Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti. :)

Ylioppilaskirjoitukset

Pannu aina kuumana ja pöydissä tilaa. Keskustelua kamppailulajien ulkopuolelta huumoria unohtamatta. :)

Valvoja: Valvoja

Vastaa
Lasse Candé
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 32
Viestit: 20815
Lauteille: Joulukuu 2007

Ylioppilaskirjoitukset

#121

Viesti Lasse Candé »

Joo, tarkennuksena, minä olen sitä mieltä.
Uskallan tosin väittää näin myös olevan maanlaajuisesti. Vaikeusaste kun on päätähuimaava. Kuulin juttua että olikohan abitreeneissä (ylen yo-palvelu, yhdessä lautakunnan palveluiden kanssa parasta settiä) vai missä, kun kokelaista 60% oli äänestänyt kyseiselle kokeelle (kokeena) arvosanan "hylätty". :D

En ole vielä jaksanut tonkia. Nyt en ehdi, mutta koe löytyy mitä luultavimmin kokonaisuudessaan ainakin abitreenien sivuilta. Sieltä voinee myös katsoa kokeeseen liittyvän lähetyksen, joka tulee olemaan osa allekirjoittaneen pääsiäislomaa. Se ei ole duunijuttu vaan puhdasta viihdettä. :D

Vaikka olen vielä viidentenä opevuotenanikin välillä yli-innokas, uskon että asia on muillekin niin iso, että tästä kuullaan vielä medioissa.
Lasse Candé
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 32
Viestit: 20815
Lauteille: Joulukuu 2007

Ylioppilaskirjoitukset

#122

Viesti Lasse Candé »

Eilen keskiviikkona oli reaali 2 ja siis myös fysiikka.

Koe oli kaikin puolin hyvä noin kokonaisuutena ja sanoisinkin että nyt oli oikeasti valinnanvaraa tehtävien välillä. Yleensä on voinut melko turvallisesti sanoa että kannattaa valita 8 tehtävää ensimmäisestä 9:stä, mutta nyt kannatti valita sen mukaan mitä osaa.

Yksi iso ongelma kokeessa kuitenkin on ja kirjoittelen siitä tuonne fysiikan ilmiöihin jos jaksan ja muistan. (Ruotsinkielisellä puolella oli myös paljon puhuttanut kirjoitusvirhe.) Se ongelma koskettaa tehtävä 6:n c-kohtaa. Tehtävä käsittelee sellaista yksipyöräistä polkupyörää ja sen kanssa pystyssä pysymistä. Kun sillä ajaa ja kääntyy, niin samaan aikaan tietenkin kallistuu. Kun edellä on ratkaistu jo annettua vauhtia vastaava säde, niin tässä kohdassa pitää ratkaista vastaava kaltevuuskulma. Ratkaisussa lätkäistiiin matematiikat melko kevyin ja oikeastaan virheellisin perusteluin kehiin ja ratkaistiin tehtävä.

Tehtävät ja ratkaisut löytyvät tästä. Kuka fysiikkaan päin kallellaan oleva bongaa virheen?
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/02/24 ... t-fysiikka" onclick="window.open(this.href);return false;
Se että jotain ongelmia jutussa on, paljastuu jo annetussa ohjeessa miten tehtävä tulee ratkaista. Jos ongelmaa ei olisi, kyseistä ohjetta ei tarvittaisi, joten jo tehtävänanto huokuu "väkisin runttaamisen" meininkiä.

Hyvin perusteltu vastaus edellyttäisi lukion oppimäärän ylittävää osaamista, näkisin.
Kuvake
Mika
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 33
Viestit: 93761
Lauteille: Joulukuu 2004
Paikkakunta: Tampere
Etulaji: HIIT, girya
Sivulajit: pilates, yinjooga
Takalajit: Tanglang
Yhteystiedot:

Ylioppilaskirjoitukset

#123

Viesti Mika »

Niin ne WhatsAppit ja muut ovat tehneet tehtävänsä, kun ylioppilaskirjoituksissa havaitaan tällaisia... :(
Kolehmainen arvioi, että kirjoitusvirheet johtuvat osin siitä, että suomea ei aina kirjoitetakaan niin kuin äännetään. Esimerkiksi niinpä-sana äännetään "niimpä" – ja siksi monet kirjoittavat virheellisesti "niimpä". Liitepartikkeli -pa on kuitenkin irrallinen osa, ja sen edellä n-kirjain sanan lopussa säilyy.

Kolehmaisen mukaan tavallisia virheitä ovat myös kirjoitusasut "sydämmen", "hyväsydämminen", "avoimmuus" ja "avaimmenperä". Sanan perusmuodon (esimerkiksi sydän) loppu-n muuttuu monissa taivutusmuodoissa ja johdoksissa m:ksi, mutta toista m:ää niihin ei kirjoiteta, vaikka siten usein äännetään. Oikein kirjoitetaan siis sydämen, hyväsydäminen, avoimuus ja avaimenperä.

M:n ja n:n vaihtelussa esiintyy myös päinvastaisia virheitä: "useinmiten", "suurinpana", "äärinmäistä".

– Syynä ei näissä voi olla korvan mukaan kirjoittaminen vaan pikemminkin sen vastustaminen, Kolehmainen kirjoittaa.


Mielenkiintoista on silti se, että tuon uutisen mukaan tämä laskusuunta on alkanut jo ainakin 1990-luvun puolivälistä. Koska esimerkiksi MSN Messenger alkoi yleistyä?
ไม่เป็นไร
Zen, I haz it.

Слава Україні! 🇺🇦

Potki etuja!
Lasse Candé
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 32
Viestit: 20815
Lauteille: Joulukuu 2007

Ylioppilaskirjoitukset

#124

Viesti Lasse Candé »

...ja yleisesti ottaen kirjat ja lehdet menettämään merkitystään ajanvietteenä.

Itse uskon harvoin tällaisissa asioissa yksittäisiin selityksiin, vaikka se nyt lieneekin selvää että kaveriviestintä on myös hyvä tapa oppia kirjoitusvirheitä.

Uskon silti vastaavasti hyvän inputin (vai imputin? :D ) puutteen merkitykseen kuin huonon läsnäolon.
Todistaisiko se asian puolesta, että edelleen on aivan saattanasti sellaisia jotka hilluvat noissa kielen raiskaamoissa enemmänkin ja kirjoittavat oikein...


Positiivinen korrelaatio yhdys sana virheiden ja maahan muutto kriittisyyden välillä on myös mielenkiintoinen. Mistäköhän sekin johtuu? Halusta erotella asioita? Esim sekä kansoja että sanoja?
Kuvake
Mika
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 33
Viestit: 93761
Lauteille: Joulukuu 2004
Paikkakunta: Tampere
Etulaji: HIIT, girya
Sivulajit: pilates, yinjooga
Takalajit: Tanglang
Yhteystiedot:

Ylioppilaskirjoitukset

#125

Viesti Mika »

Lasse, älä nyt edes huumorilla lähde tuohon... :D

Mutta vakavasti ottaen ilmiö on mielenkiintoinen. Minäkään en usko yhteen syyhyn, mutta takuuvarmasti pikaviestimet ovat siellä kärkipäässä. Koska esimerkiksi minun ikäiseni oikeasti kirjoittivat mitään koulun ulkopuolella? Eivät oikeastaan koskaan. Siksi se kirjoitettu kieli oli valvottua ja korjattua. Nyt noin 99,9 % nykynuorten kirjoittamasta kielestä on pikaviestintää. Sama prosentti taitaa koskea monia aikuisiakin, mutta meillä lyijyillä on sentään jotain pohjaa.

Mut o se toisaalt niiku vissiin sit helpompi kirjottaa tälläi puhekiälel. Mut iha karmeelt tää silti näyttää. Ja jos näit sanamuatoi käyttää koko aja, ni millai sitä sit eres oppii tai ylläpitää oikeelaist kieliasuu? Potkussaki on monesti torettu, et sillai kamppailee ko harjottelee. Kyl se o sama täs. Niiku kaikes silti.

No, maailma muuttuu. Tai jotain.
ไม่เป็นไร
Zen, I haz it.

Слава Україні! 🇺🇦

Potki etuja!
Lasse Candé
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 32
Viestit: 20815
Lauteille: Joulukuu 2007

Ylioppilaskirjoitukset

#126

Viesti Lasse Candé »

Nyt ei ehdi sen paremmin kirjoittaa ja laittaa tähän nätisti, mutta kevään ylioppilaskirjoituksissa on itselleni näkynyt fysiikassa, matematiikassa ja kemiassa seuraavanlaisia juttuja:

Fysiikassa melko helppo koe, jossa paljon "kirjoitustehtäviä". Mahdollisesti ajatuksena on siirtää osaamista matematiikasta selkeästi kvalitatiivisempaan osaamiseen ja samassa valmistaa opettajia reilun vuoden päästä tapahtuvaan digimuutokseen. Eli vähän siirtää opetuksen painopisteitä oikeaan suuntaan. Tietokoneellahan monivalinta- ja kirjoitustehtävät luonnistuvat helpoimmin. Mikä ei omasta mielestäni ole ollenkaan paha asia oppisisältöjenkään kannalta.

Viimeinen tehtävä (13) ja kemian viimeinen tehtävä (12) ovat mielenkiintoisia ainerajojen ylittämisen suhteen. Fysiikan tehtävä 13 käsittelee kasvihuoneilmiötä ja monet ovatkin pohtineet, että eikö tehtävä kuuluisi maantietoon (tai joidenkin mukaan jopa biologiaan). Tehtävä kuitenkin edellyttää selkeästi myös asian fysikaalista käsittelyä, vaikka sitten sellaisella erikoistuneella tiedeaikakauslehti-yleissivistyksellä ja varmaan maantiedolla voi täydentää. Suosittelen suuresti sekä tehtävän että sen vastauksen lukemista. Vastaus on sivun mittainen kiva johdanto kasvihuoneilmiöön ja löytyy allaolevasta linkistä kaiken muun materiaalin lisäksi.

Kemian jokeritehtävä taas näyttää omaan silmääni viiden pisteen edestä pelkältä lopulta melko yksinkertaiselta matemaattiselta pyörittelyltä ja siltä että loput neljä pistettä saa fysiikalla. Tehtävä käsittelee ideaalikaasun ja reaalikaasun eroja ja esittelee van der Waalsin mallin, jossa kaksi pientä korjausta ideaalikaasumalliin.

Ylipäätään ainakin fysiikassa molemmat jokeritehtävät olivat tällä kertaa järkeviä valintoja (mikä oli aiemmin harvinaista) ja kemiassa tuo yksi nyt on selkeästi järkevä valinta.

Pitkän matematiikan koe näyttää äkkiseltään onnistuneelta. Lyhyen matematiikan koe taas ei. Siinä on viimeinen sarja (tehtävät 10-13, joista on pakko valita kolme) aivan liian vaikea lyhyeen matematiikkaan. Tämä on varmaan tarkoituksellista, mutta pistää tietenkin vähän miettimään, että mahtaako siltikään olla järkevää.

http://yle.fi/aihe/abitreenit#section-173606
Kuvake
Mika
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 33
Viestit: 93761
Lauteille: Joulukuu 2004
Paikkakunta: Tampere
Etulaji: HIIT, girya
Sivulajit: pilates, yinjooga
Takalajit: Tanglang
Yhteystiedot:

Ylioppilaskirjoitukset

#127

Viesti Mika »

Onhan tällainen siinä mielessä pohtimisen arvoista, että ylioppilaskirjoituksiin osallistuvat ovat melkein kaikki vielä raakileita ihmisinä, joten heillä ei välttämättä ole todellisia työkaluja käsitellä Breitbartin tapaisten sivustojen puolueellisuutta. Kun heitä on mutkan kautta joujoukirjoituksissa sinne ohjattu, herättää se kysymyksiä.
Yhdysvaltalaista Breitbart-sivustoa on yleisesti arvioitu epäluotettavaksi, rasistiseksi, äärikansallismieliseksi ja valheelliseksi. Sivuston materiaalia on käytetty lähteenä ylioppilaskirjoitusten englannin kuullunymmärtämiskokeessa useita kertoja tällä vuosikymmenellä.
Rasistiseksi mielletyn sivuston käyttöä koelähteenä puidaan Ylioppilastutkintolautakunnassa
ไม่เป็นไร
Zen, I haz it.

Слава Україні! 🇺🇦

Potki etuja!
Lasse Candé
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 32
Viestit: 20815
Lauteille: Joulukuu 2007

Ylioppilaskirjoitukset

#128

Viesti Lasse Candé »

Tuo lopussa heitetty argumentti valmistautumisesta kirjoituksiin lukemalla julkaisun tekstejä laajemmin on ainoa validi pointti tuossa. Siis tietenkin sen lisäksi, että jotkut huutavat älämölöä ja myös idiooteilla on valtaa imagoasioissa. Tuokin valmistautumispointti on silleen kyseenalainen, että valmistautuuko joku todella yo-kirjoituksiin tuolla tavalla? :o

Pointti siitä, kuinka itse tekstit sen sijaan eivät ole ongelmallisia on kohdallaan.

Omasta mielestäni saisi aivan hyvin olla myös kyseenalaista sisältöä kypsyyskokeessa. Varsinkin äidinkielessä, missä voisi pohtia tuota kyseenalaisuutta itsessään. Tai ehkä myös yhteiskuntaopissa, jos se sopii aineen kurrikulumiosaamisen testaukseen.

Vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa tällä pohdinnalla on jotakin relevanssia. En vain tiedä miten päin.

Ei moitteita.
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 2945
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Yhteystiedot:

Ylioppilaskirjoitukset

#129

Viesti Antti »

Kevään latinan ylioppilaskokeessa oli yhden tehtävän aiheena Liber ignium, joka käsittelee polttotaisteluaseita:
”YTL” kirjoitti:Markus Kreikkalaisen kirjoittama Liber ignium (‘Tulien kirja’) käsittelee erilaisten vihollisten polttamiseksi tarkoitettujen polttotaisteluaseiden valmistusohjeita niin maalla kuin merellä (ad comburendos hostes tam in mari quam in terra): eräs tulen laji esimerkiksi polttaa vihollisten talot, jotka sijaitsevat vuoristossa tai vastaavissa paikoissa (kohta 1). Hän kuitenkin mainitsee, että kaikki sammumattomat tulet voidaan sammuttaa neljällä tavalla (kohta 2). Eräs kynttilä tuottaa vain suuremman liekin, jos sen kostuttaa vedellä (kohta 3). Hän selittää myös ihmeellisen kokeen, jossa ihmiset voivat astua tuleen vahingoittumattomina tai kantaa tulta tai kuumaa rautaa kädessään (kohta 4).

Valitse edellisen tekstin perusteella alla oleviin väliotsikoihin sopivat vaihtoehdot. (12 p.)
Kuva

(Lienee tuttu ainakin HEMA-harrastajille käsikirjoituksesta Nürnberg, GNM, Hs. 3227a.)
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Lasse Candé
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 32
Viestit: 20815
Lauteille: Joulukuu 2007

Ylioppilaskirjoitukset

#130

Viesti Lasse Candé »

Häpeäkseni en edes ollut hokannut että latina on aineena. Mahtaakohan kuinka moni kirjoittaa sitä? Hieno asia noin perinteitä silmällä pitäen.

Ei niin liity aiheeseen, mutta ihan uteliaisuudesta olisi kiva lukea, mitä kaikkia kieliä Antti käy katselemassa yo-kokeista? Tai toki muistakin aineista.

Itse asiassa olisi mielenkiintoista kuulla muiltakin mitä katselette, elikkäs kertoilkaa jos jollakulla on tällaisia harrastuksia.



Itselläni nyt pänttäämiskiintiö niin täysi että katselen vain oman rakkaan fysiikkani tehtävät tarkasti ja matematiikkaa katselen nyt keväänä suurella mielenkiinnolla. Muita jos osuu duunin kautta suoraan silmään.

On suuri asia kun matematiikka tulee ensimmäistä kertaa digitaalisessa muodossa.

Oma mielipiteeni kun on, että vain matematiikka, fysiikka ja kemia ovat digitalisoituneet millään merkittävällä menetelmällisellä tasolla: se että kirjoitetaan virkkeitä näppäimistöllä kynän sijaan ei ole oikein sama asia kuin että siirrytään kaavaeditoreihin tai geometrisiin/graafisiin ohjelmiin.

Toki materiaalien monipuolistuminen näkyy kaikkialla, mutta tekemispuolella youtube-videon katsominen ei myöskään eroa oleellisesti vanhasta.

Matematiikassa olen kehityksestä skeptinen, mutta fysiikassa näyttää nyt eilisen kokeen perusteella oikein hyvältä.

Mukana on esim mielenkiintoinen kangistustehtävä. ("Phäätkä! Se ol kangistus!")
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 2945
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Yhteystiedot:

Ylioppilaskirjoitukset

#131

Viesti Antti »

Lasse Candé kirjoitti: maalis 16, 2019, 19.23 Häpeäkseni en edes ollut hokannut että latina on aineena. Mahtaakohan kuinka moni kirjoittaa sitä? Hieno asia noin perinteitä silmällä pitäen.
Nyt keväällä latinan kirjoittamaan oli ilmoittautunut 32 kokelasta. Viime vuonna oli kevään ja syksyn kirjoituksiin ilmoittautunut yhteensä 36, eli ollaan pitkällä inarinsaamen, pohjoissaamen ja portugalin edellä.

Näkisin kyllä latinan ennemmin jonkinlaisena (eurosentristen) kieli- ja historia-aineiden yliopisto-opintojen perustaitona kuin pelkkänä perinteen ylläpitämisenä.
Lasse Candé kirjoitti: maalis 16, 2019, 19.23 Ei niin liity aiheeseen, mutta ihan uteliaisuudesta olisi kiva lukea, mitä kaikkia kieliä Antti käy katselemassa yo-kokeista? Tai toki muistakin aineista.
En oikeastaan käy katselemassa muiden kokeita satunnaisia vilkaisuja lukuun ottamatta.
Lasse Candé kirjoitti: maalis 16, 2019, 19.23Oma mielipiteeni kun on, että vain matematiikka, fysiikka ja kemia ovat digitalisoituneet millään merkittävällä menetelmällisellä tasolla: se että kirjoitetaan virkkeitä näppäimistöllä kynän sijaan ei ole oikein sama asia kuin että siirrytään kaavaeditoreihin tai geometrisiin/graafisiin ohjelmiin.

Toki materiaalien monipuolistuminen näkyy kaikkialla, mutta tekemispuolella youtube-videon katsominen ei myöskään eroa oleellisesti vanhasta.
Tarkoitatko merkittävällä menetelmällisellä tasolla, että kokeen digitalisoituminen on tuonut mukaan jonkin uuden vaadittavan taidon, tässä tapauksessa kaavaeditorin käytön? Onhan pitemmän tekstin (ainekirjoitus, käännös) tuottaminen tekstinkäsittelyohjelman suomilla mahdollisuuksilla myös aika lailla eri asia kuin tekstin työstäminen käsin. Itse näen digitalisoitumisen merkityksen enemmänkin kokeiden käsittelyn tasolla, eli ei tarvitse enää stressata ainutkertaisten koepapereiden kanssa. Hintana on tietysti se, että stressataan tekniikan kanssa, mutta sehän on tätä päivää. Se on totta, että aika vähissä ovat entisestä laadullisesti poikkeavat asiat, jotka digiympäristö mahdollistaa erotuksena paperista. (Videoitakin olisi periaatteessa voitu katsella jossain erillisessä videostudiossa.) Ehkä kielikokeisiin ilmaantuu vielä sellainenkin osio, jossa pikaviestitellään jonkun botin kanssa. Jostain syystä digikokeen yhteydessä on taas noussut esille kysymys kuullunymmärtämisestä latinan kokeessa, missä en oikein näe mitään järkeä.
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Lasse Candé
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 32
Viestit: 20815
Lauteille: Joulukuu 2007

Ylioppilaskirjoitukset

#132

Viesti Lasse Candé »

Joo, tarkoitan juuri tuota menetelmäasiaa. Abittivastaus näppäimistöllä tosiaankin on eri asia kuin kynällä kirjoittaminen, mutta tämä ei edellytä suurempaa remonttia opetukseen.

Sen sijaan kaavaeditori, kuvankäsittely, graafiset ohjelmat, taulukkolaskimet jne edellyttävät merkittäviä muutoksia itse opetukseen.

Tätä kuvastaa se, että siinä missä muiden aineiden opettajien digihaasteet ovat seuraavat:
- Kuinka abittikokeen saa laadittua ja pidettyä?

...mafy-opettajien on täytynyt opetella aineidensa välineet aivan uusiksi ja sellaisella joka ei ole ottanut hissun kissun ja jonkin verran oppitunneilla sähläten, tämän opettelun vaatima aika saatetaan laskea sadoissa tunneissa, jolloin taso on vasta tyydyttävä.

(Itse onneksi 80-luvun kersa, jolle myös iso osa opinnoista suoraan tuttua. Silti on pitänyt tehdä duunia.)



Ja tosiaankin, muissa aineissa uudistuksen merkittävin pointti on kokeen käytännöissä. Fysiikassa ja varsinkin matematiikassa uudistuksen merkittävin pointti on itse aineen luonteen muuttumisessa. Fysiikassa paljolti järkevästikin. Matematiikassa olen tosiaankin skeptinen.
Kuvake
Totte
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 5
Viestit: 4384
Lauteille: Toukokuu 2008
Paikkakunta: Helsinki

Ylioppilaskirjoitukset

#133

Viesti Totte »

Lasse Candé kirjoitti: maalis 18, 2019, 18.13 Fysiikassa paljolti järkevästikin. Matematiikassa olen tosiaankin skeptinen.
Mielestäni tämä heijastuu ihan yliopistotasolle. Matikan opinnot olisi periaatteessa voinut suorittaa kokonaan ilman tietokonetta (no, kandin ja gradun kirjoittaminen ei tietenkään olisi onnistunut käsin). Fysiikan opinnoissa tuli jossain vaiheessa vastaan tietokoneohjelmien käyttäminen.
"Jos minulla olisi kaikki valta, etenisin tältä pohjalta, mutta harmi kyllä, minulla ei ole lainkaan valtaa."
- Osmo Soininvaara
tapsaattori
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 2446
Lauteille: Heinäkuu 2016
Etulaji: keppijumppa
Takalajit: bjj, vapaapaini, lukkopaini

Ylioppilaskirjoitukset

#134

Viesti tapsaattori »

60 op sivuaine matikasta kynällä ja paperilla yhtä poikkeusta lukuunottamatta: todennäköisyys kurssilla käytettiin r ohjelmointia mutta sekään ei ollut mikään edellytys kurssin läpäisylle. Taskulaskin tais olla jossain tentissä pöydänkulmalla.

Kemiaan digitaalisuus avaa mahdollisuuksia uudenlaisiin tehtävätyyppeihin: mm. simulaatiot, 3d molekyylimallinnukset.. Saa nähdä miten rohkeasti paperisesta siirrytään digitaalisuuden suomiin mahdollisuuksiin.
Lasse Candé
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 32
Viestit: 20815
Lauteille: Joulukuu 2007

Ylioppilaskirjoitukset

#135

Viesti Lasse Candé »

Samoilla linjoilla Toten ja tapsaattorin kanssa.

Jokuhan tietenkin sanoo, että nykyajan työelämässä ei lasketa paperille, mihin on helppo sanoa että nykyajan työelämässä ei lasketa myöskään geogebralla ja kirjoiteta matemaattisia lausekkeita kaavaeditoreilla.

Matematiikan opetuksen tarkoitus on oikeastaan aika vähäisissä määrin matematiikassa itsessään, jos sopivasti määrittelee käsitettä "matematiikka". Itse pidän sitä enemmän aivojen treeninä ja sen tarjoamia ideatyyppejä hyvinä aattelun välineinä tai niiden representaatioina.
Vastaa

Lauteilla

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei potkulaisia ja 15 kurkkijaa