injunjack kirjoitti:Ei sitä tarvitse pitää mielenkiintoisena. Se on normaalia. Kyse ei ole isoista asioista, mutta.....
Jo Measarakin on snadisti saattanut muuttaa asioita, mutta kaukaa saarilta on muutamia pikku nyanssimuutoksia tullut vuosien varrella, joita ei välttämättä videoita katsomalla huomaa.
Sanon edelleeen että seibukanin osalta tekemisesi kaipaa ajantasalle saattoa ja päivitystä. Varsinkin jos Seibukanin treenaajana meinaat edelleen esiintyä.
Nimenomaan näin - treenaan edelleen karatea ajoittain, Seibukanin tapaan (koska se on oppimani tapa). Periaatepuolen en usko muuttuneen miksikään, joka onkin hyvä ja myös aika hyvin opittu.
Toisaalta, en usko sinulla olevan myöskään minkäänlaista auktoriteettia ylitseni tässä asiassa, vyöarvosi toki on varmasti mennyt ohi. Jos/kun palaan tyylin pariin, palaan opettajani kautta ja häneltä otan vastaan mahdolliset päivityksetkin.
Timo: Hyvä kuulla vahvistus ajatukselleni. Ed. tyylissä muutokset (no, lähinnä Suomen aiemman pääopettajan henkilökohtainen sekoilu) söivät pohjan ja hajottivat tyylin.
Lasse: Niin, tuo ero on siinä ja siinä. Iaipuolen ja muut selvästi lyhyet soolokatat jätin noista pois. Pelkästä karatesta tulee - tyylivariantit laskien - 3+5+5+5+8+6+2+2+1+3+4=44 + 5 kepukoidenvispauskataa. Tuohon päälle taekwondot, taijit ja nämä pidemmät (yli 5 liikettä) lapaseen tarttuneet nipponit = helposti yli 50.
Ja tottakai täällä on joillakin mennyt hiekkaa rakosiin. Minun on helppo muistaa liikesarjoja, olen visiteerannut useilla saleilla (ihan uteliaisuuttani) ja minusta on hauska muistaa asioita. Joillekin taas katojen ja liikesarjojen muistaminen on vaikeaa - ymmärrän hyvin, jos tämä hiertää ja saa defenssit pintaan. En ole esiintynyt Seibukanin edustajana - treenaan silti sen minkä ehdin, joka on viikoittain hyvänä viikkona muutaman tunnin, huonona ei yhtään - ja millä tavalla voin. Tekemäni tapa on Seibukanin tapaa tehdä karatea (johon on voinut jotain pientä muutosta tapahtua - todennäköisesti jotain, joka korjataan leirillä kerran ja jonka jälkeen teen sen uudella tavalla, koska muuttaminen on periaatetason samana pysyessä helppoa), koska se nyt vain sattuu olemaan se oppimani tapa.
Ja, kuten todettua, kun palaan lajin pariin, opettajani kyllä tekee tarvittavat korjaukset. Pidän häntä siihen luotettavimpana tahona enkä tahdo kärsiä rikkinäisistä puhelimista.