Pohjoismaiden historiaa

[Mika]

Nimeltä mainetsemot Potkulaiset hinkuu aina kirjallista dokumenttia...

Taitavat kirjalliset dokumentit tuolta ajalta olla kiven takana, joten eipä ole niitä tässä kovasti hinguttu.

Sillä vaikka kauppasuhteet olivat vakiintuneet tai ainakin todennäköisin kontaktiklangi, se ryöstö ja ranttaliksi paneminen on kuitenkin ollut erittäin varmasti verrattain todennäköistä.

Kuten dokumentissa todettiin, samoihin aikoihin viikingit kuitenkin kävivät Balttiassa riehumassa. Jotenkin se tieto itämerensuomalaisten osaamisesta itäreiteistä ja siellä päin asuvien tavoista sekä suhteista sinne suuntaan saavutti viikingit. Lypsävää lehmää ei kannata lahdata.

[Poista käyttäjä 1747]

Nämä tutkijat romutti koko lailla kokonaan tässäketjussa esitetyt hypoteesit Suomenniemen köyhyydestä ja mielenkiinnottomuudesta ja väittivät, että nimenomaan nykysuomen alueelta saadulla avulla skandit pääsivät aina Itäreitin päähän asti.

Höpsis. Ei se ole mikään tässä ketjussa esitetty hyppteesi vaan Joonas Aholan, joka siis oli toimittanut useamman muun tutkijan kanssa +500s poikkitieteelisen tutkimuksen viikinkiajasta suomessa, näkemys siitä miksei viikinkejä kiinnostanut tulla niiq stadiin sylkemään hurria (joo joo wasa perusti stadin puoli vuosituhatta myöhemmin).

Kerta toiston vuoksi:

https://yle.fi/uutiset/3-7971315


Toiseksi tuossa dokkarissa ei tullut esille oikeastaan mitään sellaista mikä olisi ollut ristiriidassa saatikka kumonnut Aholan haastattelussa esittämiä näkemyksiä.

[Kari Aittomäki]

Siis: köyhästä ryysyrannasta, joka ei kiinnosta alueena ketään, löytyy paljon aikansa aseteknologisia ylellisyystuotteita. Viikingit eivät valloita aluetta, mutta sikakalliita aseita on tantereilla paljon.
Minä en tiedä mitä tämä tarkoittaa, mutta jos joku kaukonäköisempi selittää.

Niin siinä ylen haastattelussa suomalaiset olivat liian köyhiä mitättömyyksiä edes ryöstettäväksi mutta onneksi Ruåtsalaiset lopulta sivistivät heidät miehittämällä kyseisen takapajulan näkemyksen esittänyt heebo on tutkija joka on ollut toimittamassa 500s tutkimusta viikinkiajasta suomessa.

Se voi toki olla että hänellä on ns. väärät ottimet Oikean Tiedon vastaanottamiselle.

Kylläpä tuonkin viestin pointti on se että köyhää ja kiinnostamatonta oli.
Kun ottaa huomioon esitetyn dokumentin näkökulmat, säännöllisen kaupankäynnin, kulttuurivaihdon, naimakaupat ja opas-yhteistyön, on suora väite köyhäilystä aikas kestämätön.

Jep, Ahola kertoo että viikinkien lie kannattanut pitää kontaktin painopiste kaupankäynnissä ryöstelyn sijaan.
Mutta opasyhteistyö vain mainitaan. Kyseinen dokumentti painottaa suomenniemeläisten vaikutusvaltaa ja tärkeyttä aivan eri tavalla.

Luulisin että viikingit enimmin kävivät kauppaa ja että Väinäjoen reitin ryöstelyt olivat enimmin kyliin kohdistuvia eväänhakureissuja.
Laatokan reitin alkupäässä eli nykySuomessa se kauppatavara ja toisaalta taisteluvalmius (hence ne miekat) ovat kallistaneet vaa'ankielen rakentavalle puolelle.
Kun etelään ollaan menossa kaupalle niin mieshukka on riskinä joutavan iso.

Se ei sulje pois sitä että myllytetty on, koska vartiotuli-tarinat ja tosiaan ne hautalöydöt.
Tuskin suomalaiset keskenäänkään niin kovin tappeli. Vaikka mistä sen tietää..

[Poista käyttäjä 1747]

Siis: köyhästä ryysyrannasta, joka ei kiinnosta alueena ketään, löytyy paljon aikansa aseteknologisia ylellisyystuotteita. Viikingit eivät valloita aluetta, mutta sikakalliita aseita on tantereilla paljon.
Minä en tiedä mitä tämä tarkoittaa, mutta jos joku kaukonäköisempi selittää.

Niin siinä ylen haastattelussa suomalaiset olivat liian köyhiä mitättömyyksiä edes ryöstettäväksi mutta onneksi Ruåtsalaiset lopulta sivistivät heidät miehittämällä kyseisen takapajulan näkemyksen esittänyt heebo on tutkija joka on ollut toimittamassa 500s tutkimusta viikinkiajasta suomessa.

Se voi toki olla että hänellä on ns. väärät ottimet Oikean Tiedon vastaanottamiselle.

Kylläpä tuonkin viestin pointti on se että köyhää ja kiinnostamatonta oli.
Kun ottaa huomioon esitetyn dokumentin näkökulmat, säännöllisen kaupankäynnin, kulttuurivaihdon, naimakaupat ja opas-yhteistyön, on suora väite köyhäilystä aikas kestämätön.

Jep, Ahola kertoo että viikinkien lie kannattanut pitää kontaktin painopiste kaupankäynnissä ryöstelyn sijaan.
Mutta opasyhteistyö vain mainitaan. Kyseinen dokumentti painottaa suomenniemeläisten vaikutusvaltaa ja tärkeyttä aivan eri tavalla.

Kyllä mä seison tuon lainauksen ja sen aiheuttaman peppukivun takana. Nykysuomessa elettiin rautakauden lopulla vielä esihistoriallisella ajalla (lue aikakaudella ennen kirjoitustaitoa). Vrt. sumerialaiset ja egyptiläiset alkoivat raaputella jo 3000v ennen nasaretilaista alkukommunistia.

Joten kyllä ne penteleen hurrit toivat tänne todistettavasti siemenensä lisäksi myös sivistyksen.

Ja vaikka yrität tapasi mukaan spinnata omia puheitasi, niin se ei muuta sitä tosiasiaa, että se kirjoituksesta lainaamani kappale oli molemmilta osin paikkansapitämätön. Se ei ollut mikään täällä esitetty hypoteesi vaan viittaus Aholaan, joka sanoi haastattelussa sanantarkasti ”että Suomi on ollut epäkiinnostava ja köyhä alue”. Eikä sen haastattelun sisältöä romutettu siinä sinänsä mielenkiintoisessa, mutta pääpiirteiltään melko yllätyksettömässä dokkarissa. Ja siihen sinun on tyytyminen.

Tuosta köyhyydestä vielä jokunen sana. Maanviljely ja maatalous laajemmin ovat olleet esihistoriallisella ajalla perusedellytys tuottavuuden kasvulle. Siis sille ilmiölle jota kutsutaan nykyään talouskasvuksi. Mitä enemmän yhteisö saa hehtaaria kohden kaloreita viljelemällä, sitä enemmän syntyy ylijäämää jonka vapauttaa resursseja muihin hommiin ja synnyttää vaihdantaa. Tämä vaurastuminen johtaa puolestaan mm. väestökasvuun, kaupungistumiseen ja jollain aikavälillä yleiseen yhteiskunnalliseen kehitykseen.

No jos noista lähtökohdista arvioidaan viikinkiaikaista nykysuomea ja vertaillaan sitä muihin mestoihin, niin ei kyllä näytä erityisen vauraalta. Esim. vaikka ensimmäiset viljelyviritykset alkoivat täällä samoihin aikoihin kuin keskieuroopassa niin väkimäärä oli 5-10% Tanskasta. Olisiko kenties ilmastolla ja maaperällä jotain tekemistä esihistoriallisten yhteisöjen tuottavuuden ja kehityksen kanssa. Meinaan tuleeko mieleen montaa varhaista korkeakulttuuria joka olisi sijainnut kylmässä ilmastossa? Häh?

Olisi myös hyvä huomioida että dokkarissa niputettiin ison kasan eri suomalaisugrilais heimoja saman termin alle. Vaikka heimot ovat tehneet yhteistyötä toistensa, skandinaavien ja viikinkien kanssa ja vaikka yhteiseen kielipuuhun kuuluminen on edesauttanut tulkkaamista ja verkostoitumista…niin ne olivat eri kulttuureita eikä niillä ollut yhteistä alkukotia. Nykysuomessa vaikutti etupäässä hämäläiset ja saamelaiset. Jos haluaa fiilistellä sotaisuudella niin hämäläiset ja laatokan seudulla vaikuttaneet karjalaiset listivät toisiaan melko ahkerasti. Väkimäärään suhtautettuna välillä ihan kunnioitettavan kokoisin porukoin.

IMO se Suuri Ihme on että kaikesta huolimatta tänä päivänä on yhä jotain mitä voi tunnistaa suomalaisuudeksi ja itsenäinen valtio nimeltä Suomi.


Edit: Antti BTW kirjoitti tässä ketjussa niistä vartiotulista seuraavanlaisesti:

Viikinkiaikaisesta vartiotulijärjestelmästä ei taida olla arkeologisia todisteita, ja onko sellaisesta ylipäänsä Olaus Magnuksen kuvausta (1555) vanhempia mainintoja? Saagojen Bálagarðr ei ole erityisen vahva todiste vartiotulijärjestelmästä, vaikka sitä on sellaisena pidetty.

viewtopic.php?f=21&t=22585&p=931002&hil ... et#p931002

[Oar]

Mielestäni Aholaa sanatarkasti lainatessa olisi hyvä sisällyttää se, mikä edelsi tuota "epäkiinnostavaa ja köyhää." Eli siis "todennäköisintä kuitenkin lienee." Ahola siis spekuloi, ei esitä väitettä toteamuksena. Ahola on myöskin folkloristiikan asiantuntija, ei arkeologian, ja oli mukana toimittamassa opusta, koska siinä on lopussa osio, jossa käsitellään folkloristiikkaa ja mytologiaa yms. Tietää varmasti paljon aiheen vierestäkin, mutta ei ole kuitenkaan mikään ylin auktoriteetti. Tutkimuksen osioissa, jossa käsitellään arkeologiaa ja muita konkreettisia asioita, ei muuten mainita mitään köyhyydestä.

Sehän lienee selvää, että maataloudella ja maanviljelyllä ei täällä kukaan rikastunut. Herättää kuitenkin vain enemmän kysymyksiä siitä, miten ne kaikki lukuisat miekat on hankittu, ja muut luksusesineet, jotka olivat todisteena taloudellisesta ylijäämästä jo rautakauden Suomessa.

Jos vaurastumien tapahtuu muulla tavalla kuin maanviljelyllä ja maataloudella, se ei myöskään automaattisesti johda väestönkasvuun tai kaupungistumiseen.

[Kari Aittomäki]

Näinpä. Tosiasiana pysyy että täältä löytyneen esineistön perusteella ylellisyystavaroita hankittiin, muitakin kuin niitä mahtimiekkoja.

Ei voi muuten välttyä tuosta Ahosen edustaman artikkelin vaikutelman tietynlaisesta populismista, joka tuntee tarvetta vastustaa keskikaljasuomalaisuutta ja soturileijuntaa.
Sinänsä ymmärrettävä ja hyväksyttäväkin näkökulma, mutta eipä vaan taida pitää aivan paikkaansa.

Sillä jos oli kauhian köyhää ja vähäväkistä, miksi skandiasuttaminen ei ole levinnyt Suomenniemelle mutta Laatokanseudulle ja siitä eteenpäin kyllä.
Virolaisista viikingeistäkin puhutaan, ja se jengi oli aivan samannäköstä ja puhu samaa kieltä kuin porotkin.
Jos varusteetkin olivat idenntiset niin kuinka erottaa varjagit toisistaan? (Kiitos Oar.)

Jos hyväksytään tuo dokumentin teesi sisäsuomalaisten ja rannikkoväen keskinäisestä turkiskaupasta, jotka turkikset päätyivät vientituotteena skandien laivoihin..
Miksi viikingit eivät asettuneet tonteille perustamalla jonkin lujaranteisen jaarlin vetämän kauppapaikan ja näin ottaneet kauppaketjusta yhden lenkin edukseen poiens?
Yksinkertaista taloustiedettä, välimiehet neutraloimalla pudotetaan kustannuksia ja nostetaan voittomarginaalia.
Kyllä sen luulis tunnustavan kapitalistisenkin tietomiehen.

Näin ei tapahtunut, viikingit asettuivat kaikkialle muualle paitsi rannikollemme?
Tästä on olemassa varsin kähy kartta jonka toivon Oarin postaavan, en tahtoisi esiintyä esittelijänä.

Ruotsalaisuuden sivistyskertoimet eivät juuri jaksa kiinnostaa ja vartiotulien hälytysketjusta lie aika riittävä todiste tuo muinaismaininta.
Onko todella paikallaan virpoa ettei arkeologisia todisteita ole?
Tuhatvuotta vanhoista kokoista tai edes rakennelmista?

Ja hei, aivan nöyrä pyyntö.
Joskos jättäisit nämä henkilöönkäyvät tikat veks tällaisesta asiallisesta ja kiinnostavasta ketjusta?
Tahtoo ryvettää keskustelua.
Kyllä sinä olet jo värisi esittänyt.

[Poista käyttäjä 1747]

Mielestäni Aholaa sanatarkasti lainatessa olisi hyvä sisällyttää se, mikä edelsi tuota "epäkiinnostavaa ja köyhää." Eli siis "todennäköisintä kuitenkin lienee." Ahola siis spekuloi, ei esitä väitettä toteamuksena. Ahola on myöskin folkloristiikan asiantuntija, ei arkeologian, ja oli mukana toimittamassa opusta, koska siinä on lopussa osio, jossa käsitellään folkloristiikkaa ja mytologiaa yms. Tietää varmasti paljon aiheen vierestäkin, mutta ei ole kuitenkaan mikään ylin auktoriteetti. Tutkimuksen osioissa, jossa käsitellään arkeologiaa ja muita konkreettisia asioita, ei muuten mainita mitään köyhyydestä.

Niin se teksti on kokonaisuudessaan nähtävissä yllä olevassa linkissä. Se on postattu ja sitä on lainattu useampaan otteeseen tässä ketjussa. Siinä lukee, edelleen, ihan selkokielellä Aholan taustat. Se ei ole varsinaisesti mikään salaisuus. Kun nyt nostat sen esille niin mitä tarkalleen ottaen haluat sanoa?

Että hänen väitteensä on virheellinen? Hän ei tiedä mistä puhuu? Ei ymmärrä historiantutkimusta? Mitä?

Niin ja miten tuollaisessa kysymysasettelussa voi puhu muusta kuin todennäköisyyksistä ja spekuloida? Arkistoista kun ei löydy jokaisen alueella vaikuttaneen viikinkipomon muistelmia, jossa he kertovat mikseivät miehittäneet nykysuomea. Se köyhä ja epäkiinnostava näkemys on yhä paljon helpommin perusteltavissa ja herättää vähemmän kysymyksiä, kun se täällä olisi ollut jotenkin vaurasta. Tällä suunnalla huseeranneet viikingit olivat 800luvun jälkipuoliskolla ottaneet jo haltuunsa Novgorodin ja perustaneet Kiovan Venäjän. Heiltä tuskin puuttui kyky ottaa halutessaan myös nykysuomen haltuunsa. Jostain kummasta syystä heitä ei pahemmin kiinnostaneet myöskään Upsalan pohjoispuolella olevat laajat alueet vaan suuntasivat ennemmin itään. Ja se alue alkoi heidän takapihalta. Upsala on BTW osapuilleen samalla leveyspiirillä kuin eteläsuomi.

Sehän lienee selvää, että maataloudella ja maanviljelyllä ei täällä kukaan rikastunut. Herättää kuitenkin vain enemmän kysymyksiä siitä, miten ne kaikki lukuisat miekat on hankittu, ja muut luksusesineet, jotka olivat todisteena taloudellisesta ylijäämästä jo rautakauden Suomessa.

Jos vaurastumien tapahtuu muulla tavalla kuin maanviljelyllä ja maataloudella, se ei myöskään automaattisesti johda väestönkasvuun tai kaupungistumiseen.

Mites tällainen vaurastuminen on tapahtunut esihistoriallisessa yhteiskunnassa ilman että populaatio on kasvanut? Tuleeko mieleen esimerkkejä? Turkiskaupalla? Siinä dokkarisarjassa mainittiin että löytöjen perusteella suurin osa idänkaupasta tulleesta hopeasta päätyi länteen ja että se tyrehtyi kokonaan Kiovan Venäjän vahvistumisen myötä.

Isommat paimentolaisliittymät ovat toki hetkellisesti pystyneet vaurastumaan ryöstelemällä, mutta moinen toiminta on jättänyt aina jälkiä ja viitteitä. Matkustelevat mikroyrittäjä ovat menestyessään myös lisääntyneet urakalla joten he lienevät epäkelpo esimerkki.

Ja hei, aivan nöyrä pyyntö.
Joskos jättäisit nämä henkilöönkäyvät tikat veks tällaisesta asiallisesta ja kiinnostavasta ketjusta?
Tahtoo ryvettää keskustelua.
Kyllä sinä olet jo värisi esittänyt.

Ehkä sun kannattaisi vinkumisen sijan mennä peilin eteen miettimään ihan omaa ulosantiasi.

[Kari Aittomäki]

Olet sä kyllä tapaus..

Tuli muuten mieleen, miksikäs skandeja käsitellään näissä jutuissa aina homogeenisinä osastoina, lukemani perusteella äveriäät kauppiaat oli aikalailla erijengiä kuin värväytyjät?
Siis ne nuortenmiesten porukat jotka lähtivät onneaan kokeilemaan nykyvenäälle tai jopa sinne Istanbuliin asti? Värväytymään.

Eli on aika todennäköistä että kauppatilanne ei ollut vailla jännitteitä, että onkos nää nyt millämielellä matkassa.
Siihen mahtuis aika hyvin se skenaario että täkäläinen väki ol' valmis ottamaan vastaan ylläreitäkin ja sitä valmiutta myös esiteltiin.

Joku syyhän siihen on oltava ettei viikingit tänne parkkeeranneet.
Vaikka mehukasta kauppaa on selkeästi käyty, eikä se vaikuta uskottovalta ettei rantatontit olis kelvanneet tai ettei elukoittenpidon ja viljelyn asentuminen ois peruselantoa tarjonnut.

Jossain mättää. Tuo köyhyysväite ei edelleenkään ole uskottavaa.

[Oar]

Niin se teksti on kokonaisuudessaan nähtävissä yllä olevassa linkissä. Se on postattu ja sitä on lainattu useampaan otteeseen tässä ketjussa. Siinä lukee, edelleen, ihan selkokielellä Aholan taustat. Se ei ole varsinaisesti mikään salaisuus. Kun nyt nostat sen esille niin mitä tarkalleen ottaen haluat sanoa?

Että hänen väitteensä on virheellinen? Hän ei tiedä mistä puhuu? Ei ymmärrä historiantutkimusta? Mitä?

Sitä, että mielestäni nostat hänen sanomansa vähän turhan korkealle jalustalle, ja olet puhunut hänestä jokseenkin harjaanjohtavasti, esim. "asiaan perehtyneenä tutkijana." Hän on varmasti perehtynyt asiaan, ja hän on myös tutkija, mutta tutkii täysin eri asiaa, joten tittelinsä ei ole kovin relevantti. Etenkin, kun hän esittää näkemyksensä ilman mitään perusteluja, tai ottamatta kantaa siihen, mistä miekat tai arvometallit ovat tulleet. Tämä kantaaottamattomuus on ihan ymmärrettävää, kun ottaa huomioon, että kyseessä oli haastattelu joka vain sivusi aihetta, mutta myös vähentää huomattavasti hänen lausahduksensa todistusarvoa.

Etenkin, kun vertaa esimerkiksi siihen, että arkeologi Mikko Moilanen on sanonut Suomessa olleen viikinkiajalla "poikkeuksellisen vaurasta väestöä", ja että pelkästään miekkoja oli niin monia, että esimerkiksi turkis- ja orjakauppa eivät olisi riittäneet niiden ostamiseen. Hän spekuloi, että miekkoja olisi tarttunut suomalaisten mukaan ryöstöretkiltä. Tai siihen, että Marianne Schaumann-Lönnqvist kertoo rautakautisten löydösten (arvometallit haudassa, korut, lasi, jne.) osoittavan, että Suomessa oli huomattavaa taloudellista ylijäämää, ja se oli "laajalle levinnyttä."

Niin ja miten tuollaisessa kysymysasettelussa voi puhu muusta kuin todennäköisyyksistä ja spekuloida?

Ei totta kai voikaan, on vain mielestäni painottamisen arvoista, että kyseessä on spekulointi, puolin ja toisin. Että asia on niin kuin keskustelun arvoista, eikä sitä voi ratkaista pelkästään sillä, että lainaa jotain auktoriteettia.

Jostain kummasta syystä heitä ei pahemmin kiinnostaneet myöskään Upsalan pohjoispuolella olevat laajat alueet vaan suuntasivat ennemmin itään. Ja se alue alkoi heidän takapihalta. Upsala on BTW osapuilleen samalla leveyspiirillä kuin eteläsuomi.

Ei pidä paikkaansa; viikinkien asumukset Ruotsissa ylettyivät ainakin Iisalmen korkeudelle.

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/ ... ansion.svg
https://vignette.wikia.nocookie.net/alt ... 1023180210
https://i.pinimg.com/originals/ba/0e/ca ... 81eac6.jpg

Pohjois-Ruotsi ei myöskään tarjonnut helpompaa pääsyä tai välietappeja muihin maihin jotka kiinnostivat viikinkejä, kuten Venäjä tai Viro, toisin kuin Suomen rantaviiva olisi tarjonnut, tai jopa sisämaa Laatokan lähistöllä.

Heiltä tuskin puuttui kyky ottaa halutessaan myös nykysuomen haltuunsa.

Kyllä, pidän erittäin todennäköisenä, että viikingit olisivat tarpeeksi halutessaan voineet valloittaa Suomen, jo pelkästään miesylivoiman takia. Suomi ei todisteiden valossa ollut rutiköyhä, ja täällä todistetusti oli ainakin joitain esineitä, jotka heille olisivat ilmaiseksi kelvanneet, puhumattakaan rannasta. Silti aluetta ei vallattu. Tämä on mielestäni todiste siitä, että täällä on myös ollut tarpeeksi vahva vastarinta -- ainakin potentiaalinen sellainen -- että viikingit eivät ole nähneet hyväksi ideaksi hyökätä isolla joukolla. Juice wasn't worth the squeeze.

Eli vaikka rikkauksia oli, niitä ei ollut niin paljon, että ne olisivat olleet sen arvoista, monta miestä olisi saattanut kaatua. Läpikävellen täältä ei siis olisi saanut maata, miekkoja tai koruja.

Pelkästään tämä on se, mitä pidän todennäköisenä. En sitä, että suomalaiset olisivat voittaneet viikinkien yhteenkootun armeijan, tai että suomalaiset olisivat olleet kovempi pala kuin vaikka Englanti. Risk vs. reward ratio ei vain ollut kohdillaan Suomessa, mutta oli Englannissa.

Mites tällainen vaurastuminen on tapahtunut esihistoriallisessa yhteiskunnassa ilman että populaatio on kasvanut? Tuleeko mieleen esimerkkejä? Turkiskaupalla?

En tiedä. Turkiskauppa on varmasti ollut ainakin osa yhtälöä. Ehkä orjakauppakin. Ei kuitenkaan mielestäni vaikuta siltä, että nämä olisivat riittäneet, jota mieltä oli myös Moilanen. Kun ottaa huomioon, että suomalaiset olivat "sotaisa yhteisö", niin ryöstöretket johonkin suuntaan ovat kai myös yksi vaihtoehto, tai pieni tai suuri osa yhtälöä.

[Antti]

Tässä ketjussa sivuttua tematiikkaa käsitellään ensi kuussa Tieteiden yössä (16.1.2020 klo 19.00–21.00). Paikka on Kansalliskirjaston kupolisali (Unioninkatu 36).

Mitä meillä oli ennen valeuutisia? Tietysti valehistoriaa! Kansalliskirjaston Kupolisalissa kuljetaan historiahuijarien jalanjäljissä keskiajan englantilaisista käsikirjoituksista nykypäivän suomalaiseen internetavaruuteen. Esiintyjinä FT Jaakko Tahkokallio Kansalliskirjastosta, FT Inkeri Koskinen Tampereen yliopistosta sekä FT Heta Aali Turun yliopistosta. Kirjaston ovet avataan yleisölle klo 18.30. Kupolisaliin mahtuu 100 henkeä, joten tulethan paikalle ajoissa.

OHJELMA-AIKATAULU

klo 19.00: FT Jaakko Tahkokallio (Kansalliskirjaston tutkimuskirjasto): Pseudohistorian uranuurtajia keskiajalta ja uuden ajan alusta
klo 19.30: FT Inkeri Koskinen (Tampereen yliopisto): Miten pseudohistoria tunnistetaan
klo 20.00: FT Heta Aali (Turun yliopisto): Suomen muinaiset kuningaskunnat – pseudohistoriaa 2000-luvulla

[kimmokammo]

minusta pohjolan historiasta ennen ruotsalaisten tänne tuloa, jota muuten ei olisi ikinä tapahtunut ellei Tanska olisi valloittanut koko nykyisen tukholman alueen eteläpuolista Ruotsia, saa kuvan vanhoista kirjallisista teksteistä jotka kuvaavat omaa mahtavuutta mutta kertovat myös naapurialueista, esim.
Brevis historia regum Dacie
Saxo Grammaticus
Nestorin kronikka
Novgorodin ensimmäinen kronikka
ja yleensä islantilaiset ja norjalaiset viikinkieepokset
Mitä minulle jäi käteen näistä oli että kyllä kaikki tuntuivat tietävän missä suomenniemi on ja mitä sieltä saa, ja ortodoksit kertovat kääntäneensä pakanat siellä jo 950-1050, mitä tukee muutama tanskalainen havainto ortodoksiristeistä haudoilla. Totta on että yleensä jokainen asia mainitaan vain kerran, mutta miten se tekee suomea koskavat havainnot epäluotetattaviksi kun esim ruotsin ja norjan kuninkaiden lineage on myös yhden asiakirjan varassa. Harrastelijan kaksi palaa.....

[Paanari]

Valvomo: Siirretty Stáv / Stav Heimbu (norjalainen laji) -ketjusta.


Norjan juttu on sinällään mielenkiintoinen.
Ihmettelen asiantuntia lausuntoja...
Noh, toki saa olla mielipiteitä ja niitä voi esittää.
Jotenka kerron totuuden... Vuonna 3 jälkeen potkukelkan keksimisen Kas-Pin taiturit Gorre ja Norre lähtväy länteen etsimään mystistä Turskan nahkaviittaa. Sillä reisulla opastivat alku norjalaisia veneen veistossa ja juopottelussa ja mäkihypyssä. Josta jäänteenä akvaviitti ja hirmuinen himo kapakalaan.
Lisää aiheesta löytyy paikallisista saagoista..
Että semmosta.
Jaska

[MikaM]

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/anotur ... tu-totuus/

Onko [mention]Paanari[/mention] lukenut tuon ja viittaako jopa siihen?

Sorry OT(?)

[Paanari]

En ollut lukenut, kiitos linkistä.
Mutta tuosta samasta lyöty rumpuu jo 20v
Oli joskus Suomalaiset pakanasivusto jota tavattiin ahkerasti. Ei siitä enempiä
Jaska

[Antti]

Reima Välimäki kirjoittaa Kalmistopiirissä Emil Aaltosen säätiön rahoittamasta projektista ”Muinaiset kuningaskunnat ja Venäjän perustajat: pseudohistoria ja historiapolitiikka 2000-luvun Suomessa”, jossa tutkitaan internetin pseudohistoriallista keskustelua:

https://kalmistopiiri.fi/2020/05/22/mui ... 0-luvulla/

[...] Jonkin keskustelun määritteleminen pseudo- eli näennäishistoriaksi herättää ymmärrettävästi voimakkaita reaktioita, ja muun muassa yllä mainitut Koskisen ja Aallon ja Hihnalan tutkimukset sekä käynnissä oleva projekti ovat keränneet varsin kärkeviä ja jopa vihamielisiä kommentteja. Pseudohistorian tutkimus ei tietenkään voi eikä saa leimata rohkeatakaan historialla spekulointia näennäistieteeksi. Tiedettä vievät eteenpäin myös uskaliaat harha-askeleet ja harrastajien ennakkoluuloton innostus. Lisäksi jokainen kaukaisen menneisyyden kanssa työskentelevä tutkija tietää, että tulkintoihin sisältyy paljon epävarmuutta.

Kaikki tiedontuotanto ei kuitenkaan noudata samoja kriteereitä, ja on tärkeää tehdä ero menneisyyttä tutkivien tieteiden tulosten ja näitä harhaanjohtavasti jäljittelevien julkaisujen välillä. Vaikka tieteen ja näennäistieteen raja ei koskaan ole absoluuttinen, on näennäis- eli pseudotiede välttämätön kategoria. Pseudohistoriaksi voi siis kutsua esityksiä, joissa tekijä väittää kertovansa tosiasioita menneisyydestä, mutta esitys sisältää harhaanjohtavaa ja virheellistä tietoa, tekijä pitää itsepintaisesti kiinni vanhentuneista, mahdollisesti jo moneen kertaan kumotuista tulkinnoista ja käyttää tutkimustuloksia ja lähteitä valikoiden ja tarkoitushakuisesti. [...]