Pohjoismaiden historiaa

[Oar]

Se että haudoista löytyy miekkoja ja muuta sälää, osoittaa kiistatta sen, että jengiä on joskus muinoin haudattu miekkojen ja muun sälän kanssa. Se ei ole vielä yksinään mikään todiste jostain viikinkien välttelemästä Uljaasta Ugrilaisesta Soturikansasta tai Suuresta Vauraudesta jolla oltaisiin voitu maksaa viikinkimiehittäjille suuren maailman malliin 10000-20000kg hopealunnaita.

Niin siis nämä näkemykset joiden mukaan suomalaiset olivat vauraita esittäneet heebot ovat tutkijoita. Se voi toki olla, että heillä on ns. väärät ottimet Oikean Tiedon vastaanottamiselle.

Siitähän tässä keskustellaan, että miksi viikingit välttelivät Suomea. "Suomi oli köyhä" ei ole ainakaan tutkijoiden parissa mikään yhteinen konsensus. Minusta maalitolppia siirrellään aika urakalla, jos argumentti menee siitä, että "Suomi oli köyhä, hyvä että oli edes oravannahkoja" siihen, että "ei ole todisteita että täällä oli 20000kg hopeaa lunnaisiin."

Noiden kahden vaihtoehdon välissä on aika paljon ns. ilmaa. Ja totuus voi olla vaikka jotain tässä ketjussa olevien näkemysten välimaastosta, esimerkiksi niin, että täällä oltiin kyllä vauraita, kuten arvokkaiden miekkojen ja korujen olemassaolo näyttäisi, mutta ei niin vauraita, että risk vs. reward olisi ollut viikingeille kohdallaan verrattuna Englantiin. Tai jotain muuta.

Joo tutkijat ovat usein erimielisiä. Siitä huolimatta tutkijoiden omasta tontista kumpuavat spekuloinnit ovat painoarvoltaan ihan toista luokkaa kuin maallikkojen I want to believe setti.

Riippuu toki ihan siitä, mistä lähtökohdista nämä tutkijat ja maallikot esittävät väitteitään. Mutta kuten sanottu, se ei ole mikään pelkkä maallikkojen "I want to believe" setti, että Suomea on pidetty viikinkiaikaan vauraana.

Löytyykö ensimmäistäkään aikakauteen paneutunut tutkijaa joka väittää notta A) suomessa oli yhtä vaurasta kuin viikinkien normi ryöstö- ja kiristyskohteissa tai että B) täällä oli niin badass sotureita että viikingit välttelivät ko. aluetta?

Tähän tuskin on kukaan suoraan ottanut kantaa millään todistusaineistolla, puoleen tai toiseen, mutta esimerkiksi tuossa Ylen jutussa siihen epäsuorasti vähän viitattiin.

Yhä…on varmasti ollut päälliköitä, kauppaa ja sotia on käyty jne. Se ei vaan edelleenkään todista A tai B todeksi….saatikka Jeesususta Suomalaisiksi. Mutta muuten ole sitä mieltä notta on coolia että täältä löytyy paljon muinaisia tappovälineitä.

Eihän täällä kukaan vissiin olekaan mitään todeksi vakuuttanut, kunhan ihmiset miettivät mitä eri historialliset faktat saattaisivat tarkoittaa. Aikansa kuluksi.

[Poista käyttäjä 1747]

Niin siis nämä näkemykset joiden mukaan suomalaiset olivat vauraita esittäneet heebot ovat tutkijoita. Se voi toki olla, että heillä on ns. väärät ottimet Oikean Tiedon vastaanottamiselle.
Siitähän tässä keskustellaan, että miksi viikingit välttelivät Suomea. "Suomi oli köyhä" ei ole ainakaan tutkijoiden parissa mikään yhteinen konsensus.

Niin köyhää tai vaurasta verrattuna mihin? Frankkien valtakuntaan? Anglosaksien aikaiseen Englantiin? Onko yksikään tutkija väittänyt että täällä olisi ollut yhtä vaurasta kuin normikohteissa? Tuskin koska on päivänselvää että ne olivat kehittyneempiä ja vauraampia yhteiskuntia kuin sen aikainen suomi.

Veikkaan villisti että sillä saattaa olla pienen pieni syy-yhteys siihen, miksi niissä oli todistettavasti 250v aikana runsain mitoin viikinkien ja heidän jälkeläistensä ryöstö-, sota- ja valloitusretkiä. Toisin kuin täällä. Suomalaiset olivat liian köyhiä kurjia edes ryöstettäväksi. Mikä oli sen aikaisen poppoon kannalta varmasti ihan hyvä juttu.

Minusta maalitolppia siirrellään aika urakalla, jos argumentti menee siitä, että "Suomi oli köyhä, hyvä että oli edes oravannahkoja" siihen, että "ei ole todisteita että täällä oli 20000kg hopeaa lunnaisiin."

Höpö höpö. Jos kerran annetaan ymmärtää että täällä on ollut rautakaudella siinä määrin resursseja, että se olisi kannustanut viikinkejä ryöstelemään, niin on täysin perusteltua peilata sitä väitettä viikingeille toisaalla maksettuihin lunnaisiin.

Sitä en epäile etteikö olisi voinut olla jotain pienimuotoista projektia/yhteenottoa.

Eikä pidä väheksyä oravannahkoja. Niillä sai hopeaa jolla pystyi nousemaan ryöstörankingissa.

...ei niin vauraita, että risk vs. reward olisi ollut viikingeille kohdallaan verrattuna Englantiin

Tästä olen tismalleen samaa mieltä.

Löytyykö ensimmäistäkään aikakauteen paneutunut tutkijaa joka väittää notta A) suomessa oli yhtä vaurasta kuin viikinkien normi ryöstö- ja kiristyskohteissa tai että B) täällä oli niin badass sotureita että viikingit välttelivät ko. aluetta?

Tähän tuskin on kukaan suoraan ottanut kantaa millään todistusaineistolla, puoleen tai toiseen, mutta esimerkiksi tuossa Ylen jutussa siihen epäsuorasti vähän viitattiin.

Ja tästä taas jäädään erimielisiksi.

[Oar]

Niin köyhää tai vaurasta verrattuna mihin? Frankkien valtakuntaan? Anglosaksien aikaiseen Englantiin? Onko yksikään tutkija väittänyt että täällä olisi ollut yhtä vaurasta kuin normikohteissa? Tuskin koska on päivänselvää että ne olivat kehittyneempiä ja vauraampia yhteiskuntia kuin sen aikainen suomi.

Vertaukset varmaan yleensä tehdään muihin pohjoismaihin.

Veikkaan villisti että sillä saattaa olla pienen pieni syy-yhteys siihen, miksi niissä oli todistettavasti 250v aikana runsain mitoin viikinkien ja heidän jälkeläistensä ryöstö-, sota- ja valloitusretkiä.

Niin, niissä oli risk vs reward yhtälö kohdillaan. Sitähän kukaan ei ole kiistänyt. Keskusteluhan on siitä, että miksi se ei ollut Suomessa kohdillaan. Täällä kuitenkin todistetusti oli ryöstettävää, joten jos olisi ilmaiseksi saanut, viikingit olisivat varmasti tulleet ja ottaneet.

Toisin kuin täällä. Suomalaiset olivat liian köyhiä kurjia edes ryöstettäväksi. Mikä oli sen aikaisen poppoon kannalta varmasti ihan hyvä juttu.

Eivätpä olleet, vaan liian kovia soturiurhoja. Yksi suomalainen vastasi kahtakymmentä viikinkiä. Silmät sidottuna.

Höpö höpö. Jos kerran annetaan ymmärtää että täällä on ollut rautakaudella siinä määrin resursseja, että se olisi kannustanut viikinkejä ryöstelemään, niin on täysin perusteltua peilata sitä väitettä viikingeille toisaalla maksettuihin lunnaisiin.

Totta kai täällä on ollut resursseja jotka kannustivat viikinkejä ryöstelemään. Varmasti heille olisi kelvannut esim. Suomen useat miekat, joita täältä on löytynyt yhtä paljon kuin viikinkimaista. Siihen on syynsä, että viikingit eivät tulleet hakemaan pois miekkoja, koruja ja maita.

Jos maa olisi ollut laavan peitossa ja jollain kivellä olisi asunut yksi alaston vanhus, niin viikingit eivät olisi tulleet ryöstämään ja valloittamaan vaikka vastarintaa ei olisi ollut lainkaan ja tuuli olisi ollut myönteinen. Jos taas maa olisi loistavaa viljelylle ja välisatamille ja jokainen puu olisi tehty kullasta ja timanteista, oltaisiin tänne tultu vaikka väkisin, oli vastassa mitä tahansa.

Kysymys on nimenomaan siitä, että missä välimaastossa se totuus on. Jos Suomi oli jokseenkin vauras ja oiva paikka satamille, tarkoittaa se todennäköisesti sitä, että vastarinta oli myös tarpeeksi voimakasta saadakseen viikingit menemään muualle. Jos täällä oltiin niin köyhiä että omistettiin vaan vaatteet mitkä olivat päällä ja maa huonoa, vastarinnan taas ei olisi tarvinnut olla niin kovaa saadakseen viikingit veneilemään muissa maissa.

[Timpa]

Täällä tieteellistä pohdintaa aiheesta. On lyhyt juttu, joten kannattaa lukaista. Laitan muutaman lainauksen:

Pirkkalankylässä, noin kymmenen kilometriä Tampereelta länteen, on ehkä tapahtunut suuria suomalaisten historiassa.

Mutta aikoinaan täällä saattoi asua Hämeen mahtimiehiä, joita viikinkienkin sanottiin pelänneen.

Alueelta ei myöskään ole löytynyt yhtään hautaa.

Se on kummallista. Tursiannotkon kaltaisissa yhteisöissä kuolleiden ihmisten ruumiit poltettiin ja luut sekä vainajan tavarat haudattiin kalmistoihin. Tursiannotkossa kalmistoja ei kuitenkaan ole.

Mihin ihmiset ovat kadonneet?

Sitä ihmettelevät tutkijatkin.

Miksi viikingit eivät olisi olleet kiinnostuneita Suomesta?

Harrastajahistorioitsija Arto Pöllänen kirjoittaa ikivanhoista eurooppalaisista saagoista, joiden mukaan Suomessa olisi kehittynyt jo ennen viikinkiaikaa järjestäytyneitä ja vahvoja sotavoimia. Viikingit olisivat olleet tietoisia tästä ja välttäneet turhia riskejä.
Hämäläisten muinaishistoriaan perehtynyt professori Erkka Maula oli Pölläsen kanssa samaa mieltä.

Maulan mukaan viikingit olivat tulleet tuhatluvun vaihteessa Suomeen 200 laivan ja 2 000 sotamiehen voimin. Tarkoituksena olisi ollut vallata Suomen väkirikkaimmat alueet, kuten Häme.

Maulan teorian mukaan hämäläiset kuitenkin väijyttivät viikingit Hauhon Kyllönjoella, ja nämä joutuivat perääntymään.

https://seura.fi/ilmiot/historia/mita-a ... isyydesta/

Yhteenvetona: täällä olisi ollut väkivoimaa hyvillä aseilla, mutta he lähtivät läiskimään johonkin. Siksi jäi kuva että täällä on patsastellut vain muutama noikinaamainen juntti.

[Kari Aittomäki]

Mitens muuten kun olen lukenut että arvomiekat enimmin annettiin mielellään perintönä kuin haudattiin?
Ikäänkuin vielä symbolisesti nuoremmille pojille, kun vanhin kai peri talon ja tavarat.
Kun käsittääkseni nämä kaukomatkailijat olivat enimmin juuri niitä esikoista seuraavia, lähtivät rakentamaan omaa omaisuuttaan?

Ja mikä minua kiinnostaisi enemmän kuin viikinkien torjuminen olisi se, että lähtiköhän täältä venekuntia idänreitille?
Tai edes Gotlantiin pestiä kärkkymään?

[Timpa]

En osaa vastata. Mutta äkkiä tulisi mieleen pitää julmetun kallis ja hyvä miekka mieluummin käytössä kuin haudata se maan poveen. Mutta emme tietysti osaa hypätä aikalaisten nahkoihin. Heille on voinut olla käsittämätöntä röyhkeyttä omia vanhan soturin työkalu itselleen.

Se muuten, että painetaan turpaan kahta tuhatta viikinkiä (joskin väijytyksestä), ei ihan pikkuporukalta onnistu. Jo pelkästään kahdensadan viikinkilaivan näkemisestä tulisi monella löysät housuihin.
Että muutaman kymmenen savun äijät kävisivät torjumassa moisen viikinkilauman, niin ei tule mitään. Populaa on pitänyt olla tuolloin kunnolla. Ja aseita ja nuolia pilvin pimein.

[Oar]

Jos niitä viikinkejä tosiaan oli 2000, niin silloin niiden voittaminen yhdellä armeijalla kertoisi tosiaan siitä, että suomalaisilla oli vähintään puolustusliitto todella isolla alueella olevien heimojen/asutusten välillä. Sen aikaisilla aseilla, ja ilman suuria määriä ratsujoukkoja, tarvittaisiin myös vähintään melkein yhtä monta miestä kuin väijytettävillä oli. Ja Suomen väkiluvun ollessa mitä oli tuohon aikaan, +-2000 soturin kasaaminen olisi vaatinut todella ison yhteisön hallintaa tai liittoa. Todennäköisesti vähintään 10-kertaisesti sen, mitä sotureita oli.

Mutta en ole löytänyt mistään lähteitä tai todisteita siitä, että viikinkejä oli 2000. On helppo löytää sivustoja ja tyyppejä jotka sanovat, että heitä oli noin monta, mutta kukaan ei mainitse, että minkä perusteella. Eli pitäisin väitteen todenperäisyyttä kyseenalaisena.

Ja mikä minua kiinnostaisi enemmän kuin viikinkien torjuminen olisi se, että lähtiköhän täältä venekuntia idänreitille?
Tai edes Gotlantiin pestiä kärkkymään?

Idänretkistä en tiedä, mutta ainakin Ruotsissa käytiin ryöstöretkillä 800-luvulla saagojen mukaan. Luotettavia tai edes tarkkoja lähteitä ei kyllä löydy oikein mistään noilta ajoilta.

[MikaM]

Pitääpä kaivaa 50-luvun Pikku jättiläinen hyllystä. Siinä mainitaan suomalasiten sotaretekestä Sigtunaan tuhoamaan viikinkien majapaikka. Joka muistini mukaan oli tuolloin tosin jo miltei muutenkin valmis. Oliko peräti palanut.

[MarkkuT]

Tuosta viikinkien Hämeeseen suuntautuneesta turpaanottoreissusta löytyy tällainen viihdyttävä ja kansallistuntoiset kyynelet silmäkulmiin nostattava kuvaus:

http://blog.kansanperinne.net/2011/11/v ... uonna.html

Ajatuksissa on ollut käydä fiilistelemässä tuo Puujoki-Mustijoki -pakoreitti kanootilla, mutta saapa nähdä. Ilmeisesti tuhat vuotta sitten on joissa vesi ollut aika paljonkin korkeammalla, kun tuo Mustijoen alku on aika surkea ojapahainen nykyään.

[Poista käyttäjä 1747]

Totta kai täällä on ollut resursseja jotka kannustivat viikinkejä ryöstelemään. Varmasti heille olisi kelvannut esim. Suomen useat miekat, joita täältä on löytynyt yhtä paljon kuin viikinkimaista. Siihen on syynsä, että viikingit eivät tulleet hakemaan pois miekkoja, koruja ja maita.

Olet toki vapaa uskomaan mitä haluat, mutta tuo sinun ”totta kai täällä on ollut resursseja jotka kannustivat viiknkejä ryöstelemään” on täysin päinvastainen kuin sen asiaan perehtyneen tutkijan näkemys. IMO tässä ketjussa ei ole tullut esille sellaista joka kyseenalaistaisi sen broke assed niggaz weren’t worthy heittoa...

Jos täällä oli niin paljon resursseja että niiden ryöstämiseen olisi kannattanut varustaa useampia venekuntia miehistöineen, niin minkä takia se resurssien runsaus ei heijastunut populaation kokoon (muistaakseni 5% tanskan väkimäärästä), minkä takia se ei näkynyt yhteiskunnan kehittyneisyydessä, minkä takia vauras überugrikulttuuri ei levittäytynyt vaan tuli rautakauden lopulla itse ruåtsalaisten syömäksi? Oliko kaikki miekat siinä vaiheessa vahingossa haudattu?

Tuo seuran artikkeli on BTW todellinen oodi laatujournalismille. Siinä viitatataan faktana vuosituhannen alkupäässä HS julkaistuun ja kohua herättäneeseen Erkka Maulan näytelmään. Toistan NÄYTELMÄÄN!

Hämeen Sanomat uutisoi jokunen aika sitten Janakkalasta löytyneestä viikinkien kalmistosta. Aika rohkea päätelmä alueen rautakautisten asukkaitten etnisyydestä, mutta on aika arkipäiväistä, että toimittajalla menevät viikingit ja viikinkiajan suomalaiset/hämäläiset/muut ihmisryhmät sekaisin. Mutta miksi vain viikingit? En ole koskaan kuullut että merovingiajan kalmistossa väitettäisiin lepäävän merovingeja. Syynä on varmaan se, että viikingit ovat käsite. Niissä on jotain samaa raflaavuutta kuin samuraissa ja ninjoissa. Siksipä pohjolan soturiuroita halutaan väen vängällä Vanajaveden laaksoonkin. Tässä nationalistisessa fantasiassa Helsingin Sanomat on tehnyt valtavan karhunpalveluksen.

18.11.2001 Helsingin Sanomat julkaisi aukeaman jutun viikinkien vuonna 1050 tekemästä ryöstöretkestä otsikolla Häpeällinen retki Hämeeseen. Kirjoituksen mukaan Freygeir, Brusi ja Egil -nimiset viikingit johtivat lähes 200 laivaa ja 2000 miestä ryöstöretkellä Nokialle, mutta hämäläiset puuttuivat peliin ja rökittivät hyökkääjät. Tekstin voi kokonaisuudessaan lukea Kansanperinne-blogista. Artikkeli vihjaa, että tämä murskatappio olisi päättänyt viikinkiretket.

Lukijalle jää herkästi kuva, että koko juttu on totta. Lehtijutussa oli jopa kartan avulla yksityiskohtaisesti esitetty retken eteneminen. Tämä siitä huolimatta, että lopussa todetaan kirjoituksen perustuvan "filosofian tohtori, historioitsija Erkka Maulan haastatteluun ja hänen näytelmäänsä Teponlinna." Mistä lähtien nykypäivänä kirjoitettu näytelmä on ollut pätevä historiallinen lähde? Mikä melkein vielä pahempaa, esittää Maula jutun yhteydessä Hauhon Hyömäestä löytämiensä kallioon hakattujen "laivakuvien" todistavan tarinan puolesta. Jo artikkelin yhteydessä olevasta kuvasta näkee "laivojen" olevan luonnollisia kalkkikonkreetioita.

Maula höystää tarinaansa toisellakin arkeologisella elementillä, joka ei kuitenkaan kestä päivänvaloa: tarinassa Brusin johtamat joukot kokevat rajuja tappioita Suolijärven Haaksivalkamassa. Artikkelissa todetaan:

Viikingit selvisivät Suolijärvelle, mutta Haaksivalkaman rannalta on löydetty nuolenkärkiä, keihäitä, miekkoja, kypäriä ja luita enemmän kuin mistään samankokoiselta alalta Hämeestä.

Niin kenen mukaan? Paikkaa ei ole koskaan arkeologisesti tutkittu, ja väite pohjaa kansanperinteeseen. Sitä paitsi Suomesta ei museokokoelmiin ole päätynyt ainuttakaan rautakautista kypärää, joten yhdenkin löytyminen olisi sensaatio. Museoviraston rekisteriportaali antaakin kohteesta varsin erilaisen kuvan, eikä alueelta ole talletettu kuin yksi miekka, muutama nuolenkärki ja kirves.

Pisteenä iin päälle viikinkilaivasto ehtii tarinassa pakomatkallaan vielä pysähtyä hävittämään kahta fiktiivistä kaupunkia: surullisenkuuluisaa "Vanain kaupunkia" ja Porvoon kaupunkia, joka tiettävästi on saanut kaupunginoikeudet vasta 1380.

Asiallisesti tarkasteltuna artikkelin faktat ovat harvassa. Jonkinasteinen isompi sotaretki Hämeeseen on tehty, se selviää Brusin Egilille pystyttämästä riimukivestä Gävlessä: Brusi antoi pystyttää tämän kiven veljensä Egilin muistolle. Ja hän kuoli Hämeessä (a Tafæistalandi) kun Brusi johti maan ledungia veljensä jälkeen. Hän matkasi Freygerin kanssa.

Henkilöt ovat siis oikeat, eikä Egil selvästikään kuollut mehukesteillä. Muistokirjoituksen mainitsema sotajoukkokaan ei ollut vallan pieni: ledung-armeija koostui sadoista miehistä. Mutta tähän faktat loppuvat. Lyhyestä maininnasta on mahdotonta koostaa yksityiskohtaista historiallista kertomusta.

En yritä kritisoida sitä, että esihistoriasta yritetään tehdä mielenkiintoista ja herättää suomalaiset tajuamaan, että meilläkin on kunniakas menneisyys. Fiktion ja faktan välille pitäisi vain tehdä selvä rajanveto. Mutta tarina elää edelleen: mm. Janakkalan teatteriseurueen lastenryhmät esittivät sitä vuonna 2012 osana näytelmää Janakkala-Stoori, ja nyt kertomus elää Hämeenlinnassa motorisoidun viikinkiveneen muodossa.

Eikö tässäkin tapauksessa totuus olisi tarua ihmeempää?

Loma ja sillain...

[Poista käyttäjä 1747]

Mikan mainitsemasta Sigtunasta. Tsot tsot, alas oli Rautakyljen jälkeläiset vajonneet...

https://sv.m.wikipedia.org/wiki/Härjnin ... gtuna_1187

[MikaM]

Jotain tuollaista ja koko palokin on jossain kyseenalaistettu, näin telkkarissa. Liioittelusta tuossakin puhuttiin. Politiikka ja propaganda kukoistivat jo tuolloin.
Mutta tuossakin edellisessä lainauksessasi mainitaan sota-/ryöstöretki Hämeeseen. Mitä siellä sitten oli otettavaksi?

(P.S. mun nimen perään kannattaa muistaa se M, ettei kaima suutu...)

[Poista käyttäjä 1747]

Jotain tuollaista ja koko palokin on jossain kyseenalaistettu, näin telkkarissa. Liioittelusta tuossakin puhuttiin. Politiikka ja propaganda kukoistivat jo tuolloin.
Mutta tuossakin edellisessä lainauksessasi mainitaan sota-/ryöstöretki Hämeeseen. Mitä siellä sitten oli otettavaksi?

(P.S. mun nimen perään kannattaa muistaa se M, ettei kaima suutu...)

Eihän sitä ole kukaan kiistänyt, taisin jopa itse mainita ekassa postauksessa. Se Egilin turmioksi koitunut keikka on kirjaimellisesti kiveen hakattu Taivahan Totuus. Kyllähän täältä käytiin vissin orjiakin hakemassa. Länteen ja etelään verrattuna kuitenkin jäänyt aika vähälle täkäläinen toiminta.

Voisi kuvitella että tieverkoston ja selkeiden vesireittien puute on vaikuttanut jonkun verran. Hämeenlinnan motari rakennettiin vasta paljon myöhemmin. Tai ehkä fokus oli enempi idässä ettei maksanut vaivaa alkaa riitelemään köyhälistö alueilla jotka voisivat haitata yhteyksiä. Tiedä heistä kun ei ole pahemmin tähän päivään säilyneitä lähteitä.

[Oar]

Olet toki vapaa uskomaan mitä haluat, mutta tuo sinun ”totta kai täällä on ollut resursseja jotka kannustivat viiknkejä ryöstelemään” on täysin päinvastainen kuin sen asiaan perehtyneen tutkijan näkemys.

Jonka näkemys taas on täysin päinvastainen kuin monen muun asiaan perehtyneen tutkijan.

Jos täällä oli niin paljon resursseja että niiden ryöstämiseen olisi kannattanut varustaa useampia venekuntia miehistöineen, niin minkä takia se resurssien runsaus ei heijastunut populaation kokoon (muistaakseni 5% tanskan väkimäärästä), minkä takia se ei näkynyt yhteiskunnan kehittyneisyydessä, minkä takia vauras überugrikulttuuri ei levittäytynyt vaan tuli rautakauden lopulla itse ruåtsalaisten syömäksi? Oliko kaikki miekat siinä vaiheessa vahingossa haudattu?

En näe miten mikään näistä on yhteydessä siihen, että täällä oli vaurautta.

[MikaM]

Miksi tämä muuten on nimetty Skandinaavisen historian spekuloinniksi? Kysymyksenä siis tuo 'Skandinaavinen'.