✋:. Meistä on hienoa, kun selailet Potkun, Pohjoismaiden suurimman kamppailulajiyhteisön keskusteluja. Toivottavasti löydät mielenkiintoisia keskusteluja ja otat reippaasti osaa niihin. Samassa voisit sallia Ad Block -ohjelmasi näyttää mainoksia Potkun sivuilla, jotta voimme jatkossakin ylläpitää näitä keskusteluja. Voit myös liittyä etupotkijaksi, jolloin yksi etusi on mainokseton Potku. Kiitos kun ymmärrät. 🙇♂️
Risto R kirjoitti:Tuolla DV:n linkkaaman blogin kommenttiosiossa oli ihan hyviä pointteja siitä miksi blogitekstin kritiikki menee vähän maalista ohi.
Totta. Geenitutkimus ei kerro kuin geeneistä, tässä tapauksessa sukupuolen, muu tieto vainajasta on peräisin muiden päätelmistä. Nämä muut päätelmät ovat tietysti uudelleen arvioitavissa huomioiden Judith Jeschin mainitsemia seikkoja riippumatta siitä, mikä taho ne päätelmät on esittänyt, mutta ymmärrän kyllä, että humanistien aiempien päätelmien uudelleenarviointi - olivat ne perusteltuja tai eivät - siitä syystä, että jäännökset osoittautuivat kuuluvan naiselle, herättäisi varmasti närää.
(Myönnän, että luin kyllä hyvin kursoorisesti.)
Antti Ijäs Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja) "Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Minä en tiedä viikinkien kulttuurista yhtään mitään, kun omat kiinnostuksen kohteet ovat hieman toisaalla. En kuitenkaan usko, että siihen kulttuuriin on sisältynyt mitään estettä jollekin paikalliselle gabigarcialle käydä vähän rellestämässä ympäriinsä, jos oman yhteisön miehistä ei ole ollut vastusta. Luultavasti tiettyjen biologisten realiteettien vuoksi nämä ovat kuitenkin olleet enemmän poikkeus kuin sääntö. Siitä kertonee myös se, että tämä yksittäinen hautalöytö on herättänyt ihmetystä - jos viikinkihaudoista yleisesti ottaen löytyisi jatkuvasti aseiden kanssa haudattuja naispuolisia vainajia niin voisi päätellä, että siellä on aika tasaisesti sukupuolesta riippumatta käyty lyömässä anglosakseja ja frankkeja kirveellä.
Mä esitän olettamuksen että viikinkien reissut oli enimmin kauppareissuja, toki kahakoitten mahdollisuutta oli aina.
Ne luostariraidit ja muut murhailut on vaan saanu kerrontapainopistettä.
Luettelo viikinkein perustamista kauppapaikoista/kaupungeista on pitkä.
Tottakai se täsmäväkivalta-kompetenssi oli tärkeä tekijä, mutta..
Sotaretket ja suurisuuntaiset ryöstöretket lienee eri asia kuin tavaranvaihto.
?
Näinhän tietysti on, mutta kun tässä keskustellaan juuri niistä sotureista, hence the topic....
Poikkeamat aina pistävät silmään. Niinpä nämä harvat naissoturit saavat 'ansaittua' enemmän huomiota.
Varamsti kaupankäynti oli isommassa osassa. Mutta tärkeimpiä kauppa-artikeleita oli tietääksini orjat. Niiden hankkimisessa ryöstely on varmaan on llut isossa osassa. Sana viikinki tarkoittaa jotakuinkin rosvoretkelle osallistujaa
Orjakauppaan liittyen kiinnostavalta vaikuttaa tuoreehko 'Castrating monks: Vikings, slave trade, and the value of eunuchs' teoksessa Castration and Culture in the Middle Ages (2013); naisten roolista kaupankäynnissä taas 'Women as actors in North European Viking Age trade' teoksessa Social Approaches to Viking Studies (1991).
Antti Ijäs Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja) "Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Ajattelin ehkä enemmän jotain tällaista kattavuutta: http://www.hurstwic.org/history/article ... /Towns.htm ja http://www.viking.no/e/travels/etrade.htm enkä pelkästään orjakauppaa. Osasivat jo tuolloin vastavuoroisuuskaupan ja asiakkaiden tarpeiden ymmärtämisen, eivätkä olleet vain yhden sortin kauppiaita. Sittenhän pitää jo omaa lastia suojellakseenkin olla miekka vyöllä, puhumattakaan siitä, että ryöstelyssä voi skipata tinkimisen.
Lienevät tuoneet matkoiltaan kristinuskonkin Suomeen?
Viikinkien kaupankäynti on ehkä ollut oletettua laajempaa.
Tutkimuksessa on selvinnyt, että tyypillisesti viikinkikoristeluksi tulkitut geometriset kuviot viikinkien hautavaatteissa ovatkin arabiankielisiä kalligrafiamerkkejä. Niissä myös mainitaan nimeltä muslimien Jumala, Allah.
Vaatteiden viimeistelyssä ja koristelussa käytettyjä nauhoja, joihin merkit oli kudottu, on löytynyt sekä venehaudoista että hautakammioista keskeisiltä viikinkialueilta, kuten Mälarenin saaresta Birkasta. Se oli yksi viikinkien tärkeimmistä asuin- ja kauppapaikoista.
Mika kirjoitti:Viikinkien kaupankäynti on ehkä ollut oletettua laajempaa.
Eiväthän viikinkien yhteydet arabeihin uusi asia ole, vai mitä tarkoitit?
Tutkimuksessa on selvinnyt, että tyypillisesti viikinkikoristeluksi tulkitut geometriset kuviot viikinkien hautavaatteissa ovatkin arabiankielisiä kalligrafiamerkkejä. Niissä myös mainitaan nimeltä muslimien Jumala, Allah.
Tämä on kiinnostavaa, mutta jutussa ei oikein käy ilmi, miten tämä on tutkimuksessa selvinnyt: se, että yksittäisen kuvion rekonstruktio tuo peilistä katsottuna mieleen arabialaisia kalligrafiamerkkejä, ei ihan vielä vakuuta. Tottumattomaan silmääni näyttää oudolta, että alif liittyy ensimmäiseen laamiin, mutta toisaalta onhan kopiotuotteissa usein virheitä (?). Olisin kaivannut kuvaa vastaavasta kuufalaisesta tekstistä ja arvioita siitä, onko tämä ylipäänsä yksinkertaisin selitys.
Antti Ijäs Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja) "Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Heh, onhan se tuttua, että viikingit ovat pyörineet tuolla etelässä. Ihan googlaamatta muistelisin, että jokin henkivartijakaartikin sinne joskus viikingeistä värvättiin.
Mutta mitä muistelen lukeneeni näitä uutisia, uusia yhteyksiä viikinkien ja Lähi-idän kulttuureiden välillä on vuosien saatossa löydetty. Yksi tällainen tapaus oli jostakin viikinkihaudasta löydetty sormus parisen vuotta sitten, jos oikein muistan. Mutta ihan maallikkona minä noita lueskelen.