Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti. :)

Onko kamppailu- ja itsepuolustuslajien harrastaminen yhtä loukkaantuneena olemista vai olenko pelkästään liian vanha?

Löylyttelyä yli lajirajojen. Kaikkien kamppailulajien yhteisalue.

Valvoja: Valvoja

Kuvake
antti_lk
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 527
Lauteille: Maaliskuu 2006
Paikkakunta: Espoo
Etulaji: nyrkkeily, vapaaottelu
Takalajit: lukkopaini, bjj

Onko kamppailu- ja itsepuolustuslajien harrastaminen yhtä loukkaantuneena olemista vai olenko pelkästään liian vanha?

#16

Viesti antti_lk »

tapsaattori kirjoitti: maalis 15, 2019, 14.32antti_lk tekstistä saa kovin ehdottoman vaikutelman että kamppailu ja voimannosto ei sopis yhteen. No monissa tilanteissa ei varmaan sovikaan mutta ei se nyt niin ole, että kaikilla se menis niin.
Jos on voimanostaja jo valmiiksi, kuten JPP, niin sitten voi jotenkin toimia, mutta ei siinä silti paljoa järkeä ole. Kovat punttitreenit ja paini eivät vain valtaosalla ihmisistä toimi ollenkaan yhdessä. Palautuminen on vaikeaa, eikä kummassakaan tule kunnolla kehitystä. Voima ei oikein siirry voimanostosta painiin, ainakaan siten, että siitä olisi merkittävästi hyötyä. Satunnaiset punttikuurit peruskuntokaudella toimivat paremmin, mutta varsinkin aloittelijoilla niidenkin järkevyyttä kannattaa hieman miettiä.
tapsaattori
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 2463
Lauteille: Heinäkuu 2016
Etulaji: keppijumppa
Takalajit: bjj, vapaapaini, lukkopaini

Onko kamppailu- ja itsepuolustuslajien harrastaminen yhtä loukkaantuneena olemista vai olenko pelkästään liian vanha?

#17

Viesti tapsaattori »

Joo, tosta oon täysin samaa mieltä, että voima ei kehuttavasti siirry voimanostosta painiin. Sen sijaan voimannoston kylkiäisenä kehittynyt perusvoimataso ja keskikropan tukeva paketti tuntuu ja näkyy tekemisessä.

Paremminkin näkisin niin päin että kevyehkö painiharjoittelu tukee voimannostoa. Siinä näkökulmassa että liikkuvuus ja keskikropan lihakset haastetaan kunnolla ja ärsykkeitä saa nekin lihakset mitkä ei kyykky pena mave -treeneissä aktivoidu. Monipuolinen toimintakyky on homman juju myös voimapuolella ja tuo lisämetrejä sinne uran loppupuolelle. Tässä tietysti tullaan siihen hankalaan kysymykseen että halutaanko kamppailutreenin olevan missä määrin tavoitteellista ja pystytäänkö soveltamaan järkevästi.
MMAaloittelija
nilkkaanpotkija
Viestit tässä aiheessa: 22
Viestit: 39
Lauteille: Helmikuu 2018
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: BJJ

Onko kamppailu- ja itsepuolustuslajien harrastaminen yhtä loukkaantuneena olemista vai olenko pelkästään liian vanha?

#18

Viesti MMAaloittelija »

Tärkein asia ensiksi: Kylkiluuni ei olekaan katkennut. Hiusmurtuma siinä saattaa vielä olla, mutta varsinaisesti jonkunlainen pehmytkudosvaurio.

Tapahtumien kulku:
Tiistaina BJJ sparrin jälkeen vasempaan kylkeen koski pukuhuoneessa vasemmalla kädellä reppua nostaessa ja myös kotiin pyöräillessä kylki oli hyvin kipeä. Kotona kylkeä välillä vihlaisi ja tunsin pistävää kipua.
Soitin keskiviikkona terveyskeskukseen että ”on kai kylkiluu poikki” ja sieltä sanoivat vaan, että ”paranee itsestään, ei tarvetta tulla tänne”. Keskiviikkona kävellessä tuntuikin kuin jotain olisi irti rinnassani tai joku siellä muljahteli, mutta kipua ei enää ollut, paitsi vähän illalla sängyssä kääntyillessä.
Torstaina ei ollut enää mitään kipuja. Jännittelin kokeeksi rintakehän lihaksia ja punnertelin pöytää vasten – ei kipua. Kävellessäkään ei enää muljahdellut mikään.
Lähdin sitten illalla kuntosalille testailemaan. Kovasti jännitti mennä, koska pidin vielä todennäköisenä että luu on poikki. Vedin selkätreenit – aloittaen pienillä painoilla – noin 70 prosentin tehoilla ja ei kipuja. Tänään kävin tekemässä rinta- ja olkapäätreenit samoilla tehoilla sekä tein myös maastavedon, jota en eilen uskaltanut ja jopa raan rinnallevedon. Ei kipuja, paitsi edelleen on tuntemus, että joku rinnassa ei ole aivan kohdallaan. Kylkiluihin ei koske painellessa, eikä yksikään ole mielestäni koholla.
Huomenna edessä on jalkatreenit, jotka teen myös kevyesti.
Viimeyönä tutkin netistä kaikenlaisia rintavammoja useamman tunnin. Sen perusteella kylkiluuni saattaa olla irronnut kylkirustosta, minulla on kylkirustovaurio, tai sitten kylkiluiden väliset lihakset ovat revenneet. Nuo vauriot ovat oikukkaita paranemaan ja eivät välillä parannu ollenkaan, vaan uusivat vaikka lepäisikin pitkään.

Okei. Kiitos kommenteista.
Vaikea ymmärtää miten voimannostovoima ei muka siirry painiin. Teen maven, kyykyn ja penkin lisäksi muutakin.
Olen nähnyt Youtubesta Alexander Karelinin tekevän salilla jalkaprässiä ja Jon Bonesin maastavetoa.
Sen huomaan kamppailuharjoituksissa, että nilkkani, varpaani ja sormeni eivät ole yhtä vahvat kuin muilla pidempään harrastaneilla.
Yksi tyyppi sanoi kamppailusalilla, ettei tarvitse käydä kuntosalilla, koska voima kasvaa painiessa. Aattelin, että kasvaa se varmaan siinä kyllä, mutta kaveri oli todennäköisesti luontaisesti isokokoinen. Minulla taas ei luontaisesti ole kummaisia lihaksia, vaan olin hyvin laiha kaveri ennen kuin aloitin punttitreenit, eikä minulla huippu-urheilijan voimia ole nytkään.

Loukkaantuminen oli hyvä juttu. Löysin rajani ja hyväksyn nyt sen, etten tule pärjäämään alle kolmekymppisille ikinä.

Tosin on mulla yksi nivelvamma, josta voin syyttää osittain väärin tehtyjä punttiliikkeitä.
Mutta olen kohta neljäkymmentä. Urheilijat jäävät tämän ikäisenä eläkkeelle syystä.

K. Aittomäkeä kommentoidakseni, olen oppinut että no-gissä käyvillä MMA ja BJJ tyypeillä on erilainen asenne touhuun. Jos kuntoudun tästä, niin painin jatkossa vain BJJ tyyppien kanssa.

Vielä on epävarmaan kuinka käy ensi viikolla kun teen kovempaa punttitreeniä. Ei kuitenkaan huvita pitää pidempää taukoa, kun sellainen sattui olemaan jo syksyllä syystä tai toisesta, minkä jälkeen sain patit takaisin kovalla työllä.
Nyt kilpailisin LHW sarjassa – tai jos rasvaa olisi vähemmän –, mutta varman jos puntit lopettaisin, niin melkein kevytsarjassa taas olisin. Silloin joutuisin varmaan käyttämään erilaisia kamppailuharrastuksesta kertovia vaatteita ja reppuja.
Kuvake
Beefcake
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 1263
Lauteille: Kesäkuu 2009
Paikkakunta: Tampere

Onko kamppailu- ja itsepuolustuslajien harrastaminen yhtä loukkaantuneena olemista vai olenko pelkästään liian vanha?

#19

Viesti Beefcake »

tapsaattori kirjoitti: maalis 15, 2019, 14.32 Käsittääkseni Pietiläinen piti voimanostoa mukana tiiviisti bjj:n ja lukkopainin rinnalla ja tukena. Ja hyvin kaiketi toimi, tulokset puhuvat puolestaan. Nivelsi ja sovelsi siis onnistuneesti kuten yllä jo mainittiin.

antti_lk tekstistä saa kovin ehdottoman vaikutelman että kamppailu ja voimannosto ei sopis yhteen. No monissa tilanteissa ei varmaan sovikaan mutta ei se nyt niin ole, että kaikilla se menis niin.
Seurasin JPP:n huippuvuosia liiankin läheltä ja väittäisin ettei siinä voimanostoharjoittelu ollut sen suuremmin mukana. Lähinnä penkkiä isoilla painoilla harrastuksen vuoksi, mutta kyllä se tukeva voimaharjoittelu oli enemmän pitkiä sarjoja. Tänään viimeksi juteltiin aiheesta, niin Janne-Pekankin filosofiassa oheisharjoitteet kannattaa valita niin, että pystyy tekemään suuren määrän toistoja. Voimaharjoittelun tehtävänä on ylläpitää tai kasvattaa lihasmassaa, itse lajivoima kehittyy lajitreenin kautta kun ulosmitataan lihaksen poikkipinta-alan kasvu. Maksimivoima siirtyy valitettavan heikosti lajista toiseen.

Ketjun aloittajaa suosittelen keskittymään enemmän pukupainiin, jos haluaa minimoida loukkaantumiset. Gin kanssa vauhtia ja väkivaltaisia scrambleja on paljon vähemmän. Myös painikavereita voi ihan hyvillä mielin valikoida, kovimpien rymistelijöiden kanssa ei ole mikään pakko painia kun tähtäin ei ole kisatatameilla.
"I've always believed that if you put in the work, the results will come. I don't do things half-heartedly. Because I know if I do, then I can expect half-hearted results."
  • -Michael Jordan
MMAaloittelija
nilkkaanpotkija
Viestit tässä aiheessa: 22
Viestit: 39
Lauteille: Helmikuu 2018
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: BJJ

Onko kamppailu- ja itsepuolustuslajien harrastaminen yhtä loukkaantuneena olemista vai olenko pelkästään liian vanha?

#20

Viesti MMAaloittelija »

Beefcake kirjoitti: maalis 15, 2019, 19.55
tapsaattori kirjoitti: maalis 15, 2019, 14.32 Käsittääkseni Pietiläinen piti voimanostoa mukana tiiviisti bjj:n ja lukkopainin rinnalla ja tukena. Ja hyvin kaiketi toimi, tulokset puhuvat puolestaan. Nivelsi ja sovelsi siis onnistuneesti kuten yllä jo mainittiin.

antti_lk tekstistä saa kovin ehdottoman vaikutelman että kamppailu ja voimannosto ei sopis yhteen. No monissa tilanteissa ei varmaan sovikaan mutta ei se nyt niin ole, että kaikilla se menis niin.
Seurasin JPP:n huippuvuosia liiankin läheltä ja väittäisin ettei siinä voimanostoharjoittelu ollut sen suuremmin mukana. Lähinnä penkkiä isoilla painoilla harrastuksen vuoksi, mutta kyllä se tukeva voimaharjoittelu oli enemmän pitkiä sarjoja. Tänään viimeksi juteltiin aiheesta, niin Janne-Pekankin filosofiassa oheisharjoitteet kannattaa valita niin, että pystyy tekemään suuren määrän toistoja. Voimaharjoittelun tehtävänä on ylläpitää tai kasvattaa lihasmassaa, itse lajivoima kehittyy lajitreenin kautta kun ulosmitataan lihaksen poikkipinta-alan kasvu. Maksimivoima siirtyy valitettavan heikosti lajista toiseen.

Ketjun aloittajaa suosittelen keskittymään enemmän pukupainiin, jos haluaa minimoida loukkaantumiset. Gin kanssa vauhtia ja väkivaltaisia scrambleja on paljon vähemmän. Myös painikavereita voi ihan hyvillä mielin valikoida, kovimpien rymistelijöiden kanssa ei ole mikään pakko painia kun tähtäin ei ole kisatatameilla.
Okei. Että pitkiä sarjoja kannattaisi tehdä? Tiedän voimaharjoittelusta ja urheilusta yleisesti suhteellisen vähän.

”Voimaharjoittelun tehtävänä on ylläpitää tai kasvattaa lihasmassaa, itse lajivoima kehittyy lajitreenin kautta kun ulosmitataan lihaksen poikkipinta-alan kasvu.”
Mitä?

Joo. Niin mä keskityn jatkossa pukupainiin, mutta no-gitäkin olisi hyvä harrastaa, vaikka Suomen kesä on lyhyt.
Okei. No hyvä juttu. Tähän asti olen paininut kenen tahansa kanssa.
Kiitos.
Kuvake
Beefcake
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 1263
Lauteille: Kesäkuu 2009
Paikkakunta: Tampere

Onko kamppailu- ja itsepuolustuslajien harrastaminen yhtä loukkaantuneena olemista vai olenko pelkästään liian vanha?

#21

Viesti Beefcake »

Urheiluvalmennuksessa kissan voi nylkeä monella tavalla. Itse olen sitä koulukuntaa, joka uskoo että oheisharjoittelussa voiman suhteen kannattaa lähinnä pyrkiä optimoimaan lihasmassan määrä sopivaksi itse lajiin. Punteilla hermotettu maksimivoima kun siirtyy kovin heikosti useimpiin lajisuoritteisiin. Lajivoima syntyy sitten lajinomaisissa harjoitteissa kun lihasmassaa on riittävästi. Isoilla painoilla myös loukkaantumisriski kasvaa ja palautuminen vaikeutuu jos hermosto on rassattu tukkoon. Toki päinvastaisillakin metodeilla on tehty vaikuttavia tuloksia.

Jos taustalla on vakavampaa voimaharjoittelua pohjaa on varmasti riittävästi. Useimmat tuntemani Euroopan mestarit eivät pukkaa penkiltä satasta tai nyppää maasta kahta markkaa. Treenailet mikä tuntuu mukavimmalta etkä revi itseäsi hajalle. Voima ei varmasti ole pullonkaula mattopainisi kehittymisen suhteen pitkään aikaan.

Toki ilman pukuakin kannattaa painia, harjoittelumahdollisuuksia on silloin ainakin enemmän ja vaihtelu virkistää. Itse valikoin harjoittelukaverit ilman pukua todella tarkkaan, vaikka painivuosia on takana kohtuu reilusti. Peruskurssilaisten kanssa painimista pyrin välttämään, pahimmat loukkaantumiseni ovat tulleet kokemattomien kavereiden kanssa painiessa. Myös oma paini kannattaa opetella pitämään mukavan kevyenä, molemmat saavat sparrista enemmän irti, kun suorituksia tulee paljon eikä ryskätä verenmaku suussa. Kovalle sparrillekin on paikkansa, mutta sen osuus kannattaa aikuisiällä pitää aika pienenä ja valita harjoituskaverit niin, ettei tarvi olla loukkaantumisten takia sivussa.
"I've always believed that if you put in the work, the results will come. I don't do things half-heartedly. Because I know if I do, then I can expect half-hearted results."
  • -Michael Jordan
magamies
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 700
Lauteille: Joulukuu 2005

Onko kamppailu- ja itsepuolustuslajien harrastaminen yhtä loukkaantuneena olemista vai olenko pelkästään liian vanha?

#22

Viesti magamies »

Aloittajalle suosittelisin itsepuolustukseen tähtävää Krav magaa tai Defendoa, Krav maga on suojele itseäsi ja poistu tilanteesta eli streetwise ja älä ole uhri, defendo samat periaateet mutta enemmän keskittymistä viranomaistekniikkaan eli hallintaan.
Maassa kamppailu ei ole aina se oikea kun puhutaan katutilanteesta.
Magamies
MMAaloittelija
nilkkaanpotkija
Viestit tässä aiheessa: 22
Viestit: 39
Lauteille: Helmikuu 2018
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: BJJ

Onko kamppailu- ja itsepuolustuslajien harrastaminen yhtä loukkaantuneena olemista vai olenko pelkästään liian vanha?

#23

Viesti MMAaloittelija »

Beefcake kirjoitti: maalis 15, 2019, 22.28 Urheiluvalmennuksessa kissan voi nylkeä monella tavalla. Itse olen sitä koulukuntaa, joka uskoo että oheisharjoittelussa voiman suhteen kannattaa lähinnä pyrkiä optimoimaan lihasmassan määrä sopivaksi itse lajiin. Punteilla hermotettu maksimivoima kun siirtyy kovin heikosti useimpiin lajisuoritteisiin. Lajivoima syntyy sitten lajinomaisissa harjoitteissa kun lihasmassaa on riittävästi. Isoilla painoilla myös loukkaantumisriski kasvaa ja palautuminen vaikeutuu jos hermosto on rassattu tukkoon. Toki päinvastaisillakin metodeilla on tehty vaikuttavia tuloksia.

Jos taustalla on vakavampaa voimaharjoittelua pohjaa on varmasti riittävästi. Useimmat tuntemani Euroopan mestarit eivät pukkaa penkiltä satasta tai nyppää maasta kahta markkaa. Treenailet mikä tuntuu mukavimmalta etkä revi itseäsi hajalle. Voima ei varmasti ole pullonkaula mattopainisi kehittymisen suhteen pitkään aikaan.

Toki ilman pukuakin kannattaa painia, harjoittelumahdollisuuksia on silloin ainakin enemmän ja vaihtelu virkistää. Itse valikoin harjoittelukaverit ilman pukua todella tarkkaan, vaikka painivuosia on takana kohtuu reilusti. Peruskurssilaisten kanssa painimista pyrin välttämään, pahimmat loukkaantumiseni ovat tulleet kokemattomien kavereiden kanssa painiessa. Myös oma paini kannattaa opetella pitämään mukavan kevyenä, molemmat saavat sparrista enemmän irti, kun suorituksia tulee paljon eikä ryskätä verenmaku suussa. Kovalle sparrillekin on paikkansa, mutta sen osuus kannattaa aikuisiällä pitää aika pienenä ja valita harjoituskaverit niin, ettei tarvi olla loukkaantumisten takia sivussa.
Okei, kiitos. Taidan pidentää toistojen määrää.
Kyllä, esim. penkkiykkösiä kokeillessa alaselkä venähtää helposti. Palautuminen on myös tosiseikka.

Kuntosalilla käyn kolme kertaa viikossa ja painimassa kävin 2 kertaa. Samaa tarkoitus jatkaa.

Okei. Satasta en jaksa penkata, mutta vuosi sitten vedin maasta 180 kg (nyt en siinä kunnossa vielä.)
Mutta olen huomannut että olen painissa kömpelö ja matossa ei ole ketteryyttä kuten muilla paremmilla, mutta se on ymmärrettävää taustallani. (Lisäksi vatsan alue ei ole kai tarpeeksi vahva.)

Kyllä, itsepuolustuksenkin kannalta.
Hyvä. Minäkin teen jatkossa niin, valikoin.
Joe Rogan sanoi podcastissaan kerran, että hänen mielestään vaarallisin painikaveri on uusi vahva tyyppi, kun taas mustavyön kanssa on turvallisinta.
Okei. Miten loukkaannuit/minkä tyylisiä vammoja?
Itse otan aika rennosti, mutta muistan että peruskurssilla saatoin ottaa liiankin kovasti koska jännitti/pelotti sen verran.
Varmasti juuri noin ja itsellä ikääntyvänä vielä suuremmalla syyllä.

Mulle on epäselvää milloin BJJ:ssä rollataan/rolling ja milloin sparrataan?
MMAaloittelija
nilkkaanpotkija
Viestit tässä aiheessa: 22
Viestit: 39
Lauteille: Helmikuu 2018
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: BJJ

Onko kamppailu- ja itsepuolustuslajien harrastaminen yhtä loukkaantuneena olemista vai olenko pelkästään liian vanha?

#24

Viesti MMAaloittelija »

magamies kirjoitti: maalis 15, 2019, 22.46 Aloittajalle suosittelisin itsepuolustukseen tähtävää Krav magaa tai Defendoa, Krav maga on suojele itseäsi ja poistu tilanteesta eli streetwise ja älä ole uhri, defendo samat periaateet mutta enemmän keskittymistä viranomaistekniikkaan eli hallintaan.
Maassa kamppailu ei ole aina se oikea kun puhutaan katutilanteesta.
Okei. En huomannut viestiäsi vastatessani edelliseen.
Olen miettinyt krav magaa, mutta olen miettinyt että sparrataanko siellä tarpeeksi, mutta en tosiaan tiedä lajista paljoa.
Defendosta en tiedä muuta kuin mitä juuri kerroit. Pitää googlettaa kumpaakin, katsoa vaikka videoita tai lukea lajeista täältä keskusteluista.
Olen mä sen oppinut, että tositilanteissa toimii se mitä on sparratessa pystynyt tekemään. (Esim hokutoroy-jujutsu kiinnosti, mutta sitten luin/opin ettei sitä sparrata tai voi sparrata tarpeeksi.)
Kuvake
injunjack
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 1617
Lauteille: Heinäkuu 2005
Paikkakunta: Helsingin mlk.
Etulaji: Seibukania - perkele

Onko kamppailu- ja itsepuolustuslajien harrastaminen yhtä loukkaantuneena olemista vai olenko pelkästään liian vanha?

#25

Viesti injunjack »

MMAaloittelija kirjoitti: maalis 15, 2019, 23.08
magamies kirjoitti: maalis 15, 2019, 22.46 Aloittajalle suosittelisin itsepuolustukseen tähtävää Krav magaa tai Defendoa, Krav maga on suojele itseäsi ja poistu tilanteesta eli streetwise ja älä ole uhri, defendo samat periaateet mutta enemmän keskittymistä viranomaistekniikkaan eli hallintaan.
Maassa kamppailu ei ole aina se oikea kun puhutaan katutilanteesta.
Okei. En huomannut viestiäsi vastatessani edelliseen.
Olen miettinyt krav magaa, mutta olen miettinyt että sparrataanko siellä tarpeeksi, mutta en tosiaan tiedä lajista paljoa.
Defendosta en tiedä muuta kuin mitä juuri kerroit. Pitää googlettaa kumpaakin, katsoa vaikka videoita tai lukea lajeista täältä keskusteluista.
Olen mä sen oppinut, että tositilanteissa toimii se mitä on sparratessa pystynyt tekemään. (Esim hokutoroy-jujutsu kiinnosti, mutta sitten luin/opin ettei sitä sparrata tai voi sparrata tarpeeksi.)
Meinasin sanoa, et ip-painotteinen karate saattas olla myös mukava pystylaji, jossa harvemmin sattuu haavereita, eikä ikä ole este, mutta "sparrin puutteen" pelko saa minut epäröimään.
Kas kun pitäsisi tuossakin kohtaa tietää mikä on sanojan "riittävä määrä " sparria. Riittääkö pariharjoitteet muodollisesti ja vapaammin vai mikä on tavoite? Halutaanko hautaan asti kestävää harrastusta, vai nopeaa mulle kaikki heti meen MMA'han ku saa sparrata/lyödä heti alusta alkaen? IP'tä ajatellen, onko kilpa-urheilulajit ne oikeat valinnat?
Kaikessa kamppailussa se vahva perustekniikan hallinta on kumminkin se A ja O.
-REMEMBER; SOME PEOPLE ARE ALIVE SIMPLY BECAUSE IT IS ILLEGAL TO SHOOT THEM-

Kauas on pitkä matka.
https://www.facebook.com/SeibukanPKS/
MMAaloittelija
nilkkaanpotkija
Viestit tässä aiheessa: 22
Viestit: 39
Lauteille: Helmikuu 2018
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: BJJ

Onko kamppailu- ja itsepuolustuslajien harrastaminen yhtä loukkaantuneena olemista vai olenko pelkästään liian vanha?

#26

Viesti MMAaloittelija »

injunjack kirjoitti: maalis 16, 2019, 11.21
MMAaloittelija kirjoitti: maalis 15, 2019, 23.08
magamies kirjoitti: maalis 15, 2019, 22.46 Aloittajalle suosittelisin itsepuolustukseen tähtävää Krav magaa tai Defendoa, Krav maga on suojele itseäsi ja poistu tilanteesta eli streetwise ja älä ole uhri, defendo samat periaateet mutta enemmän keskittymistä viranomaistekniikkaan eli hallintaan.
Maassa kamppailu ei ole aina se oikea kun puhutaan katutilanteesta.
Okei. En huomannut viestiäsi vastatessani edelliseen.
Olen miettinyt krav magaa, mutta olen miettinyt että sparrataanko siellä tarpeeksi, mutta en tosiaan tiedä lajista paljoa.
Defendosta en tiedä muuta kuin mitä juuri kerroit. Pitää googlettaa kumpaakin, katsoa vaikka videoita tai lukea lajeista täältä keskusteluista.
Olen mä sen oppinut, että tositilanteissa toimii se mitä on sparratessa pystynyt tekemään. (Esim hokutoroy-jujutsu kiinnosti, mutta sitten luin/opin ettei sitä sparrata tai voi sparrata tarpeeksi.)
Meinasin sanoa, et ip-painotteinen karate saattas olla myös mukava pystylaji, jossa harvemmin sattuu haavereita, eikä ikä ole este, mutta "sparrin puutteen" pelko saa minut epäröimään.
Kas kun pitäsisi tuossakin kohtaa tietää mikä on sanojan "riittävä määrä " sparria. Riittääkö pariharjoitteet muodollisesti ja vapaammin vai mikä on tavoite? Halutaanko hautaan asti kestävää harrastusta, vai nopeaa mulle kaikki heti meen MMA'han ku saa sparrata/lyödä heti alusta alkaen? IP'tä ajatellen, onko kilpa-urheilulajit ne oikeat valinnat?
Kaikessa kamppailussa se vahva perustekniikan hallinta on kumminkin se A ja O.
Paras itsepuollustuslaji on kai se jossa sparrataan paljon. (esim. paini, thainyrkkeily, BJJ, MMA ja judo hyviä.)
Havainnollistus: Kun BJJ harjoituksissa drillataan jotain liikettä ja sen jälkeen aletaan sparraamaan, niin en minä sitä juuri opeteltua liikettä saa yleensä tehtyä sparrissa. Jossain vaiheessa myöhemmin saatan onnistua tekemään kys. liikkeen sparrissa.
Karateen en usko, koska olen nähnyt Youtubesta kuinka käy kun karateka ja BJJ mies tappelevat.
Kyllä varmasti perustekniikka on A ja O, mutta esim. aikidoa voi harrastaa hautaan asti rauhassa, jonne pääsee nopeasti, jos luulee niillä tekniikoilla pärjäävänsä.(Teininä fanittamani Steven Seagalin elokuvat olivatkin täyttä tuubaa.)
MMAaloittelija
nilkkaanpotkija
Viestit tässä aiheessa: 22
Viestit: 39
Lauteille: Helmikuu 2018
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: BJJ

Onko kamppailu- ja itsepuolustuslajien harrastaminen yhtä loukkaantuneena olemista vai olenko pelkästään liian vanha?

#27

Viesti MMAaloittelija »

Joo. Tein jalkapäivän kuntosalilla täysillä. Ei kipua, mutta kun aivastin treenin jälkeen suihkussa, niin se sattui hetkellisesti.
BJJ harjoituksiin on turha yrittää vähään aikaan, koska joku pehmytkudosvaurio siellä on. Lottovoitto siitä huolimatta, koska ei tarvinnut lopettaa kuntoilua.
Lasse Candé
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 7
Viestit: 20822
Lauteille: Joulukuu 2007

Onko kamppailu- ja itsepuolustuslajien harrastaminen yhtä loukkaantuneena olemista vai olenko pelkästään liian vanha?

#28

Viesti Lasse Candé »

Karateen liittyen, on karatea ja karatea. Ja varmaan muutamaa muuta.

Mutta uskon ketjun kokonaisuudesta päätellen silti että olet oikealla suunnalla lajeihin liittyen, seurassa missä on aktiivista tavoitteellisuutta.

Karaten kanssa menee helposti joko tavoitteesta ohi tai sitten vanhusvääntelyiksi.



En suosittelisi karatea juuri kenellekään puhtaasti itsepuolustuksellisin perusteluin vaan vasta sitten, jos tätä haluaa harjoitella biomekaanisesti, esteettisesti tai kulttuurillisesti katsottuna karatemaisesti. Kaksi jälkimmäistä kuulostavat epäkamppailullisilta asioilta. Viimeinen onkin, mutta estetiikka ei ole pelkästään, vaan se on vahvasti kytköksissä asennekysymyksiin ja toisaalta biomekaniikkaan. Biomekaniikka taas on kamppailullinen asia ja siinä karateperinteet kuljettavat arvokasta teknistä kamppailuosaamista tehokkaasti mukanaan.

Mutta jos haluaa nopeat tulokset, suoraan paineistamaan moderneihin itsepuolustuslajeihin tai vapaaotteluseuraan vääntämään hitusen sivuraiteella, mutta fyysisesti.

EDIT: Ja tämä siis karatekalta ja vain allekirjoittaneen mielipide.
MMAaloittelija
nilkkaanpotkija
Viestit tässä aiheessa: 22
Viestit: 39
Lauteille: Helmikuu 2018
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: BJJ

Onko kamppailu- ja itsepuolustuslajien harrastaminen yhtä loukkaantuneena olemista vai olenko pelkästään liian vanha?

#29

Viesti MMAaloittelija »

Lasse Candé kirjoitti: maalis 16, 2019, 18.53 Karateen liittyen, on karatea ja karatea. Ja varmaan muutamaa muuta.

Mutta uskon ketjun kokonaisuudesta päätellen silti että olet oikealla suunnalla lajeihin liittyen, seurassa missä on aktiivista tavoitteellisuutta.

Karaten kanssa menee helposti joko tavoitteesta ohi tai sitten vanhusvääntelyiksi.



En suosittelisi karatea juuri kenellekään puhtaasti itsepuolustuksellisin perusteluin vaan vasta sitten, jos tätä haluaa harjoitella biomekaanisesti, esteettisesti tai kulttuurillisesti katsottuna karatemaisesti. Kaksi jälkimmäistä kuulostavat epäkamppailullisilta asioilta. Viimeinen onkin, mutta estetiikka ei ole pelkästään, vaan se on vahvasti kytköksissä asennekysymyksiin ja toisaalta biomekaniikkaan. Biomekaniikka taas on kamppailullinen asia ja siinä karateperinteet kuljettavat arvokasta teknistä kamppailuosaamista tehokkaasti mukanaan.

Mutta jos haluaa nopeat tulokset, suoraan paineistamaan moderneihin itsepuolustuslajeihin tai vapaaotteluseuraan vääntämään hitusen sivuraiteella, mutta fyysisesti.

EDIT: Ja tämä siis karatekalta ja vain allekirjoittaneen mielipide.
Okei. Hyvä juttu.

Tietysti karateka taitamattoman vastustajan voittaa, mutta eikö laji kuulu samaan romukoppaan kuin kungfut ja aikido, jos niitä kamppailulajeina tai itsepuolustusmielessä miettii. Sori.

Minä haluan nopeat tulokset ilman että loukkaannun usein. Lisäksi BJJ-paini- sekä pyöräily kys salille on hyvää kuntoilua myös.

Kiitos.
Lasse Candé
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 7
Viestit: 20822
Lauteille: Joulukuu 2007

Onko kamppailu- ja itsepuolustuslajien harrastaminen yhtä loukkaantuneena olemista vai olenko pelkästään liian vanha?

#30

Viesti Lasse Candé »

Ei kuulu romukoppaan, kuten ei myöskään kaikki kung fut. (Kung fu ei siis ole laji vaan yleisnimitys monelle eri lajille, samaan tapaan kuin vaikkapa "eurooppalaiset kamppailuperinteet".) Aikido taas on kiltisti sanottuna monimutkaisempi aihe.

Sen verran kritiikki romukoppaan joutumisesta on kuitenkin paikallaan, että modernit itsepuolustuslajit ja vapaaottelu ovat suoremmin keskittyneitä siihen tekemiseen. Karateissa ja kungfuissa tehdään harjoitteita jotka ovat jotain kamppailun ja fyysisten harjoitteiden välistä, mikä pahimmillaan opettaa vääriä tapoja. Hyvässä opetuksessa näin ei merkittävissä määrin tapahdu, mutta yhä edelleen modernit itsepuolustuslajit ja vapaaottelu ovat nopeampia.

Hitaudelle tosin sen verran meriittiä, että nuo hitaammat lajit luultavasti voittavat ehjänä pitämisessä ja sen puolen kehollisessa opettamisessa.

Tästä huolimatta en suosittele sinulle näitä ketjusta päätellen, mutta jos joku muu on vastaavien pohdintojen äärellä hieman toisesta vinkkelistä, uskon noista perinteisistä lajeista löytyvän juuri tälle henkilölle sopivan lajin.
Vastaa

Lauteilla

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei potkulaisia ja 49 kurkkijaa