Bujinkan-klippejä

[Rojola]

Kacem Zoughari demonstroi ketjun (kusarifundo) käyttöä. Ketjun käyttöön liittyy aseen kätkettävyys ja yllätyksellisyys.

[Kyynikko]

Täytyy sanoa että jos pitäisi itse käyttää ketjus taistelutilanteessa, niin juuri ensimmäisenä kiepauttaisin sen lyövän käden ranteen ympäri ja sitte kaato ushiromawalla.

Jotenkin vaan keho toimis luontasesti silleen!

[Kyynikko]

Eiku siis ihan tosissaan..mitä tää nyt oli? Miten tämä asemoituu Bujinkanissa? Onko tämä taas niitä asioita joita ei pidäkkään tehdä oikeassa tilanteessa vaan jotain liikkumisen periaatteita vai..??

[Totte]

Tää on taas näitä kun ei tiedä pitäisikö käydä kaupas ostamas popcorneja vai kaivaa banhammerin valmiiks taskun pohjalle...

[Andy]

Onhan tuo nyt ihan selvä, että tuollaista tekniikkaa ei voi oikeassa kamppailussa tehdä kukaan. Eikä varsinkaan tuon äijän taidoilla.

Itsekin kuulisin mielellään miksi tuollaista treenataan?

[Rojola]

Potkussa vaihteeksi keskustelua kamppailulajeista - hyvä!

Täytyy sanoa että jos pitäisi itse käyttää ketjus taistelutilanteessa, niin juuri ensimmäisenä kiepauttaisin sen lyövän käden ranteen ympäri ja sitte kaato ushiromawalla.

Hehehe Ei tuo minun silmääni miltään taistelutekniikalta kyllä näytä. Eikä kaataminenkaan näyttäisi "takakiertarilla" tapahtuvan vaan kädestä ulospäin horjuttamalla.

Eiku siis ihan tosissaan..mitä tää nyt oli?

Alussa kanjit näyttäisivät olevan "Gyokko-ryu Kosshijutsu" eli koulukunnan nimi, joka jälkeen "Kusarijutsu" eli viittaus ketjun käyttötaitoon. Kaksi viimeistä kanjia liittyvät miekan vetämiseen ja kääntymiseen (nuki-tenji) - todennäköisesti liittyy sanaleikin kautta jollain tavalla tuon ketjun käyttöön, ehkäpä.

Taustalla näyttävät harjoittelevan Gyokko-ryu Kosshijutsun ensimmäisen tason muotoa nimeltä Gyakunagare ("vastavirta") johon tuo kusarifundon demoaminen ilmeisesti liittyy (vaikea sanoa kun en ole ollut paikalla). Jokatapauksessa samoja elementtejä on läsnä eli vastaanotto hyökkäyksen ulkopuolelle, tarttuminen käteen (tässä tapauksessa ketjulla) ja kaataminen ulkopuolelle. Tuo mainitsemani takakiertari ei liity muotoon millään tavoin - lienee jonkinsortin kikkailua (itseasiassa en ole koskaan Bujinkanissa nähnyt kenenkään opettavan ushiromawashigeriä).

Aseettomana tehtynä tuo muoto sisältää vielä muitakin elementtejä jotka eivät näyttäneet olevan läsnä tuossa "ketjuversiossa". Itseasiassa tässä on video ko. muodosta (=kata) - saattaapi olla jopa samasta seminaarista:

Miten tämä asemoituu Bujinkanissa?

Voitko hieman tarkentaa kysymystä...?

Onko tämä taas niitä asioita joita ei pidäkkään tehdä oikeassa tilanteessa vaan jotain liikkumisen periaatteita vai..??

"Oikeassa tilanteessa" tehtänee se mikä täytyy ja mihin pystyy - mutta se tuskin näyttää tuolta. Siinä voi olla kuitenkin yksittäisiä elementtejä "tuosta". Muotoharjoittelun idea ei ole simuloida oikeaa taistelua 1:1 vaan välittää koulukunnan toimintaperiaatteisiin liittyvää informaatiota (millaisessa asennossa ollaan, miten liikutaan, millaisella ajoituksella, millä etäisyyksillä toimitaan, miten vastaanotetaan hyökkäyksiä, miten hyökätään itse jne.) fyysisin harjoittein.

Koska kyseessä näyttäisi olevan Gyokko-ryun ensimmäisen tason muodon harjoittelu, niin tärkeitä harjoittelun asioita ovat mm. asennosta toiseen liikkuminen, etäisyydenhallinta ja muita perusteita (osaa käsitelläänkin tuossa ylläolevalla videolla).

Onhan tuo nyt ihan selvä, että tuollaista tekniikkaa ei voi oikeassa kamppailussa tehdä kukaan. Eikä varsinkaan tuon äijän taidoilla.

Itsekin kuulisin mielellään miksi tuollaista treenataan?

Tämän pitäisikin olla selvää kaikille. En osaa sanoa onko se sitten jollekulle jotenkin epäselvää. Tietysti ehkä niille, joilla ei ole kokemusta muotoharjoittelusta ja sen ideasta(?). Vaikka katasta ja katan vierestä on Potkussakin keskusteltu iät ja ajat, edelleen tuntuu olevan voimissaan ajatus siitä että muoto olisi jonkinlainen "taistelutekniikka" joka yritetään suorittaa sellaisenaan kun tilanne sattuu päälle. Ottaen huomioon, että esimerkiksi Kukishinden-ryun muodoissa saattaa olla useita hyökkäyksiä peräkkäin sekä lyönnein että potkuin, lienee hölmöä olettaa että se jollain tavalla yrittäisi mallintaa todellista taistelua ("kun se ensin lyö tolla, sitten tolla, potkaisee tuolla, ja vielä lyö tällä NIIN sitten tee näin ja näin niin selviydyt!"). Kyseiset harjoitteet sisältävät kuitenkin paljon informaatiota siitä minkälaiset asiat ovat tärkeitä koulukunnassa (painopiste alhaalla, profiilissa oleminen, aseen takana oleminen, tietynlainen tapa askeltaa, rytmi jne yms.)

Oikea taistelu lienee kaaottista ja kaikenlainen "tekniikan pakottaminen" tulee todennäköisemmin epäonnistumaan kuin onnistumaan. Ehkä tämän takia ne perusasiat ovat usein niitä tärkeämpiä eli ketjuun liittyen miten sitä kannetaan, miten sillä isketään, miten se otetaan haltuun turvallisesti, ja miten se lopuksi "keritään" takaisin nippuun (todettakoon vielä tähän väliin, että ketjuhan on ymmärtääkseni enemmänkin voimankäyttöväline kuin taistelukentän ase). Itse kiinnitin videossa huomiota näihin em. seikkoihin ja ainakin minun silmääni nuo asiat oli sangen taitavasti tehty, tosin varmaan on parempiakin tekijämiehiä olemassa. Ketjuvideon lopussa olevat kikkailut eivät ehkä ole tärkein juttu - ainakaan itselleni. Videolla en myöskään huomaa kenenkään tuota ketjuvideon lopun asiaa treenaavan, enkä usko että sellaista on koskaan treenattukaan.

[Rojola]

Tämän pitäisikin olla selvää kaikille. En osaa sanoa onko se sitten jollekulle jotenkin epäselvää. Tietysti ehkä niille, joilla ei ole kokemusta muotoharjoittelusta ja sen ideasta(?). Vaikka katasta ja katan vierestä on Potkussakin keskusteltu iät ja ajat, edelleen tuntuu olevan voimissaan ajatus siitä että muoto olisi jonkinlainen "taistelutekniikka" joka yritetään suorittaa sellaisenaan kun tilanne sattuu päälle. Ottaen huomioon, että esimerkiksi Kukishinden-ryun muodoissa saattaa olla useita hyökkäyksiä peräkkäin sekä lyönnein että potkuin, lienee hölmöä olettaa että se jollain tavalla yrittäisi mallintaa todellista taistelua ("kun se ensin lyö tolla, sitten tolla, potkaisee tuolla, ja vielä lyö tällä NIIN sitten tee näin ja näin niin selviydyt!"). Kyseiset harjoitteet sisältävät kuitenkin paljon informaatiota siitä minkälaiset asiat ovat tärkeitä koulukunnassa (painopiste alhaalla, profiilissa oleminen, aseen takana oleminen, tietynlainen tapa askeltaa, rytmi jne yms.)

Oikea taistelu lienee kaaottista ja kaikenlainen "tekniikan pakottaminen" tulee todennäköisemmin epäonnistumaan kuin onnistumaan. Ehkä tämän takia ne perusasiat ovat usein niitä tärkeämpiä eli ketjuun liittyen miten sitä kannetaan, miten sillä isketään, miten se otetaan haltuun turvallisesti, ja miten se lopuksi "keritään" takaisin nippuun (todettakoon vielä tähän väliin, että ketjuhan on ymmärtääkseni enemmänkin voimankäyttöväline kuin taistelukentän ase). Itse kiinnitin videossa huomiota näihin em. seikkoihin ja ainakin minun silmääni nuo asiat oli sangen taitavasti tehty, tosin varmaan on parempiakin tekijämiehiä olemassa. Ketjuvideon lopussa olevat kikkailut eivät ehkä ole tärkein juttu - ainakaan itselleni. Videolla en myöskään huomaa kenenkään tuota ketjuvideon lopun asiaa treenaavan, enkä usko että sellaista on koskaan treenattukaan.

Ottamatta mitenkään kantaa mihinkään aiheeseen liittyvään ahlusin vain tulla toteamaan, että ROjolalla on ilmiömäinen kyky selittää asiat järjevästi ja vaikka tunteen paloa. Juuri tällaista keskustelua kaivataan. TUossa käy melko selväksi miksi mitäkin treenataan ja miten se korreloi tai on korreloimatta tosi tilanteen kanssa. OSU! ja jatkakaa...

[Kyynikko]

Elikkä tuo loppu on kikkailua jolla ei ole tekemistä varsinaisen kamppailun kanssa, eikä myöskään sillä että otetaan kiinni lyövä raaja kiepauttamalla ketju sen ympärille? Se oli vain "ekstraa" jota ei ole tarkoitus tehdä kamppailutilanteessa? Ja harjoittelijat tietävät tämän. Mutta se on mukana lajin tekniikoiden perusperiaatteita opettavassa muotoharjoittelussa jostain syystä jonka tietää vain opettaja? No sillähän tämä selvisi. Kiitoksia vaan.

[Mänzy]

Minä näkisin, että hän demonstroi järjestelmämme liikkumisen kokonaisvaltaisuutta: tekniikka ("kädestä kaataminen", joka videolla näkyy) tehdään samalla tavalla, samalla liikkumisella ja vartalonkäytöllä oltiin sitten aseettomia tai ei.

[Rojola]

Elikkä tuo loppu on kikkailua jolla ei ole tekemistä varsinaisen kamppailun kanssa

Viittasin kikkailulla tuohon kääntymiseen ja maitsemaasi ushiromawashigeriin, tai jalan nostoon, mikä lie. Toki tuosta omoto gyakusta (ulospäin kääntö, tässä tapauksessa kädestä) voisi jatkaa uchimataan (non-judo) jolloin kääntyminen ja jalan nostaminen tulisivat kyseeseen, mutta ei ehkä tuolla tavalla...

eikä myöskään sillä että otetaan kiinni lyövä raaja kiepauttamalla ketju sen ympärille?

Näkisin että kun ketjulla hyökätään iskemällä käteen niin siinä on mahdollisuus että ketju kietoutuu jollain tapaa kiinni joko käteen tai miekkaan - usein harjoitellaan nimenomaan miekkaa vastaan. Kietoutuminen voi johtua esimerkiksi siitä että vastustaja tulee hieman lähemmäksi jolloin ketjun paino "ampuu yli". Siinäkin tilanteessa on hyvä ymmärtää minkälaisia vaihtoehtoja on tarjolla. Ehkä voidaan myös tarkoituksella pyrkia sitomaan vastustajaa.

Tuosta demosta ei nyt vaan saa mitään taistelutekniikkaa tekemälläkään, mutta se sisältää silti oleellisia pointtereita harjoittelun kannalta.

Se oli vain "ekstraa" jota ei ole tarkoitus tehdä kamppailutilanteessa?

En usko että mitään erityistä olisi tarkoitus tehdä, vaan tehdään se mihinkä kykenee ja minkä paikan saa. Se tuskin on mitään mitä on erikseen (eristetysti) harjoitellut, mutta jos harjoittelee monipuolisesti niin pääsee ehkä tarpeeksi lähelle että kykenee toimimaan jollain tapaa järkevästi. Mitään takeita ei tietenkään ole. Kyky hahmottaa tarjoumia ja käyttää kokoa kehoa aseena luovasti on tärkeää ainakin omasta mielestäni.

Ja harjoittelijat tietävät tämän. Mutta se on mukana lajin tekniikoiden perusperiaatteita opettavassa muotoharjoittelussa jostain syystä jonka tietää ain opettaja?

En ymmärrä mitä tarkoitat. Ehkä selitin jotain epäselvästi aiemmin, mutta en osaa arvata notta mitä. Bujinkanissa on tyypillistä, että aseettomia muotoharjoitteita tutkitaan myös aseiden kautta. Opettajien on tietysti hyvä ymmärtää ja osata opetettavat muodot ja niihin liittyvät variaatiot aseiden kanssa - tai kyettävä tutkimaan muotoa aseiden kanssa vaikka mitään "virallista" ase-variaatiota ei koulukunnassa olisi kirjattukaan.

No sillähän tämä selvisi. Kiitoksia vaan.

Olkaa hyvä vaan.

[Andy]

Osaako joku suomalainen bujinkanisti tämän tekniikan? Sen luulisi olevan tehokas myös esimerkiksi Hemassa tai Buhurtissa.

[Mänzy]

Taisabakia treenataan peruskurssilta lähtien. Shomen giriin tutustuu todennäköisesti nopeasti peruskurssin jälkeen.

Määrittele osaaminen.

[Andy]

Ajattelin osaamisella suunnilleen sitä, että se saadaan tehtyä ainakin heikkotasoiselle miekkamiehelle tämän hyökätessä tosissaan.

[Mänzy]

Muista treenaajista en voi kovin suurella varmuudella puhua, mutta kyllä minä osun shomen girillä (epämääräisen) heikkotasoista miekkamiestä päähän suunnilleen joka kerta, väittäisin. HEMA-treenaamisesta on hyötyä tässä, koska treenataan laveasti samaa kamaa.

Taisabaki on tietysti vaikeampaa, kun toisella on astalo, mutta jos tilanteen saa pelattua oikein ja toisen lyömään antaumuksella, kyllä sen miekan väistää.

[JukkaS]

Osaako joku suomalainen bujinkanisti tämän tekniikan? Sen luulisi olevan tehokas myös esimerkiksi Hemassa tai Buhurtissa.

Nuo omasta tai vastustajan terästä nappaamiset ovat hyvinkin yleisiä eurooppalaisissa lähteissä kautta aikain. Tässä yksi esimerkki jossa miekkojen ristimisen jälkeen ollaan napattu vastustajan miekan kärjestä kiinni, tuikattu omalla miekalla vastustajaa ja vielä jatkona heitetty oma miekka syrjään ja astuttu lähelle leikkaamaan vastustajan kaulaa tai naamaa tämän omalla miekalla (pakottaen vastustaja maihin):