäsen miekkailun "tasoitusmarssi" ja "marssi".)

Torjunnan yhteydessä ristiaskelta sivusuuntaan ei oppaasta löydy. Vanhemmasta saksalaisesta pistintaistelusta kyllä löytyy tätä vastaava käännös, muuta se tehdään aina käyttäen etujalkaa kiintopisteenä, siis astuen takajalalla joko vasemmalle tai oikealle niin, että rintamasuunta kääntyy neljänneskierroksen. Käännös vasemmalle voidaan yhdistää myös hyppyyn oikealle (ratsuväkeä vastaan), jolloin vasen (etu)jalka siirtyy lopuksi takajalaksi, ja taisteluasennon puoli vaihtuu.
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit: 1485
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Tykännyt: 12 kertaa
Tykätty: 55 kertaa

Pistimet ja pistintaistelu

Viesti Antti »

Tämä Wassmannsdorffilta (1864) lukemani "määritelmä" on niin mainio, että jaan sen tänne:
Alles Fechten mit blanken Waffen hat den Zweck, einen fremden Willen, der mit Gewalt der Waffe uns die Freiheit unserer Willensentschließungen, sei es zugleich mit unserem Leben, nehmen will, ebenfalls im Nahekampfe von uns abzuwehren und das Recht unserer Selbstbestimmung auf alle Weise, selbst durch Tödtung unseres Gegners, zu wahren.

Das Gewehrfechten ist demnach die Kunst, mittelst des durch eine aufgesteckte Gewehrspitze oder einen aufgesteckten Hirschfänger zu einer blanken Waffe gemachten Gewehres jeden auf uns gerichteten Angriff mit blanken Waffen, geschehe derselbe von einem Fußgänger oder einem Reiter, nicht nur von uns abzuwehren, sondern den Gegner selber zum Aufgeben des Kampfes zu zwingen, sei es durch Ermüdung, durch Verwundung oder, was den Gegner am sichersten unschädlich für uns macht, durch Tödtung desselben.
"Kaiken taistelun kylmin asein tarkoitus on torjua lähitaistelussa ulkopuolinen tahto, joka aseellisella väkivallalla pyrkii riistämään meiltä – vaikka yhdessä henkemme kanssa - päätöksentekomme vapauden, ja säilyttää itsemääräämisoikeutemme kaikin tavoin, jopa tappamalla vastustajamme.

Täten pistintaistelu on oppi hylsy- tai kahvapistin kiinnittämällä kylmäksi aseeksi tehdyn kiväärin avulla kaikkien meitä kohtaan suunnattujen, jalka- tai ratsumiesten kylmin asein tekemien hyökkäysten torjumisesta sekä vastustajan pakottamisesta luopumaan taistelusta, tapahtui se sitten väsyttämisen, haavoittamisen tai, mikä tekee vastustajan varmimmin meille vaarattomaksi, hänen tappamisensa kautta."
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit: 1485
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Tykännyt: 12 kertaa
Tykätty: 55 kertaa

Pistimet ja pistintaistelu

Viesti Antti »

Tässä nuo edellä viittaamani pistokuvat vielä:

Kuva
Kuva
Kuva

Vaikka se ei ihan selvästi näy, niin ylimmässä piippu on oikealla, keskimmäisessä (Kemppainen) vasemmalla ja alimmassa (ohjesääntö) ylhäällä. Keskimmäisessä ja alimmassa oikean käden ote on siis normaalisti tukin kaulan oikealta puolelta, käsi on vain eri asennossa (kämmenselkä joko ylöspäin tai oikealle kuten ammuttaessa). Ylimmässä, joka on Wassmannsdorffin pistintaisteluopista vuodelta 1864, ote on kuitenkin tukin kaulan vasemmalta puolelta, ja kämmenselkä on ylös. Tämä ote johtunee siitä, että torjunnan halutaan tehdä piipulla. Alla olevassa kuvassa vuodelta 1825 näkyy tällä otteella tehtävät torjunnat musketin piipulla vasemmalle ja oikealle (pistin on piipun oikealla puolella):

Kuva

(Suomalaisessa ohjesäännössä vastaavasti väistöt tehdään päinvastaisella eli liipasinkaaren puolella.)
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit: 1485
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Tykännyt: 12 kertaa
Tykätty: 55 kertaa

Pistimet ja pistintaistelu

Viesti Antti »

Aiemmin oli puhetta siitä, että pistin korvasi piikin jalkaväen kylmänä aseena. Oli myös puhetta siitä, että pistimen tekniikkaan on kulkeutunut piikkitekniikkaa. Ohessa pistinotteita vuodelta 1726, joiden kohdalla ei voida puhua pistintaistelusta minään erityisen monimutkaisena järjestelmänä: eteen viety pistin "fällätään" piikkiäksiisistä tutun "kenttävaroasennon" tapaiseen asentoon, marssitaan kohti vihollista ja survaistaan pistin häneen:

Kuva

(Kuvan rumpali ei liity tilanteeseen.)

Fällätyssä asennossa ase on hyvin takana, takakäsi on tukin päässä perälevyllä, musketti lepää vasemmassa kyynärtaipeessa, ja vasen käsi on lukon takana.
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit: 1485
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Tykännyt: 12 kertaa
Tykätty: 55 kertaa

Pistimet ja pistintaistelu

Viesti Antti »

Suojeluskuntien ohjelmaan otettiin vuonna 1933 sotilasottelu, jossa lajeina olivat esterata, käsikranaatinheitto, pistintaistelu, kaivautuminen ja taisteluammunta. Sääntöjen mukaan sotilasottelun tarkoituksena oli "kehittää suojeluskuntalaisten taistelukuntoa ja taistelun vaatimaa kätevyyttä sellaisissa taistelutoiminnan alinomaan kysymykseen tulevissa suorituksissa, jotka varsinkin taistelun ratkaisuvaiheessa, lähitaistelussa, oleellisesti vaikuttavat menestykseen."

Maksimipisteet jakautuvat seuraavasti: esterata 100 p., käsikranaatinheitto 50 p. + 50 p. (tarkkuus ja pituus), pistintaistelu 40 p., kaivautuminen 25 p., taisteluammunta 90 p. Tästä voisi melkein päätellä, että pistintaistelu on katsottu koulutuksellisesti hieman kaivautumista tärkeämmäksi taidoksi.

Pistintaistelussa ei ollut kuitenkaan kyse ottelusta (vapaasta pistintaistelusta) vaan pistintaisteluradasta, jossa suoritetaan kaikki pistintaisteluohjesäännön hyökkäysliikkeet eli pitkä pisto, lyhyt pisto (kaksi kertaa), isku kiväärinperällä ja lyönti kiväärinperällä. Pistintaistelupaikalla on kolme vartalokuviota ja kaksi pääkuviota eli yhteensä viisi maalia:

1. Maalitaulukuvioiseen vartalopussiin pitkä pisto 1,5 metrin päässä olevan köyden tai riu'un takaa: keskustaan osumasta saa 10 p., muut pistealueet 2 pisteen välein. (Kuva alla.)
2. Paikallaan pysyvään vartalopussiin lyhyt pisto. Osuma keskelle pussista läpi ja pistin vedetty onnistuneesti ulos 10 p., osuma muualle kuin keskelle, pistin vedetty epäonnistuneesti ulos 5 p.
3. Sivusuunnassa heiluvaan vartalopussiin lyhyt pisto. Osuma keskelle pussista läpi ja pistin vedetty onnistuneesti ulos 10 p., osuma muualle kuin keskelle, pistin vedetty epäonnistuneesti ulos 5 p.
4. Ensimmäiseen pääkuvioon isketään kiväärinperällä (eli kivääri liikkuu pituussuunnassaan perä edellä): voimakkaasta osumasta 5 p., voimattomasta osumasta 2,5 p.
5. Toiseen pääkuvioon lyödään (kaaressa) kiväärinperällä: voimakkaasta osumasta 5 p., voimattomasta osumasta 2,5 p.

Yllä oleva suuntaa-antava kuvaus perustuu seuraaviin, toisistaan hieman poikkeaviin lähteisiin: Pohjan mies 1933, nro 10, s. 204–205 ja Taistelija 5 (1934), s. 296–297. Alla olevassa kuvassa Taistelija-lehdestä näkyy pitkä pisto maaleineen:

Kuva

Pohjan miehen kuva vastaavalta suorituspaikalta Oulun suojeluskuntapiirin sotilasottelumestaruuskilpailuista Limingasta (17.8.1935):

Kuva

Kuvan taistelija on jääkärikapteeni Heikki Jussila, joka toimi Oulun suojeluskunnan piiripäällikkönä 1923–1939 ja kaatui majurina jatkosodan hyökkäysvaiheessa Kiestingistä itään.
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)

Seuraajat

Kuvake
AlexMachine
Kuvake
Andy
Kuvake
Antti
Kuvake
Daddy
Kuvake
DeusVult
Hemmukka
Kuvake
Ile
Kuvake
JariR
Kari Aittomäki
Lasse Candé
Kuvake
luupää
Markus Ojala
Kuvake
Mjölnir
Kuvake
Mänzy
Kuvake
Paanari
PetriP
saarikko
sinappi
Kuvake
Timpa