Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti. :)

Wado-ryu karate

Japanilaiset lajit

Valvoja: Valvoja

Lasse Candé
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 386
Viestit: 20822
Lauteille: Joulukuu 2007

Kata bunkai

#1276

Viesti Lasse Candé »

OK, kartoitetaan mistä ymmärryksen välittämisen ongelma johtuu...

Ensinnäkin, onko tämä asia tuttu että on kahta koulukuntaa?
Choki Motobu kirjoitti:You may probably already know that there is a kata (Naihanchi), which uses the hachimonji-dachi. There are those who believe that the proper way to perform this stance is by twisting the toes inwards and squeezing the feet together. Hence it is often taught this way. However I believe this to be completely wrong. This way of performing the stance has been handed down through the Itosu lineage. However, disciples of Matsumura and Sakuma just naturally opened their feet up into the eight-shape posture (hachimonji-dachi) without the application of power. I once questioned Matsumura and Sakuma sensei about this point. Matsumura sensei responded by saying, “I think the practicality of Itosu’s method is precarious and someone using it could be easily defeated.” I considered those comments and I agreed with his theory. Using the hachimonji-dachi by twisting the toes inwards and squeezing them together, as prescribed by Itosu, would be unstable. A person could be shoved to the ground even if just lightly pushed from the rear with someone’s fingertips. I just don’t think this is the kind of stance that functions very well when power is applies to it. Kata should be taught in accordance with the practical issues it represents. I don’t believe that it is wise to teach a student how to apply force to the movements if the application of its technique is impractical or misunderstood. This is why I disagree with twisting the toes inward and squeezing the feet together and felt it necessary to clarify my point.
Jos on tai vaikka ei olisikaan, onko sinulla tietoa siitä miltä tuo asento näyttää, jossa varpaat käännetään hieman sisään?

Jos ei, se näyttää jotajuinkin tältä Wadossa:
Kuva

Oletan että kaikki on tähän saakka tuttua. Onko epäselvyys siinä että tuo asento kun ei ole täysin neutraali, niin se kohdistaa kiertoa alaraajoihin ja vaikuttaa jopa keskustaan? Jos epäselvyys on tässä, asia saattaa aueta pienellä testailulla. Varsinkin kokenut karateka pystyy saamaan ratsastusasennon muut pointit kohdilleen, jolloin voi olla että vaikka tästä tavasta ei olisi kokemusta, sen anti tuntuu paremmin kuin aloittelijalla. Itse tunsin kyllä vahvasti kaikenlaista jo aloittaessani Wadoa, mutta fudistaustani tutustutti kroppani alaraajakiertoihin jo todella aikaisin. Nykyään fiilis tulee silti enemmän keskustaan ja rakennan asennon muutenkin enemmän keskustalla. Voi olla että tästä jää paljon tuntematta pitkälläkin kokemuksella, jos ei kokemus liity suoraan tähän. Mutta ehkä sillä tapaa löytyy jotakin että tosiaankin laittaa kaiken sen minkä muutenkin osaa ratsastusasennosta kuntoon ja lisäksi yrittää levittää kaikki kierron tunteet paikallisista mahdollisimman laajalle.

Äh, pitää mennä...
Kuvake
injunjack
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 32
Viestit: 1617
Lauteille: Heinäkuu 2005
Paikkakunta: Helsingin mlk.
Etulaji: Seibukania - perkele

Kata bunkai

#1277

Viesti injunjack »

Okei,
Asento on meillä about sanchin dachi, eikä käytössä lainkaan. (okei, yhdessä katassa noin kolmen askeleen verran ja silloinkin voi olla jalkaterät suoraan :D, eräs meidän lisäyskatoista)

Me tehdään Naifanchi kibadachissa ihan niinku tappelun yliprinssi Choki Motubu.

Sä siis tarkoitat, että keskivartalo / koshi / lantio alkaa pelaamaan paremmin tolla tavalla? Siitäkö sä puhut? Keskusta? Kepu pettää aina? :o

Meillä kun alkaa tuo lantion vatkaaminen, tai sen opettelu melko pian alkeiskurrsin jälkeen, niin en ihan heti hahmottanut mistä puhut jos todella sitä tarkoitit.
En myöskään saanut mitään tuntemuksia, ainakaan keskikroppaani nopeasti kokeillessani, mutta sekin saattaa johtua siitä, että meidän vartalonkäyttö tehon tuiottamiseen on muutenkin erilaista kuin wadossa, mikäli olen oiken ymmärtänyt. Eli voima tulee muutenkin keskeltä, eikä sanchindachi ainakaan mulle henkilökohtaisesti tunnu tuovan asiaan mitään lisää.

Ymmärsinkö mä nyt sut oikein? Puhut moniselitteisesti ja hankalasti kiertäen ja kaartaen keskivartalon voimantuotosta?
-REMEMBER; SOME PEOPLE ARE ALIVE SIMPLY BECAUSE IT IS ILLEGAL TO SHOOT THEM-

Kauas on pitkä matka.
https://www.facebook.com/SeibukanPKS/
Lasse Candé
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 386
Viestit: 20822
Lauteille: Joulukuu 2007

Kata bunkai

#1278

Viesti Lasse Candé »

Nyt en ihan hahmota että yritätkö tuolla lopun kysymykselläsi ja tuolla hieman aiempanakin jotenkin nyt leimata ulosantiani negatiivisesti, mutta sanottakoon että sen voisi tulkita niin.

Keskityn silti asiaan tästä huolimatta.

En sano että lantion saa paremmin mukaan tuolla tavalla, vaan että se on yksi kierron tapa. Toiseen suuntaan saa kun seisoo shikodachi-tyyppisissä asennoissa ja siis tyypillä viittaan nyt siihen, että varpaat ovat auki. (Shikodachissa jalat ovat kuten sumopainijalla, mutta ei ole etukenoa.) Meillä on myös harjoitteita voimantuottoon tässä asennossa.

Hieman on sellaista vaaraa, että asennon hyvyys tai huonous redusoitaisiin otteluasentomaisuuksiin. Nämä eivät ole otteluasentoja vaan opetusasentoja.

Mutta vielä tuosta lantion vatkaamisesta... Meidän sisäkierretty asento soveltuu siihen huonommin kuin sellainen jossa varpaat osoittavat eteenpäin tai ovat ihan hieman auki. Vastaavasti jos avaa siitä eteenpäin, taas lantion vatkaus rajoittuu. Tämä ihan siitä syystä, että neutraaleimmasta asennosta on paras vapaus kiertää kumpaan suuntaan tahansa. Avatuissa tai suljetuissa ollaan itsestään selvästi lähellä ääriasentoa ja tämä nimenomaisesti vaikeuttaa vatkaamista.

Keskustalähtöisyydessä tai vaikka lantion käytössä taas on käsitteinä sellainen ongelma että yhden käsitys lantion käytöstä on toisen käsitys siitä, miten lantiosta tehdään vain muilla lihaksilla heiluteltava massa, jota ei tosiasiassa käytetä muuna kuin massana ja joskus ryssitään sekin. Kaikessa hyvässä tekemisessä käytetään lantiota, mutta sen ulkoinen olemus karkean liikkeen mielessä ei ole se "lantion käyttö" vaan pelkkää karkeaa liikekuvausta. Vastaavasti setti lähtee keskeltä vasta kun osaa saada sen lähtemään sieltä ja tällöinkin on vähän terminologista peitsen vääntöä kehitettävissä siitä lähteekö liike keskustasta, koko kropasta vai vaikka niinkuin jotkut sanoo lyönneistä että ne lähtee kädestä. Kaikki saattavat tarkoittaa täysin samaa asiaa, mutta eri terminologialla.



Noin yleisesti, on kyllä niin että sisään kääntö vaatii treenikokemusta siitä sisäänkäännöstä, jotta saa pienimpiäkään tuntemuksia sen järjellisyydestä ja treenitehoista.

Oikeastaan tämä ei kuitenkaan ole tässä nyt aihe. Se oli enemmänkin esimerkki pedagogisesta kulusta eteenpäin. Tarkoitus oli hahmotella onko vastaavia kulkuja missä määrin okinawalaisessa katassa tai kiinalaisessa liikesarjassa. Toivottavasti joku bongaa varsinaisen pointin ja jatkaa siitä, sillä se laittaa bunkain merkityksen aina vain paremmin ja paremmin kontekstiin.
Kuvake
injunjack
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 32
Viestit: 1617
Lauteille: Heinäkuu 2005
Paikkakunta: Helsingin mlk.
Etulaji: Seibukania - perkele

Kata bunkai

#1279

Viesti injunjack »

Lasse Candé kirjoitti: touko 16, 2018, 18.02 Nyt en ihan hahmota että yritätkö tuolla lopun kysymykselläsi ja tuolla hieman aiempanakin jotenkin nyt leimata ulosantiani negatiivisesti, mutta sanottakoon että sen voisi tulkita niin.

Keskityn silti asiaan tästä huolimatta.

En sano että lantion saa paremmin mukaan tuolla tavalla, vaan että se on yksi kierron tapa. Toiseen suuntaan saa kun seisoo shikodachi-tyyppisissä asennoissa ja siis tyypillä viittaan nyt siihen, että varpaat ovat auki. (Shikodachissa jalat ovat kuten sumopainijalla, mutta ei ole etukenoa.) Meillä on myös harjoitteita voimantuottoon tässä asennossa.

Hieman on sellaista vaaraa, että asennon hyvyys tai huonous redusoitaisiin otteluasentomaisuuksiin. Nämä eivät ole otteluasentoja vaan opetusasentoja.

Mutta vielä tuosta lantion vatkaamisesta... Meidän sisäkierretty asento soveltuu siihen huonommin kuin sellainen jossa varpaat osoittavat eteenpäin tai ovat ihan hieman auki. Vastaavasti jos avaa siitä eteenpäin, taas lantion vatkaus rajoittuu. Tämä ihan siitä syystä, että neutraaleimmasta asennosta on paras vapaus kiertää kumpaan suuntaan tahansa. Avatuissa tai suljetuissa ollaan itsestään selvästi lähellä ääriasentoa ja tämä nimenomaisesti vaikeuttaa vatkaamista.

Keskustalähtöisyydessä tai vaikka lantion käytössä taas on käsitteinä sellainen ongelma että yhden käsitys lantion käytöstä on toisen käsitys siitä, miten lantiosta tehdään vain muilla lihaksilla heiluteltava massa, jota ei tosiasiassa käytetä muuna kuin massana ja joskus ryssitään sekin. Kaikessa hyvässä tekemisessä käytetään lantiota, mutta sen ulkoinen olemus karkean liikkeen mielessä ei ole se "lantion käyttö" vaan pelkkää karkeaa liikekuvausta. Vastaavasti setti lähtee keskeltä vasta kun osaa saada sen lähtemään sieltä ja tällöinkin on vähän terminologista peitsen vääntöä kehitettävissä siitä lähteekö liike keskustasta, koko kropasta vai vaikka niinkuin jotkut sanoo lyönneistä että ne lähtee kädestä. Kaikki saattavat tarkoittaa täysin samaa asiaa, mutta eri terminologialla.



Noin yleisesti, on kyllä niin että sisään kääntö vaatii treenikokemusta siitä sisäänkäännöstä, jotta saa pienimpiäkään tuntemuksia sen järjellisyydestä ja treenitehoista.

Oikeastaan tämä ei kuitenkaan ole tässä nyt aihe. Se oli enemmänkin esimerkki pedagogisesta kulusta eteenpäin. Tarkoitus oli hahmotella onko vastaavia kulkuja missä määrin okinawalaisessa katassa tai kiinalaisessa liikesarjassa. Toivottavasti joku bongaa varsinaisen pointin ja jatkaa siitä, sillä se laittaa bunkain merkityksen aina vain paremmin ja paremmin kontekstiin.
Lasse, Kyllä, kirjoitat laveasti ja vaikeaselkoisesti. ("leimata negatiivisesti", hitto soikoon, voiko poliittisesti korrektimpaa ja mitäänsanomattomampaa olla? Olisit kysynyt suoraan ja lyhyesti : Ai, sun mielestä mä kirjotan paxasti?)
Sivuhuomautuksena voin kertoa, että viimeaikaisia kirjoituksiasi on ollut lukemassa kolmen hengen raati, joilla on karatekokemusta yhteensä sellanen 60-70 vuotta. Ei tosin Wadosta. Kukaan meistä ei täysin ole ymmärtänyt mitä koitat sanoa.

En siis vieläkkään ole ihan varma puhutko keskivartalon käytöstä voimantuotossa. Eräät lauseesi antavat viitteitä siihen suuntaan, mutta en voi olla täysin varma vieläkään.

Voi olla, että pitäisi palata monta viestiä taaksepäin, mutta tämäkin ajatus jaa minusta nyt ilmaan leijumaan, eli en ilmiselvästikkään saa kiinni pointistasi :
Se oli enemmänkin esimerkki pedagogisesta kulusta eteenpäin. Tarkoitus oli hahmotella onko vastaavia kulkuja missä määrin okinawalaisessa katassa tai kiinalaisessa liikesarjassa
varsinkin kun meillä (jos siis puhutaan keskivartalon käytöstä voimantuotossa tai yleensä sen käyttämisestä karaten harjoittelussa) oppimispolku on se että ko. asiaa opetellaan periaatteessa koko ajan ja alusta asti, ei siis niin, että ensin ilman ja sitten yht'äkkiä kaikki saa uuden merkityksen uuden harjoittelumetodin myötä.
Ilmiselvästi kukaan ei ole saanut kiinni pointistasi, koska useaan päivään ei ole kukaan sinulle asiasta vastannut, vaan tarttunut ilmiselvästi lillukanvarsiin, niinkuin minäkin.
-REMEMBER; SOME PEOPLE ARE ALIVE SIMPLY BECAUSE IT IS ILLEGAL TO SHOOT THEM-

Kauas on pitkä matka.
https://www.facebook.com/SeibukanPKS/
Lasse Candé
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 386
Viestit: 20822
Lauteille: Joulukuu 2007

Kata bunkai

#1280

Viesti Lasse Candé »

Tämä selvä.
Riviharrastaja
polveenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 55
Viestit: 183
Lauteille: Maaliskuu 2009
Paikkakunta: Helsinki

Kata bunkai

#1281

Viesti Riviharrastaja »

Eli tarkoitit juuri tuota reisiluun pään kiertymistä lonkkamaljassa. Tai ainakin luulen että tarkoitit... Lasse puhuu vaikeaselkoisesti, koska asia on sitä. Kirjoitan myöhemmin enemmän kun ehdin, mutta tähän liittyy tapa tuottaa voimaa esim lyödessä kiertämällä lonkkaluiden päitä sisäänpäin yhdessä muun voimantuoton kanssa. Kai...
Kuvake
injunjack
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 32
Viestit: 1617
Lauteille: Heinäkuu 2005
Paikkakunta: Helsingin mlk.
Etulaji: Seibukania - perkele

Kata bunkai

#1282

Viesti injunjack »

Riviharrastaja, tuus kertomaan näkemyksesi vilkkaasti. :-)

Mä kyllä ihmettelen, miten te voitte tuntea reisiluun pään kääntymisen lonkkamaljassa, paitti tietysti jos on paikat pazkana. Ei terve ihminen normaalilla vartalonkierrolla, oli varpaat mihin suuntaan vaan, luitaan tunne. Jos joku harjoite saa terveen ihmisen tuntemaan luunsa, ainakin henkilökohtaisesti kyseenalaistaisin kyseisen harjoitteen terveellisyyden.
(eiku joo, oon kerran tuntenut, potkasin ushirogeria 190cm piutkän kaverin päähän, oon siis itse sen kaikki 170cm, ja tukijalan reisiluu tuntui muljahtavan paikoiltaan voimakkaassa etunojassa, mutta ei sit tullutkaan paikoiltaan kun takareidessä revähti ja antoikin sieltä periksi. Kipu oli aika mahtava, takareidessä ja lonkassa.)

Ja kertokaa mulle kuinka kierrätte "lonkkaluita" eli varmaan reisiluun päätä tarkoitetaan?
Irrallisena ajatuksena alkaa syntyä mmielikuva, että wadokoilla on salainen keino kääntää jotain luun osaa ilman että se näkyy ulospäin ja se jotenkin maagisesti opettaa/ tehostaa jotain...
Mä tiedän aika monta karatekaa, joilla on reisiluun päät titaania.....tai pitäs laittaa..

Oottekos muuten ajatelleet, että yleisesti ottaen ollaan vaarallisilla vesillä jos joku asia on noin vaikea selittää ja sanotaan että ’ei tästä ilman valtavaa treeniä saa mitään irti’. Täytyy olla aika varma ettei vaan oo pakottanut toistoilla omaa kroppaansa kuvittelemaan että joku asia on hyvä??

Esim ’vasta kymmenien vuosien treenien jälkeen aloin saamaan...’ voi hyvinkin tarkoittaa esim että siinä vaan uudelleenohjelmoi itseään siihen että kroppa antaa hyvää palautetta asiasta kun sitä kerran niin usein tehdään. (juu kukaan ei puhunut kymmenistä vuosista, mutta suuren määrän treeniä sanottiin asian ymmärtämisen vaativan)
Meidän kroppa ja aivot on joustavia myös tuohon suuntaan, että voimme huijata itsemme uskomaan mitä vaan.

Lasse, se sun pedagoginen pointtisi tais olla tämä:
Mutta meillä siis pedagogiikka sellainen, että Naihanchissa aluksi väännöt ovat seurausta liikkeestä ja asentoon pakottamisesta ja yhteys keskustaan alkaa löytyä. Myöhemmin paketti käännetään toisinpäin ja kierrolla tuotetaan liikettä ja voimaa, sen sijaan että tuotettaisiin liikkeellä ja asennoilla kiertoja vartaloon. Tästä syystä Naihanchiamme voi pitää opettajana ja aika hyvänä sellaisena. Riittää noudattaa muutamaa yksinkertaista ohjetta, niin se alkaa opettamaan itsestään asioita.

Raatimme sai tulkittua asiaa yhden jäsenemme toimesta kahden ollessa äimän käkenä jotakuinkin näin:
Ensin opetellaan ulkoa ja sitten kun osataan ulkoa, niin aletaan ymmärtämään
ja sitten kun ymmärtää, voi hakea voimaa sieltä tekotavoista ja ymmärtää miksi ensin piti opetella ulkoa.

Jossei näin ollut, äkkiä joku vääntämään asiaa mulle rautalangasta, ja mutkat saa maalata punaseksi.

Jään odottamaan valistumista, yhtään vinoilematta, koska asia joka on noin vaikea "ilmineerata" alkoi kiinnostaa.
-REMEMBER; SOME PEOPLE ARE ALIVE SIMPLY BECAUSE IT IS ILLEGAL TO SHOOT THEM-

Kauas on pitkä matka.
https://www.facebook.com/SeibukanPKS/
Aihki
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 6
Viestit: 6229
Lauteille: Joulukuu 2010

Kata bunkai

#1283

Viesti Aihki »

Vaikka en kuulukaan ymmärrystrioon niin olen silti yrittänyt, en minäkään onnistunut. Mitäs jos Lasse yrittäisit selittää hieman alemmalla tasolla, esim. Ikäänkuin sellittäisit sinivöiselle

Naifanchi shodan on aika hyvä harjoite Seibukanin vartalonkäytöstä vaikka ei yrittäisi vääntää reisiluita ulos nivelistään.

Noin ihan puoliyleisellä tasolla olen jonkin aikaa ihmetellyt onko oikeasti jollain epäluonnollisella liikeradalla tai asennolla todella saavutettavissa jotain. Niissä luonnollisissakin on melko laaja skaala käytettävissä.
temmi
nilkkaanpotkija
Viestit tässä aiheessa: 14
Viestit: 39
Lauteille: Joulukuu 2007

Kata bunkai

#1284

Viesti temmi »

Yritän tässä nyt hiukan aukaista tätä asiaa wadoharrastan näkökulmasta.

Pääasiallisestihan asento- tai liikkumisharjoitteiden tarkoitus on harjoittaa tai auttaa harjoittelijaa tuntemaan ja hahmottamaan biomekaniikan perusteita, liikeketjua, stabiliteettia eli tukevuutta tai mobilitettia eli liikkuvuutta.

Kuitenkin harjoitteissa tehtävään liikehallintaan vaikuttaa mm. painopisteen sijainti, liikkuvien kehon osien määrä, liiketasot ja lihastyötapa kehon eri osissa.

Omien tuntemusten mukaan ainakin wadossa asentoharjoittelu luo niinsanotun rautalankamallin kehoon, joiden tarkoituksena on joko stabiloida tai mobilisoida tietty(tiettyjä) alue(alueita) kehosta.
Tämän seurauksena esimerkiksi stabiliteetin avulla nivelen ympäristössä olevat lihakset saadaan aktivoitua helpommin, jolloin tämä auttaa luomaan pidemmän lihaksistoon vaikuttavan lihastoimintaketjun, ts. saadaan suoritettavaan työhön varsinaisten lihasten lisäksi myös kehon apulihaksisto.

Wadon naihanci asennossa pyrittänee stabiloimaan mm. lonkka, jonka seurauksena lonkkaa ympäröivät lihakset saadaan aktivoitumaan tulevaan tapahtumaan helpommin -> rakennetaan lihastoimintaketjua.

Tuo reisiluun kiertyminen lonkkamaljassa lienee enemmän kuvainnollinen hahmotelma, jolla pyritään ajatuksen tasolla harjoittelija saamaan aktiivisesti työtä lihaksiston lihasketjun aikaansaamiseksi, ts ajatuksella "kierretään" reiden lihaksistoa.

Shikodachi tyyppisissä asentoharjoitteissa taasen luodaan liikkuvuutta lantiolle -> rakennetaan toimintaa tukevaa tukirakenteen ketjua.

Kineettinen ketju siis muodostuu vuorotellen tukevasta ja liikkuvasta kehon alueesta mahdollistaen optimaalisen tavan toimia.

Pedagogisessa mielessä alkuun opeteltava vaikkapa pönötys shokodachissa tai junzuki hiihto auttanee harjoittelijaa luomaan suht kestävän luuston tukirakenteen, eli tukiranka olisi mahdollisimman optimaalisessa asennossa/toiminnassa myöhemmin harjoiteltavaa lihaksiston lihastoimintaketjun harjoittelua varten.

Tästä päästäneen myöhemmin tapahtuvaan liikkeen harjoitteluun, jossa keho vuorottelee tukevan ja liikkuvan välillä suorittaen samalla vaikka opetusjärjestelmän mukaista liike (kata) harjoitetta.

Toiminnassa (Wado) kehitetään opitun asian ympärille opetusjärjestelmän mukaisilla myöhemmin mukana tulevilla uudenlaisilla asennoilla tai liikkeillä, vahvistamaan jo opittua asiaa.

Wadossa voitanee lähinnä bunkai harjoitteita pitää osaltaan kihon kumiteja, näitä ennen on harjoiteltu tukirakenteen optimointia sekä lihasketjun luomista.

KK harjoitteiden yhtenä tarkoituksena lienee optimoida sekä tapahtuva liike ("puolustajan" näkökulmasta väistö/vastahyökkäys) sekä jo harjoiteltujen asioiden mukaan tuominen kuviteltuun hyökkäys/puolustusasetelmaan, niiden puitteiden yhteydessä mitä pariharjoitetta milloinkin suoritetaan. Siten että toiminta olisi tukevuuden, liikkuvuuden -> voimantuoton ja kihon kumiteissa olevan muodollisen taktisen/strategisen harjoitteen mukaista.

Yhteenvetona:
Wadossa kaikki on rautalankamallia, jonka jonka päälle kehitetään jo opittua mallia, vääntelemällä ja pakottamalla keho itse tekemään asiat oikein.
Toki opettajasta riippuvaista osaako asian opettaa.
Kuvake
injunjack
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 32
Viestit: 1617
Lauteille: Heinäkuu 2005
Paikkakunta: Helsingin mlk.
Etulaji: Seibukania - perkele

Kata bunkai

#1285

Viesti injunjack »

Kiitos selvennyksestä. Tästä oli jo hieman apua.

Ei ihme, ettemme ymmärtäneet tätä koska seibukanissa kaikki tämä tapahtuu samanaikaisesti ja asioita mystifioimatta.

Se, että onko (mielestäni) suhteellisen yksinkertaisen asian akateeminen hahmottaminen ja teorisointi tarpeellista, on toisen ketjun asia.
(koska siltä tuo vaikuttaa näin ulkopuolisen silmin)
-REMEMBER; SOME PEOPLE ARE ALIVE SIMPLY BECAUSE IT IS ILLEGAL TO SHOOT THEM-

Kauas on pitkä matka.
https://www.facebook.com/SeibukanPKS/
Lasse Candé
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 386
Viestit: 20822
Lauteille: Joulukuu 2007

Wado-ryu karate

#1286

Viesti Lasse Candé »

Ensiksi pari vastausta ja sitten enemmän asiaan.
injunjack kirjoitti:Lasse, se sun pedagoginen pointtisi tais olla tämä:
Mutta meillä siis pedagogiikka sellainen, että Naihanchissa aluksi väännöt ovat seurausta liikkeestä ja asentoon pakottamisesta ja yhteys keskustaan alkaa löytyä. Myöhemmin paketti käännetään toisinpäin ja kierrolla tuotetaan liikettä ja voimaa, sen sijaan että tuotettaisiin liikkeellä ja asennoilla kiertoja vartaloon. Tästä syystä Naihanchiamme voi pitää opettajana ja aika hyvänä sellaisena. Riittää noudattaa muutamaa yksinkertaista ohjetta, niin se alkaa opettamaan itsestään asioita.

Raatimme sai tulkittua asiaa yhden jäsenemme toimesta kahden ollessa äimän käkenä jotakuinkin näin:
Ensin opetellaan ulkoa ja sitten kun osataan ulkoa, niin aletaan ymmärtämään
ja sitten kun ymmärtää, voi hakea voimaa sieltä tekotavoista ja ymmärtää miksi ensin piti opetella ulkoa.
Nyt en ihan ymmärrä mitä tässä tapahtuu. Minä kerroin mikä tuo pedagoginen kulku on. Miksi ihmeessä tuossa alla lukee jonkun tuntemattoman ihmisen täysin toiseen asiaan kantaa ottava tekstin pätkä? Nyt teet joko niin, että esität kysymyksesi ihan tuosta lainaamastasi vaikka kohta kerrallaan perkaen tai sitten jätät koko homman väliin sellaisena asiana joka ei sinua oikeasti kiinnostakaan.


Aihki kirjoitti: touko 17, 2018, 10.55 Vaikka en kuulukaan ymmärrystrioon niin olen silti yrittänyt, en minäkään onnistunut. Mitäs jos Lasse yrittäisit selittää hieman alemmalla tasolla, esim. Ikäänkuin sellittäisit sinivöiselle

Naifanchi shodan on aika hyvä harjoite Seibukanin vartalonkäytöstä vaikka ei yrittäisi vääntää reisiluita ulos nivelistään.

Noin ihan puoliyleisellä tasolla olen jonkin aikaa ihmetellyt onko oikeasti jollain epäluonnollisella liikeradalla tai asennolla todella saavutettavissa jotain. Niissä luonnollisissakin on melko laaja skaala käytettävissä.
En ala kirjoittamaan uusiksi sinivöiselle, vaan sinivöinen lukee itse uudestaan mitä on kirjoitettu ja kyselee mitä siitä ei ymmärrä. Kuten Riviharrastaja sanoi, tämä ei välttämättä ole yksinkertainen asia varsinkaan kirjoittaa foorumille, niillä mahdollisilla rajoitteilla joita itselläni on. Nyt edessäni on esitys, josta minun nähtävästi tulisi ensin korjata "väärinkäsitys" että reisiluut väännettäisiin ulos nivelistä ja sitten puhutaan epäluonnollisista liikeradoista. Minä en rehellisesti pysty hahmottamaan miltä osin ulosantini tai jonkun muun ulosanti on ollut epäselvää ja miltä osin käytät epärakentavia ilmaisuja. Kun minulla on tällainen ongelma edessäni, en pysty tietämään missä kohtaa ymmärryksen puute on, enkä voi oikein tietää onko tässä vain tarkoitus häiriköidä.






Ja sitten enemmän asiaan. Olisin nimittäin bongaavinani sellaista ihan asiasisältöistä pointtia tästä keskustelusta, jossa en epäile kanssakeskustelijoiden motiivien vilpittömyyttä. Selvästi Wadon yksinkertaisuus vs monimutkaisuus on nyt mysteeri ja tätä on käsitetty väärin. Ehkäpä tätä asiaa voisi selventää hieman. Wadon yksinkertaisuus tai monimutkaisuus riippuu aika pitkälle siitä mitä kukin Wadosta tekee. Minä itse kerroin, että Naihanchi on opettaja. Voin antaa ne vinkit tässä ihan suoraan, joilla katasta saa hyvin vähällä opetuksella tehokkaan treenipaketin:

1. Asento kunnossa vaikka mikä tulisi. Lantion kierto pitää olla todella pieni ja vakaa ja se ei saa tuhota polvien asentoa. Näiden ohjeiden kanssa asento mahdollisimman luonnolliseksi ja joustavaksi.
2. Ryhdin pitää olla normaalin hyvä ja pysty. Yksi mielikuva tähän on että ikäänkuin pää olisi narussa kiinni ja sitten roikkuisi katossa. Mutta jos ei mielikuva toimi, niin sitten hankkii muuten hyvän kamppailullisen ryhdin. Mikään tekniikka tai asento ei saa tuhota ryhtiä.
3. Tekniikat kohdilleen ja loppuasennot oikeiksi. Varsinkin hikitet. Kun vartalon pitää kiertyä, se sitten myös kiertyy.
4. Niin rennosti kuin pystyy. Ensin oikein ja sitten pitää etsiä oikeaa tapaa onnistua tekemään rennosti ja nopeasti. Hartiat rennosti alhaalla, myös vaikeissa asennoissa.

Lyhyesti: Kaikki oikein ja niin että tulisi hyviä valokuvia joka suunnasta ja tämä vieläpä mahdollisimman rennosti. Kannattaa ehdottomasti käyttää peilejä niin edessä kuin sivuillakin, ja esim korjata pään asentoja.



Jos nyt tuosta ottaa oikeasti onkeensa, huomaa erittäin helposti, että se ei olekaan niin helppoa vaan treenin voi tehdä todella tehokkaaksi tekemällä asioita mahdollisimman kunnolla. Muutama yksinkertainen ohje nostaa kehitystehot aivan hemmetinmoisiksi. Toisekseen saattaa olla helppoa huomata, että suurin osa ohjeista on aivan geneerisiä karatetekniikkakorjauksia jotka tulevat kelle tahansa suoraan liukuhihnalta. Tämä ei siis ole niin vaikeaa. Pitää vain taistella sen kanssa että todella noudattaa noita neuvoja ja se tarkoittaa esim sitä, että kata pitää yleensä opetella ja analysoida hitaasti ja myös kaikki asennot pitää analysoida.

Sitten tullaan siihen että huomaa mikä tarkalleen treenautuu kun noita ohjeita noudattaa. Mainitsin että Wado on vähän mitä siitä tekee. Jotkut opettajat jotka ovat tunteneet noita asioita, selittävät niitä sitten ja kertovat kuinka voima tuotetaan jossain liikkeessä. Tämä selitys menee paljon helpommin perille jos sen on jo kokenut aiemmin edes osittaisena. Ja näitä kokemuksia saa, kunhan tekee karkeasti oikein. Kata opettaa. Täysin validi tapa opettaa tätä kataa on myös vain varmistaa että suoritukset ovat oikeat ja sitten edellyttä vaikkapa noiden ohjeiden tarkempaa noudattamista kohta kerrallaan kertomatta tarkalleen miten asioita voisi tehdä noiden mielessä paremmin. Tällä tavoin välttyy kaikilta mystisiltä selityksiltä ja antaa oppilaan rakentaa itse omat sisäiset mallinsa. (Psykologian termi.)



Palatakseni tuohon kataoppimiseen, jos oletetaan että meillä on nyt Wadoka x, joka on treenannut tätä ihan hemmetisti ja ei ole ollut treenatessaan laiska ja hän aloittaa Seishanin ja Chinton opettelun, hän tulee jo automaattisesti tekemään asioita oikein ja nauttimaan siitä kuinka saa tuntea saman homman toimivan myös näissä. Jos hän ei olisi opetellut Naihanchia, hän saattaisi joissain liikkeissä tuntea jotakin, mutta tehdäkseen oikein, hän tarvitsisi erillisiä alkeisharjoitteita. Se edeltävä kata on yksi esimerkki hyvästä alkeisharjoitteesta.



Tätä kaikkea kommunikaatiota seibukanistien kanssa vaikeuttaa se, että vaikuttaisi siltä että Seibukan on erittäin ulkoinen karatetyyli. Joku kertoo miltä liikkeen pitää näyttää ja kun tekee näin, niin se on sitten sillä hyvä. Ellei näin ole, vaan myös sisällä pitäisi asioiden mennä oikein, kyseessä on valitettavasti jonkinlaista teoriaa tai selitystä kaipaava asia tai sitten setti mitä pitää pedata alkeisharjoitteilla toivoen että harrastaja löytää sen mitä pitää löytää. Jos ei tällaista ulottuvuutta ole ollenkaan, Seibukan on täysin ulkoinen laji. En muista mistä luin, mutta Zenpo Shimabukuro on tainnut sanoa että Seibukan ei ole ulkoinen eikä sisäinen koulu. Tämä oli varmaan nettisivuillaan reilu kymmenen vuotta sitten. (?) Tämä voisi tarkoittaa sitä että se ei ole yksinomaan vain jompaa kumpaa, mikä taas tarkoittaisi että se sekoittelee molempia tarpeen mukaan. Kaikki tietenkin riippuu siitä kuinka Shimabukuro ymmärtää sanat "sisäinen" ja "ulkoinen". Eli vastatakseni injunjackin uteluihin paremmin, olisi hyvä tietää miten hän ymmärtää sen ettei Seibukan ole sisäinen eikä ulkoinen ja että mitä Seibukanissa noilla tarkoitetaan?

Meillä ei ole noille määritelmää, mutta jotkut opettajat tykkäävät käyttää noita. Minä tarkoitan noilla nyt sitä, että ulkoisesti liike on oikein silloin kun se näyttää karkeasti oikeanlaiselta ja sisäisesti se on oikein silloin kun myös pinnan alla oikeat osat aktivoituvat. Lajin ulkoisuus tarkoittaisi tällä tavoin sitä, että opetusmenetelmä painottaa oppimista tekemällä kaikki ulkoisesti oikein ja metodit ovat vain niin selkeät että tämä riittää myös parantamaan aktivaatioita. Eli mennään tuollaiset "ulkoiset" opetukset edellä. Lajin sisäisyys taas tarkoittaisi sitä, että yritetään mahdollisimman aikaisin saada pinnan alla oikeat asiat tapahtumaan ja että siellä piilee taitoja. Tässä taas sitten ulkoiset onnistumiset johtuisivat siitä että niitä on haettu sisäinen puoli edellä.

injunjackin juttuja kun lukee, saa vaikutelman että hänen visionsa Seibukanista on että se on tuossa suhteessa ulkoinen koulu. Mitä ihmettä nuo selkeästi negatiivisesti leimaaviksi tarkoitetut puheet yksinkertaisten asioiden "teorisoinnista" tai akateemisesta hahmottamisesta muussa tapauksessa edes tarkoittaisivat?

Kun sen ymmärtäminen oli vaikeaa että jokin asia ymmärrettäisiin myöhemmin paremmin, on harmi jos Seibukanissa ei kehitytä alkeissa ja mustavöinen tekee keltaisen liikkeet vain yhtä hyvin kuin keltavöinen. Meillä tämä olisi katastrofi. Ja tämä jos jokin on esimerkki Wadon selkeydestä eikä kuten injunjack joko tulkitsee tai "tulkitsee", monimutkaisuuksista. Jalkapallossa laitetaan ensimmäisenä päivänä alle kouluikäinen jengi syöttämään sisäsyrjällä. Sitten opitaan jossain vaiheessa jokin käyttökelpoinen jokseenkin pelinomainen harjoitusmuoto tälle. Onkin todella merkillistä jos ammattilainen ei hae täysin samasta harjoitteesta ihan eri asioita. On merkillistä jos se 15 vuoden kokemus ei muuta harjoitteen merkitystä. Viitatakseni injunjackin kommenttiin, mielestäni silloin ei olla vaarallisilla vesillä jos alkaa treenillä saamaan irti perusharjoitteesta vaikka mitä sellaista tärkeää jota ei aloittelijana saanut, vaan vaarallisilla vesillä ollaan silloin jos perusharjoitteet ovat niin surkeita että niillä ei ole tätä efektiä.

Meillä Pinanit ovat kuten sisäsyrjäsyötön alkeisharjoittelu. Tällä pääsee tekemiseen käsiksi. Pinaneita voi tuossa mielessä miten kirjoitin kutsua ulkoisiksi harjoitteiksi. Sitten kun taas tullaan näihin harjoitteisiin joissa opitaan tuntemaan kehossa paremmin voimantuoton tapoja, on vastaavasti kuin fudisvertauksessani varsin merkillistä jos jatkaa silti alkeisharjoitteiden tekemistä yhtä huonosti kuin se aloittelija, joka käytti samaa harjoitetta päästäkseen vauhdikkaaseen alkuun.

Mutta tietenkin eri lajit ovat eri lajeja. Ja varmaan ennen kaikkea eri ihmiset ovat eri ihmisiä.
Kuvake
injunjack
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 32
Viestit: 1617
Lauteille: Heinäkuu 2005
Paikkakunta: Helsingin mlk.
Etulaji: Seibukania - perkele

Wado-ryu karate

#1287

Viesti injunjack »

Mä pureskelen tätä ja vastaan varmaan huomenissa aika moneen asiaan. Ehkä.

Voi olla, että osa asioista jää vastaamatta, en tiedä vielä.

Tässä kohdin voin todeta, että pitkästä aikaa kirjoitit jotain jota ei tarvinnut lukea moneen kertaan yrittääksen edes hivenen ymmärtää, mistä oikeen on kyse. Kiitos siitä.

Ulkoiseen ja sisäiseen saat vastauksen multa nyt. Tämä on taysin omaa ajattelua, ettei tule epäilystä että takana ovat isommat voimat :-D
Ko. termejä ei käytetä meillä lainkaan. Sitten taas, jep, Seibukan on varmasti siinä mielessä ulkoinen, että tekniikoiden suoritustapa, asennot jne on oltava just eikä melkeen. Mutta, sisäinen, aivan varmasti, koska jos et tiedä mitä ja miten homma pitää tehdä ja millä "lihaksilla" sitä tehdään, et ole oppinut asiaa oikein. Meillä varmaan mennään juuri noin kuin kuvailet, ulkoinen muoto edellä, mutta se sinun määrittelemä sisäinen, on ainakin omassa opetuksessani jatkuvasti läsnä. Minusta Seibukan ei ole kumpaakaan, vaan käyttäisin termiä "kokonaisvaltainen".
Me yritämme jatkuvasti harjoitella sinun määrittelemääsi sekä ulkoista että sisäistä samaan aikaan. Tai se on ainakin tarkoitus. On ottavassa päässä vastuu jos oppi ei mene perille.
Sitten vielä, määrittelemäsi kohdat 1.-4. pätee meilläkin. Kaikkeen. Eikös määritelmäsi tämä tee wadostakin uolkoisen tyylin aika voimakkaasti? Määritelmät kuullostavat minusta aikalailla ulkoisita seikoilta...

Tosta pedagogisesta asiasta ja Naifanchista, voi olla ettei kukaan ole sulle koskaan kertonut, mutta se on meillä lisäyskata, joka tarkottaa, että sen painoarvo on aika pieni. (Toki tässäkin on varmasti opettajakohtaista eroa) Se tulee meillä opeteltavaksi vasta 1. kyu kohdalla (10 kyu järjestelmä), joten meillä jo sitä ennen pitäisi osata ne asiat joita ymmärtääkseni se teillä alkaa opettaa. Missä vaiheessa Wadossa alkaa Naifanchin harjoittelu?

Esim. tänään treeneissä oli "ulkoista" treeniä ehkä noin 20 minuuttia ( 2 kataa, muotona), jonka jälkeen ainakin omasta näkökulmastani tehtiin sinun määrittelemääsi sisäistä harjoittelua. (toki tähän luen sen soveltavan harjoittelun jossa asennot poikkeavat totaalisesti seibukanin muodollisista asennoista, ja homman pitää silti toimia kehonkäytöllisesti oikein) Tämä oli ehkä turhaa selittelyä, mutta koin sen tarpeelliseksi, koska tämä
"Kun sen ymmärtäminen oli vaikeaa että jokin asia ymmärrettäisiin myöhemmin paremmin, on harmi jos Seibukanissa ei kehitytä alkeissa ja mustavöinen tekee keltaisen liikkeet vain yhtä hyvin kuin keltavöinen. Meillä tämä olisi katastrofi. Ja tämä jos jokin on esimerkki Wadon selkeydestä eikä kuten injunjack joko tulkitsee tai "tulkitsee", monimutkaisuuksista." on mielestäni silkkaa ja suoraa Wittuilua.
Tosin, en aio tekstiäsi lähettää tarkastettavaksi, koska ymmärrän, että olet turhautunut.


Katsotaan, saadaanko huomenissa jotain lisää
-REMEMBER; SOME PEOPLE ARE ALIVE SIMPLY BECAUSE IT IS ILLEGAL TO SHOOT THEM-

Kauas on pitkä matka.
https://www.facebook.com/SeibukanPKS/
Riviharrastaja
polveenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 55
Viestit: 183
Lauteille: Maaliskuu 2009
Paikkakunta: Helsinki

Wado-ryu karate

#1288

Viesti Riviharrastaja »

Olen kolme kertaa aloittanut vastauksen kirjoittamisen, mutta jättänyt aina kesken. Nytkin tekisi mieli, koska en ole varma, tuonko mitään lisäarvoa tähän keskusteluun oman rajallisen osaamiseni takia. Muutama ajatus kuitenkin.

Olen vuosikymmenten varrella ehtinyt kokeilla muutamaa eri lajia. Wadon olen kuitenkin kokenut itselleni vaikeimmaksi. Ihan tarkkaa syytä en osaa sanoa, mutta mulle tuntuu olevan vaikeata tuottaa wadomaista voimaa. Wadon katat tuntuu edelleenkin "tyhjiltä", koska voimaa ei voi tuottaa "runttaamalla" enkä edelleenkään osaa wadolle oikeata tapaa. Sen sijaan Seibukania kokeiltuani (taisin suorittaa keltaisen...), tuntui kaikki tekeminen vaffalta alusta asti. Esim Seibukanin perusmuotoinen gyakuzuki shikodachista lyötynä on hirvee juntta! Seibukanin shutoukeräpsä, jota en toki kunnolla oppinut, pyyhkii sivuun kaiken kohti tulevan ja voimalla.

Wadossa pystyn varmaan tekemään asioita siten, että ne ulkoisesti näyttävät ihan ok:lta, mutta se on onttoa tai tyhjää tekemistä, koska mulla ei ole riittävää sisäistä hallinnan ja voiman tunnetta. Jotenkin tuntuu, että wadon liikeperiaatteet vaativat täydellistä keskustan hallintaa. Että mitä tahansa tehdessä ja mihin suuntaan tahansa liikkuessa keskusta tekee ja liikkuu ja vielä täysin hallinnassa.

Naihanchi ja Seisan opettavat omalta osaltaan tätä keskustan hallintaa, kehon käyttöä kokonaisuutena ym.

Lasse tarkoittanee, että kun naihanchin et al avulla opitaan kehon käyttöä, alkavat pinanit sujua ihan eri lailla. Vähitellen se mun kuvaamani tyhjä ja voimaton tunne väistyy ja tyhjä kuori saa sisällön.

Voi toki olla, että en ikinä opi tätä. Asetin aikoinani tavoitteekseni kyetä samanlaiseen liikkumiseen kuin Wadokanin Pauli Nerg. Tavoite on edelleen saavuttamatta...
Lasse Candé
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 386
Viestit: 20822
Lauteille: Joulukuu 2007

Wado-ryu karate

#1289

Viesti Lasse Candé »

Olisin samaa mieltä Riviharrastajan kanssa. Tietenkin voisi pohtia että jos tosiaankin kaikki tiet vievät samalle huipulle, ehkä Wadon tie on sellainen jossa matkalla tehdään eleettömästi ja nopeasti, saamatta voimaa ja varmaan joissain muissa lajeissa kovaa, mutta noita vähemmän painottaen. Ja tietenkin sitten siellä huipulla on valinnan vapautta ja saa kaikkea mukaan enemmän. Mutta samassa on tietenkin myös niin, että se minkälainen se tie tarkalleen on, riippuu paljon opettajasta. Suomalaisiin varhaisiin opettajiini nähden esim minä korostan alussa paljon enemmän liikkeiden suurta kokoa, enkä minimoi niitä todella vaikean pieniksi. Koen että ei ole hyvä idea opettaa vaikkapa torjuntoja sellaisella tavalla, että pariharjoittelussa turvaudutaan muuhun ja muutenkin saadaan käytännössä mahdoton tehtävä eikä edes pystytä tekemään rennosti. Ei ole myöskään harvinaista että ihan virallisestikin jotkut torjunnat tulee tehdä melko isoina Pinaneissa ja Kushankussa.


Hyvin bongattu, että kuvailen tuossa jotakin minkä aiemmin määrittelin itse enemmän ulkoiseksi. Ajattelin tätä itsekin kirjoittaessani, mutta jätin tarkoituksella tuollaiseksi. Syy on se, että ulkoista ja sisäistä ei ole mielekästä erottaa toisistaan irrallisiksi, vaan on ehkäpä järkevintä ajatella että kaikessa on aina jotakin ulkoista ja jotakin sisäistä. Että kyse on vain painopisteestä.

Meillä kuitenkin Naihanchi on sikäli sisäinen kata, että se on pakotettu liikkeeltään erittäin pieneksi ja tällöin sillä tutkitaan erityisesti sitä mitä tapahtuu sisällä. Ja ulkoiset ohjeet ovat sellaiset että ne avaavat sisäisiä asioita. Voisi vaikka ajatella niin, että ohjeet sisäisten asioiden löytämiseen löytyvät muodosta. Ja toisekseen meillä kyseinen kata tuntuu ainakin itselläni huonolta jos en ole treenannut sitä ihan lähiaikoina aika paljon, kun taas Pinanit vaikkapa tuntuvat helposti ihan OK:lta. Kaikkein konkreettisimmin ulkoisen ja sisäisen ero tietenkin tulee esiin liikkeiden koon kautta noin karkeasti.



Joo, tiedän että Naifanchi on teillä lisäkata. Meillä meidän Naihanchin treenaaminen alkaa opettajasta riippuen noin vuoden-neljän jälkeen. Otsukan listaamassa järjestyksessä se tulee Pinanien ja Kushankun jälkeen. Mutta seuroissa on tietenkin ihan tyypillistä että peruskurssien jälkeen kaikki tekevät samaa ja keskittyvät enemmän asioihin jotka ovat heillä seuraavana vyökokeessa. Projektiksi se kannattaa ottaa noin kolmen-viiden vuoden päästä. Vyökoevaatimuksissa sen paikka vaihtelee. Ehkä kuvaavimmat ovat, että Suomen vanhoissa Wadokai-vaatimuksissa se tuli siniselle ja Ruotsissa se tulee ruskealle.

Mutta joo, vielä tuosta sisäisestä vs ulkoisesta, meidän Naihanchissa siis pointti on tulkintani mukaan oppia sillä se sisäinen moottori ja sen moottorin laajempaa käyttöä opetellaan sitten sen jälkeen kaikella muulla. Ja sitten se pitäisi pitää jatkuvassa harjoittelussa mukana. Tämän Otsuka sanoi ihan eksplisiittisesti omalta osaltaan ja piti kataa tällaisena jatkuvana opin lähteenä omana suosikkinaan.
Kuvake
injunjack
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 32
Viestit: 1617
Lauteille: Heinäkuu 2005
Paikkakunta: Helsingin mlk.
Etulaji: Seibukania - perkele

Wado-ryu karate

#1290

Viesti injunjack »

Lasse Candé kirjoitti: touko 17, 2018, 19.49
injunjack kirjoitti:Lasse, se sun pedagoginen pointtisi tais olla tämä:
Mutta meillä siis pedagogiikka sellainen, että Naihanchissa aluksi väännöt ovat seurausta liikkeestä ja asentoon pakottamisesta ja yhteys keskustaan alkaa löytyä. Myöhemmin paketti käännetään toisinpäin ja kierrolla tuotetaan liikettä ja voimaa, sen sijaan että tuotettaisiin liikkeellä ja asennoilla kiertoja vartaloon. Tästä syystä Naihanchiamme voi pitää opettajana ja aika hyvänä sellaisena. Riittää noudattaa muutamaa yksinkertaista ohjetta, niin se alkaa opettamaan itsestään asioita.

Raatimme sai tulkittua asiaa yhden jäsenemme toimesta kahden ollessa äimän käkenä jotakuinkin näin:
Ensin opetellaan ulkoa ja sitten kun osataan ulkoa, niin aletaan ymmärtämään
ja sitten kun ymmärtää, voi hakea voimaa sieltä tekotavoista ja ymmärtää miksi ensin piti opetella ulkoa.
Nyt en ihan ymmärrä mitä tässä tapahtuu. Minä kerroin mikä tuo pedagoginen kulku on. Miksi ihmeessä tuossa alla lukee jonkun tuntemattoman ihmisen täysin toiseen asiaan kantaa ottava tekstin pätkä? Nyt teet joko niin, että esität kysymyksesi ihan tuosta lainaamastasi vaikka kohta kerrallaan perkaen tai sitten jätät koko homman väliin sellaisena asiana joka ei sinua oikeasti kiinnostakaan.
Vastaan lyhyesti vain tähän.

Yritimme miehissä saada selkoa mitä haluat sanoa tuolla pedagokiikan järjestyksellä.
Vastaus ei ole toiseen asiaan kantaa ottava tekstin pätkä, vaan yksi ihmisistä joilta kysyin apua ymmärtämään kirjoittamaasi "suomensi" asian kuten tuohon aikaisempaan vastaukseeni lainasin.
Ymmärrätkö? Jos kaksi kolmesta ei tajua, ja yksi saa "suomennettua" ajatuksen muotoon joka ei sinusta ole lähellekkään sitä mitä tarkoitit, onko syy vastaanottavassa päässä, vai lähettävässä?
Jos sun ymmätämistä ko. suomennoksen suhteen helpottaa, laita jokaiseen lauseeseen sana kata.

Asiat jotka minua ihmetyttivät ovat termit "väännöt", "asentoon pakottaminen" "yhteys keskustaan" sekä " kierrolla tuotetaan liikettä ja voimaa, sen sijaan että tuotettaisiin liikkeellä ja asennoilla kiertoja vartaloon" josta en saanut mitään tolkkua. Liittynee noihin aikaisempiin ymmärtämättömiini termeihin. Kun meillä naifanchissa ei väännetä, eikä pakoteta. Puhumme selkeasti eri kieltä.

Mut tää asia saa olla mun puolesta. Asia kiinnosti aidosti, mutta saa jäädä tällä kertaa tähän.
-REMEMBER; SOME PEOPLE ARE ALIVE SIMPLY BECAUSE IT IS ILLEGAL TO SHOOT THEM-

Kauas on pitkä matka.
https://www.facebook.com/SeibukanPKS/
Vastaa

Lauteilla

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Huu ja 38 kurkkijaa