Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti.
Viimeisin katsomasi elokuva
Valvoja: Valvoja
- Kari Aittomäki
- päähänpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 1412
- Viestit: 16086
- Lauteille: Helmikuu 2006
- Paikkakunta: Kokkola
Viimeisin katsomasi elokuva
Hyviä pointerseja.
Leon on tosiaan lapsenomainen, jopa viaton. Ja Mathilda jopa äidillinen.
Tämä näkökulma ja asetelma on poimittu Vladimir Nabokovin kirjasta Lolita, jonka tarinan tärveli itse Suuri Tärveltäjä Stanley Kubrick..
Lolita on niinikään 12-vuotias johon keski-ikäismies ihastuu seksipainotteisesti.
Leonin tarina myös, ilman niitä seksuaaliskirnuamisia ja päänvääntöjä ja todentotta moraalikäsitteillä leikitellen, jopa nerokkaasti.
Loistava huomio tuo että Oldmanin kertakaikkisen paha hahmo on se moraalinsanelija. Hienoa elokuvaa.
Se Leonin lapsenomaisuus peittää alleen sen että hänellä ei tunnu olevan seksuaalisia kiikareita ensinkään, termi on käsittääkseni a-seksuaali.
Eli tämä ahdistelemattomuus mahdollistaa Mathildan kokeilut, emotionaalisen kasvamisen. Ja kunse kehittyminen on vuorovaikutteista, Leon ei suinkaan ole parivaljakon ohjailija vaan molemmilla on roolinsa.
Ja se rakkaus on puhdasta ja pyyteetöntä.
En muuten muista toista leffaa joka ois vilissy noin rikkaita sivuhahmoja. Kun joka jampalla tuntuu olevan tarina takana ja olemisensa hyvin omaleimaista. Hyvin ranskalainen piirre jota myös maitre Melville käytti.
Puhdasta Melvilleä on myös näkemys jossa suurimmat roistot ovat poliiseja.
Mestarileffa.
Muuten, tuollainen seksivapaa nuorityttö-aikamies asetelma löytyy myös Neil Jordanin 2002 Good thief'sta.
Jossa ikääntyvää ammattivarasta esittää Nick Nolte ja kaikkien aikojen parasta uhrihuo*aa Nutsa Kukhianidze.
Leffa on todella suositeltava, onhan se remake.. yllätys-yllätys, Jean-Pierre Melvillen 1956 leffasta Bob le Flambeur.
Leon on tosiaan lapsenomainen, jopa viaton. Ja Mathilda jopa äidillinen.
Tämä näkökulma ja asetelma on poimittu Vladimir Nabokovin kirjasta Lolita, jonka tarinan tärveli itse Suuri Tärveltäjä Stanley Kubrick..
Lolita on niinikään 12-vuotias johon keski-ikäismies ihastuu seksipainotteisesti.
Leonin tarina myös, ilman niitä seksuaaliskirnuamisia ja päänvääntöjä ja todentotta moraalikäsitteillä leikitellen, jopa nerokkaasti.
Loistava huomio tuo että Oldmanin kertakaikkisen paha hahmo on se moraalinsanelija. Hienoa elokuvaa.
Se Leonin lapsenomaisuus peittää alleen sen että hänellä ei tunnu olevan seksuaalisia kiikareita ensinkään, termi on käsittääkseni a-seksuaali.
Eli tämä ahdistelemattomuus mahdollistaa Mathildan kokeilut, emotionaalisen kasvamisen. Ja kunse kehittyminen on vuorovaikutteista, Leon ei suinkaan ole parivaljakon ohjailija vaan molemmilla on roolinsa.
Ja se rakkaus on puhdasta ja pyyteetöntä.
En muuten muista toista leffaa joka ois vilissy noin rikkaita sivuhahmoja. Kun joka jampalla tuntuu olevan tarina takana ja olemisensa hyvin omaleimaista. Hyvin ranskalainen piirre jota myös maitre Melville käytti.
Puhdasta Melvilleä on myös näkemys jossa suurimmat roistot ovat poliiseja.
Mestarileffa.
Muuten, tuollainen seksivapaa nuorityttö-aikamies asetelma löytyy myös Neil Jordanin 2002 Good thief'sta.
Jossa ikääntyvää ammattivarasta esittää Nick Nolte ja kaikkien aikojen parasta uhrihuo*aa Nutsa Kukhianidze.
Leffa on todella suositeltava, onhan se remake.. yllätys-yllätys, Jean-Pierre Melvillen 1956 leffasta Bob le Flambeur.
-
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 494
- Viestit: 20822
- Lauteille: Joulukuu 2007
Viimeisin katsomasi elokuva
Tuo Good Thief voisi kyllä olla mielenkiintoinen ja hyvää jubailua muutenkin!
Katsoin Areenalta Carnagen, eli Ylilyönnin. Koko Polanskin leffa on käytännössä yksi kohtaus, jossa kahdet vanhemmat selvittelevät lastensa välistä väkivaltainsidenttiä ja keskustelu lähtee lahjakkaasti sivuraiteilemaan.
Vaikka aihepiiri on erilainen, tuosta yhden kohtauksen meiningistä tulee mieleen Hitchcockin Rope, josta myös pidän ja joka näköjään löytyy tuubista ilmaiseksi jollain arabiateksteillä tms. Tämä formaatti toimii mulle hyvin, kun pienen tilan kautta saa mielikuvituksen laukkaamaan ja tietyssä mielessä maailma nimenomaisesti kasvaa. Vähän niinkuin todella hyvä keskustelu voi toimia. Toinen hyvä pointti on formaatin tietty rauhallisuus, joka toimii hektisessä maailmassamme hyvänä vastapainona. Ja toisaalta taas formaatti mahdollistaa ihan toisenlaisen kierrosten keräämisen. Ropen "I hate you! I hate the both of us!", mikä laini tuli myös Mulholland Driveen on kohta, missä kierrokset ovat tietyllä tapaa korkeat.
Tässäkin leffassa nousee kierrokset paikoittain ja muitakin jännitteitä fiksusti. Komediaa unohtamatta. Tällaiset ovat vähän niinkuin teatteria valkokankaalla. Näyttelijät myös fiksusti valittuja kun on Basterssin Landaa, Winslettiä, Fosteria ja sitä yhtä komediaäijää. On hauskaa kun eri osapuolet muodostavat yhteisiä rintamia toisiaan vastaan ja nämä tiimit vaihtelevat lennossa. Ja näiden asetelmien kautta päästään käsiksi melko paljoon.
Suosittelen sellaisella varauksella, että monien juttu tämä tokikaan ei ole. Omassa pelissään tämä olisi viisi tähteä, mutta laajemmin kolmea tai neljää. Sikäli suosittelen myöskin, että leffa on vain 1h 16min pitkä, eli ajallinen hinta ei ole kova. Taloudellisesti taas saa Yle-verolleen vastinetta.
Katsoin Areenalta Carnagen, eli Ylilyönnin. Koko Polanskin leffa on käytännössä yksi kohtaus, jossa kahdet vanhemmat selvittelevät lastensa välistä väkivaltainsidenttiä ja keskustelu lähtee lahjakkaasti sivuraiteilemaan.
Vaikka aihepiiri on erilainen, tuosta yhden kohtauksen meiningistä tulee mieleen Hitchcockin Rope, josta myös pidän ja joka näköjään löytyy tuubista ilmaiseksi jollain arabiateksteillä tms. Tämä formaatti toimii mulle hyvin, kun pienen tilan kautta saa mielikuvituksen laukkaamaan ja tietyssä mielessä maailma nimenomaisesti kasvaa. Vähän niinkuin todella hyvä keskustelu voi toimia. Toinen hyvä pointti on formaatin tietty rauhallisuus, joka toimii hektisessä maailmassamme hyvänä vastapainona. Ja toisaalta taas formaatti mahdollistaa ihan toisenlaisen kierrosten keräämisen. Ropen "I hate you! I hate the both of us!", mikä laini tuli myös Mulholland Driveen on kohta, missä kierrokset ovat tietyllä tapaa korkeat.
Tässäkin leffassa nousee kierrokset paikoittain ja muitakin jännitteitä fiksusti. Komediaa unohtamatta. Tällaiset ovat vähän niinkuin teatteria valkokankaalla. Näyttelijät myös fiksusti valittuja kun on Basterssin Landaa, Winslettiä, Fosteria ja sitä yhtä komediaäijää. On hauskaa kun eri osapuolet muodostavat yhteisiä rintamia toisiaan vastaan ja nämä tiimit vaihtelevat lennossa. Ja näiden asetelmien kautta päästään käsiksi melko paljoon.
Suosittelen sellaisella varauksella, että monien juttu tämä tokikaan ei ole. Omassa pelissään tämä olisi viisi tähteä, mutta laajemmin kolmea tai neljää. Sikäli suosittelen myöskin, että leffa on vain 1h 16min pitkä, eli ajallinen hinta ei ole kova. Taloudellisesti taas saa Yle-verolleen vastinetta.
- Mika
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 444
- Viestit: 93835
- Lauteille: Joulukuu 2004
- Paikkakunta: Tampere
- Etulaji: HIIT, girya
- Sivulajit: pilates, yinjooga
- Takalajit: Tanglang
- Yhteystiedot:
Viimeisin katsomasi elokuva
Se on hyvä kun ketjussa keskustellaan elokuvista.
Shot Caller (2017)
Elokuvassa tavallisen ihmisen elämä muuttuu silmänräpäyksessä, kun hän vahingossa aiheuttaa autokolarin ja ystävänsä kuoleman. Vankila muuttuu miestä suurissa määrin. Vankilasta vapauduttuaan hän on jo paatunut rikollinen.
Elokuvaan on palkattu liuta nimekkäitä näyttelijöitä: Nikolaj Coster-Waldau, Benjamin Bratt, Jeffrey Donovan, Omari Hardwick jne. Käsikirjoitus on kuitenkin niin tyhjä, ettei elokuvassa ole kunnollista juonta eikä elokuva varsinaisesti etene mihinkään suuntaan. Ihmettelen tuota IMDb:n 7,4 pistettä.
Shot Caller (2017)
Elokuvassa tavallisen ihmisen elämä muuttuu silmänräpäyksessä, kun hän vahingossa aiheuttaa autokolarin ja ystävänsä kuoleman. Vankila muuttuu miestä suurissa määrin. Vankilasta vapauduttuaan hän on jo paatunut rikollinen.
Elokuvaan on palkattu liuta nimekkäitä näyttelijöitä: Nikolaj Coster-Waldau, Benjamin Bratt, Jeffrey Donovan, Omari Hardwick jne. Käsikirjoitus on kuitenkin niin tyhjä, ettei elokuvassa ole kunnollista juonta eikä elokuva varsinaisesti etene mihinkään suuntaan. Ihmettelen tuota IMDb:n 7,4 pistettä.
- MikaM
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 35
- Viestit: 5292
- Lauteille: Marraskuu 2009
- Paikkakunta: Naantali
- Etulaji: Jumppa
Viimeisin katsomasi elokuva
Katsoin kovalevyn tyhjennyksen yhteydessä elokuvan Aileen Wuornoksesta, pääosassa Charlize Theron. Nainen tekee kyllä vakuuttavaa työtä; mielipiteeni hänestä muuttui täysin. Aiemmin pidin häntä vain kiiltokuvana, mutta hänhän osaa näytellä! Christina Riccistä olen jostain syystä aina pitänyt. Elokuva on ehkä aavistuksen liian pitkä, mutta katsomisen arvoinen.
“Maamiinat kioskeihin”
RadioRock
RadioRock
-
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 494
- Viestit: 20822
- Lauteille: Joulukuu 2007
Viimeisin katsomasi elokuva
Katselin tässä taas Tarut sormusten herrasta ja yllätyin että oli vähän pettymyksellistä hommaa. Kaksi tornia on aina saattanallisen hyvä ja siitä ei pääse mihinkään. Samaten se eka toimii tälleen lukuisien katselukertojen ja Hobitin ilmestymisen jälkeen paremmin. Taikureita ja muita kummajaisia osaa katsoa silleen niinkuin normaalisti.
Jotenkin ensimmäisen kerran jälkeen Kuninkaan paluu ei ole toiminut juuri ollenkaan. Olisi aivan loistava jos Frodon ja Samin itkemiset puuttuisivat about kokonaan. Gandalfin, Merrin, Pippinin, Aragornin, Gimlin ja Legolasin juonteet ovat vain niin paljon sitä ruikutusta mielenkiintoisempia. Jotenkin tykkään kaikesta Rohaniin liittyvästä. Ja Mortensen on aivan saatanan päällikkö! Totaalinen. Paitsi kahdessa kohtauksessa. Yksi niistä on kun se alkaa mäkättämään motivaatiopuhetta soltuille Mordorin porteilla ja toinen on kun se on lopulta Leningradissa kuninkaana ja yrittää puhua ylväästi. Sen samoojan ja syväjohtajan roolin se vetää kohtaus kohtaukselta täydellisesti ja onneksi nämä kaksi hieman heikompaa hetkeä kestävät yhteensä noin minuutin.
Siitäkin huolimatta että Kuninkaan paluu ei oikein enää pelitä, Theodenin "DEATH!!" ja jengin mukaanlähtö siihen lienee koko leffatrilogian kulminaatiopiste ja meinasi taas tulla tippa linssiin. Muutenkin aivan loistavaa settiä kun ne kaksi hassu-hobittia vakavoituu taisteluun. Katsoja ymmärtää siinä kohtaa että ollaan suurien riskien ja sankarihetkien meiningeissä. Kun pienikin lähtee ja jopa ensimmäisenä.
Mutta mitä olisi TSH-leffat, jos Frodo ja Sam olisivat vähän jykevämpiä? Onko kirjat lukeneilla mielipiteitä? Se ruikutus on meinaan jokseenkin rasittavaa, kun näiden juonne on periaatteessa se sankarillisin (?) ja leffoissa sankarius välittyy aivan muualta, itse asiassa aivan kaikista muista selviäjistä, ihan tapaus kerrallaan, ilman pokkeuksia. Mulle edes Sam ei enää nykyään näyttäydy elokuvallisesti sankarina, kuten teki ensimmäisillä katselukerroilla. On vain liikaa ruikutusta...
Ja Frodo oli leffoissa jo ensimmäisellä katselukerralla kermaperrse.
Sitten katselin jonkin joululeffan missä sinkkuelämän Carrien näyttelijä. Damn, mikä plikka. Isolla p:llä. Leffassa myös Homeland-sarjan sekopääpäätähti. Upea on myös hän. OK kolmen tähden pätkä. Varovainen suositus.
Mutta sitten...
In Her Shoes, eli Lainakengissä. Tässä Cameron Diaz ja joku toinen sen siskona. Leffa koskee tätä siskosuhdetta ja on ikäänkuin vakava pätkä, mutta sinne tänne laitetut tehokkaat komediaelementit keventävät tunnelmaa todella upealla tavalla. Oli jo tosiaankin pari leffaa alla, joten silmät vuotivat varmaan muutenkin, mutta sellaista pientä kyyneltä sai pyyhkiä aina vähän väliä. En edes tiedä tunteilinko vai oliko vain liiasta telkkarin katsomisesta kyse. (Rehellisesti.) Mutta kosketti kyllä.
Nähnyt tämän aiemminkin jopa melko lähiaikoina, mutta olen luultavasti ollut kännissä, sillä mulla meni puolisen tuntia ennen kuin edes tunnistin mahdollisuuden että olen nähnyt enkä muistanut mitään.
Olen aina pitänyt Cameron Diazia hitusen vastenmielisenä jostain syystä. Varsinkin Vanilla Sky aikaansai näitä fiiliksiä. Samassa olen aina tajunnut että sehän se hänen juttunsa juuri on. Valkokankaalle ei vain kovin helpolla saa tuollaista ilmestystä, oli se sitten There's...Mary tai Vanilla Sky, joissa yhdessä hän laittaa itsensä melkolailla likoon komedian kannalta ja toisessa on itse inhottavuus. Olkoonkin hyvän näköinen, olen pitänyt tosiaankin vastenmielisenä, mutta oppinut kunnioittamaan loistavaa näyttelijää. Tässä pätkässä roolinsa on aika erilainen ja suoraan sanottuna samaistun hahmoon melko paljon, kun olen vähän välimallin hulttiomies itsekin tällä hetkellä. Ja saattana että vetää tämän roolin hyvin kotiin. Ikäänkuin myös täysin toinen puoli näyttelijästä.
Draaman kaari pelittää myös, on hemmetin hyvää rakkaustarinaa ja todella tongitaan syviä asioita. Objektiivisesti neljä tähteä ja subjektiivisesti viisi. Unohdettu helmi on tämä.
Jotenkin ensimmäisen kerran jälkeen Kuninkaan paluu ei ole toiminut juuri ollenkaan. Olisi aivan loistava jos Frodon ja Samin itkemiset puuttuisivat about kokonaan. Gandalfin, Merrin, Pippinin, Aragornin, Gimlin ja Legolasin juonteet ovat vain niin paljon sitä ruikutusta mielenkiintoisempia. Jotenkin tykkään kaikesta Rohaniin liittyvästä. Ja Mortensen on aivan saatanan päällikkö! Totaalinen. Paitsi kahdessa kohtauksessa. Yksi niistä on kun se alkaa mäkättämään motivaatiopuhetta soltuille Mordorin porteilla ja toinen on kun se on lopulta Leningradissa kuninkaana ja yrittää puhua ylväästi. Sen samoojan ja syväjohtajan roolin se vetää kohtaus kohtaukselta täydellisesti ja onneksi nämä kaksi hieman heikompaa hetkeä kestävät yhteensä noin minuutin.
Siitäkin huolimatta että Kuninkaan paluu ei oikein enää pelitä, Theodenin "DEATH!!" ja jengin mukaanlähtö siihen lienee koko leffatrilogian kulminaatiopiste ja meinasi taas tulla tippa linssiin. Muutenkin aivan loistavaa settiä kun ne kaksi hassu-hobittia vakavoituu taisteluun. Katsoja ymmärtää siinä kohtaa että ollaan suurien riskien ja sankarihetkien meiningeissä. Kun pienikin lähtee ja jopa ensimmäisenä.
Mutta mitä olisi TSH-leffat, jos Frodo ja Sam olisivat vähän jykevämpiä? Onko kirjat lukeneilla mielipiteitä? Se ruikutus on meinaan jokseenkin rasittavaa, kun näiden juonne on periaatteessa se sankarillisin (?) ja leffoissa sankarius välittyy aivan muualta, itse asiassa aivan kaikista muista selviäjistä, ihan tapaus kerrallaan, ilman pokkeuksia. Mulle edes Sam ei enää nykyään näyttäydy elokuvallisesti sankarina, kuten teki ensimmäisillä katselukerroilla. On vain liikaa ruikutusta...
Ja Frodo oli leffoissa jo ensimmäisellä katselukerralla kermaperrse.
Sitten katselin jonkin joululeffan missä sinkkuelämän Carrien näyttelijä. Damn, mikä plikka. Isolla p:llä. Leffassa myös Homeland-sarjan sekopääpäätähti. Upea on myös hän. OK kolmen tähden pätkä. Varovainen suositus.
Mutta sitten...
In Her Shoes, eli Lainakengissä. Tässä Cameron Diaz ja joku toinen sen siskona. Leffa koskee tätä siskosuhdetta ja on ikäänkuin vakava pätkä, mutta sinne tänne laitetut tehokkaat komediaelementit keventävät tunnelmaa todella upealla tavalla. Oli jo tosiaankin pari leffaa alla, joten silmät vuotivat varmaan muutenkin, mutta sellaista pientä kyyneltä sai pyyhkiä aina vähän väliä. En edes tiedä tunteilinko vai oliko vain liiasta telkkarin katsomisesta kyse. (Rehellisesti.) Mutta kosketti kyllä.
Nähnyt tämän aiemminkin jopa melko lähiaikoina, mutta olen luultavasti ollut kännissä, sillä mulla meni puolisen tuntia ennen kuin edes tunnistin mahdollisuuden että olen nähnyt enkä muistanut mitään.
Olen aina pitänyt Cameron Diazia hitusen vastenmielisenä jostain syystä. Varsinkin Vanilla Sky aikaansai näitä fiiliksiä. Samassa olen aina tajunnut että sehän se hänen juttunsa juuri on. Valkokankaalle ei vain kovin helpolla saa tuollaista ilmestystä, oli se sitten There's...Mary tai Vanilla Sky, joissa yhdessä hän laittaa itsensä melkolailla likoon komedian kannalta ja toisessa on itse inhottavuus. Olkoonkin hyvän näköinen, olen pitänyt tosiaankin vastenmielisenä, mutta oppinut kunnioittamaan loistavaa näyttelijää. Tässä pätkässä roolinsa on aika erilainen ja suoraan sanottuna samaistun hahmoon melko paljon, kun olen vähän välimallin hulttiomies itsekin tällä hetkellä. Ja saattana että vetää tämän roolin hyvin kotiin. Ikäänkuin myös täysin toinen puoli näyttelijästä.
Draaman kaari pelittää myös, on hemmetin hyvää rakkaustarinaa ja todella tongitaan syviä asioita. Objektiivisesti neljä tähteä ja subjektiivisesti viisi. Unohdettu helmi on tämä.
-
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 494
- Viestit: 20822
- Lauteille: Joulukuu 2007
Viimeisin katsomasi elokuva
Jack Reacher.
Tom Cruisen pätkä ja oli kyllä hyvä. Sotkee hyvin tarkka-ampujajuttuja, oikeuskoukeroita, murhamysteeriä ja pääasiassa hyvää toimintaa.
Oli jo kovaa vauhtia päätymässä viiden tähden leffaksi, mutta ei ihan jaksanut loppuun saakka, vaikka kestikin kasassa ja oli lopun osalta myös ihan OK.
Tässä olisi ehkä oikeammin ollut minisarjan paikka. Vähän sellaista Raid-henkisyyttä myös, meinaan.
Tom Cruisen pätkä ja oli kyllä hyvä. Sotkee hyvin tarkka-ampujajuttuja, oikeuskoukeroita, murhamysteeriä ja pääasiassa hyvää toimintaa.
Oli jo kovaa vauhtia päätymässä viiden tähden leffaksi, mutta ei ihan jaksanut loppuun saakka, vaikka kestikin kasassa ja oli lopun osalta myös ihan OK.
Tässä olisi ehkä oikeammin ollut minisarjan paikka. Vähän sellaista Raid-henkisyyttä myös, meinaan.
- Kari Aittomäki
- päähänpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 1412
- Viestit: 16086
- Lauteille: Helmikuu 2006
- Paikkakunta: Kokkola
Viimeisin katsomasi elokuva
Jep, katselin minäkin tuon Tappajan, jolla nimellä se kulki kirjana silloin.. Hyllyssähän tuo ja muitaniitä pölisee.
Leffan ongelmana on se, että Cruise tekee parhaansa mutta on niin oma ikoninsa että se jukstapositio kirja/elokuvahahmon välillä ei vaan toteudu.
Tomppa ei ole Jack Reacher vaan TC.
Leffassa on paljonpaljon hyvää, ei vähimmin Herzog.. mutta perhana kun ne hahmot jää ohuiksi ja tapahtumatkin jää perus-leffajutsuksi, jopa typeriksi semmosiksi.. rälläilyyn rakenneltu muskeliauto yrittää kolisutella tankkimaista Audia eli ihan oikeaa Das Autoa.. joopajee.
Kirjassa Reacherin hyökkäys Tukikohtaan on looginen ja uskottava, puukon kanssa sarjatuliaseita+maailmanluokan sniperia vastaan säntäilevä Cruise on ku jänis ja vaan typerä, eikä Duvallin ukkosniperi jää typeryydessä yhtään jälkeen.
Erittäin katsottava, mutta onko näillä älynaisilla oltava aina mehevät tissit?
Oli kyllä kaunis tyttö silti..
Tuo bisnesajattelun mukainen roolitus on tuhonnut monenmonta laatukirjasta väsättyä tarinaa, esimerkiksi Parker profiloitui sinänsä viihdyttäväksi Statham-rymistelyksi, mutta se kovaksikeitetty Parker-hahmo jäi välittymättä. Esimerkkejä ilmiöstä ois vaikka kuinka, mutta henkilökohtaisesti traagisin menetys mulle oli Yksi lensi yli käenpesän.. mähän meinasin tukehtua leffateatterissa siihen silkkaan kerrontaan ja tarinaan ja esilletuontiin..
mutta sitte mä vuosia myöhemmin luin sen kirjan ja senjälkeen en ole kyennyt katsomaan sitäleffaa. Ei vaan kye.
Jack Nicholson on taitava velmuilija mutta Hän Ei Ole Randall McMurphy. Ei niinku mitenkään.
Mutta ei ois kyllä kukaan muukaan..
Niinku kukaan muukaan näyttelijä ei kye olemaan Jack Reacher.. Siinä kirjassa on muuten todellista ajatusnannaa myllytystekniikoihin, aivan ikäänkuin kovaksikeitetyn ammattisotilaan versiointia perusjutuista. Se ei välity leffaan kuin osittain.
Juu..
Sormusherrasta myöhemmin. Noin hyvää alustusta ei saa ohittaa. Se suomifilmijuttukin muhii kyllä.
Leffan ongelmana on se, että Cruise tekee parhaansa mutta on niin oma ikoninsa että se jukstapositio kirja/elokuvahahmon välillä ei vaan toteudu.
Tomppa ei ole Jack Reacher vaan TC.
Leffassa on paljonpaljon hyvää, ei vähimmin Herzog.. mutta perhana kun ne hahmot jää ohuiksi ja tapahtumatkin jää perus-leffajutsuksi, jopa typeriksi semmosiksi.. rälläilyyn rakenneltu muskeliauto yrittää kolisutella tankkimaista Audia eli ihan oikeaa Das Autoa.. joopajee.
Kirjassa Reacherin hyökkäys Tukikohtaan on looginen ja uskottava, puukon kanssa sarjatuliaseita+maailmanluokan sniperia vastaan säntäilevä Cruise on ku jänis ja vaan typerä, eikä Duvallin ukkosniperi jää typeryydessä yhtään jälkeen.
Erittäin katsottava, mutta onko näillä älynaisilla oltava aina mehevät tissit?
Oli kyllä kaunis tyttö silti..
Tuo bisnesajattelun mukainen roolitus on tuhonnut monenmonta laatukirjasta väsättyä tarinaa, esimerkiksi Parker profiloitui sinänsä viihdyttäväksi Statham-rymistelyksi, mutta se kovaksikeitetty Parker-hahmo jäi välittymättä. Esimerkkejä ilmiöstä ois vaikka kuinka, mutta henkilökohtaisesti traagisin menetys mulle oli Yksi lensi yli käenpesän.. mähän meinasin tukehtua leffateatterissa siihen silkkaan kerrontaan ja tarinaan ja esilletuontiin..
mutta sitte mä vuosia myöhemmin luin sen kirjan ja senjälkeen en ole kyennyt katsomaan sitäleffaa. Ei vaan kye.
Jack Nicholson on taitava velmuilija mutta Hän Ei Ole Randall McMurphy. Ei niinku mitenkään.
Mutta ei ois kyllä kukaan muukaan..
Niinku kukaan muukaan näyttelijä ei kye olemaan Jack Reacher.. Siinä kirjassa on muuten todellista ajatusnannaa myllytystekniikoihin, aivan ikäänkuin kovaksikeitetyn ammattisotilaan versiointia perusjutuista. Se ei välity leffaan kuin osittain.
Juu..
Sormusherrasta myöhemmin. Noin hyvää alustusta ei saa ohittaa. Se suomifilmijuttukin muhii kyllä.
-
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 494
- Viestit: 20822
- Lauteille: Joulukuu 2007
Viimeisin katsomasi elokuva
Näitä vastauksia odotellaan innolla!
Itse pelkäilen jonkin verran kirjoja jotka on leffoitettu, juuri koska saattavat kuulemma pilata leffat. Kun en lue kirjoja noin muutenkaan, olen aikalailla turvallisilla vesillä tosin.
Sitä taustaa vasten, itselleni sopi Tom Cruise tuohon rooliin oikein hyvin. Fanitan toki yleisestikin ja tiedostan omintakeisuuden. Yksi niistä asioista, jotka tosin vain paransivat mun katselukokemusta. Jos tyyppi on niin päällikkö kuin mitä tarina kertoilee, niin on hyvä että laittaa jonkun Keanu Reevesin tai Tom Cruisen tai muun vähemmän stereotyyppisen koviksen ja samalla komean vähän oudon äijän rooliin. Sitä ikäänkuin miettii, onko tuolla vielä yllätyksiä tulossa ja haluaa uskoa näkemäänsä. Tom Cruisessa on myös se hyvä puoli, että erikoisella tavalla kiiltokuvamaisuuteensa nähden, habituksensa on itse vaatimattomuus. Tässä varmaan jeesaavat myös Rainmanin luuserirooli, Eyes Wide Shutin pyöritykseen joutuneen luuserin rooli ja muutamat muut, joiden parissa olemme tottuneet peräti säälimään hahmojaan.
Itse näin asianajajan roolin toisenlaisena kuin ns fiksutyttöroolina. Pääanti oli tuoda romanssielementti ja ihmisläheiset arvot tarinaan. Reacherin myötätuntoisuus maailmaa kohtaan sai täten kasvaa katsojassa tarinan edetessä. Ja tähän taas herkät kasvot ja nuo tissit sopivat. Niin, romanssielementin tarkoitus siis tuntui olevan katsojan pehmeänä pitämisessä, jotta oikea ja väärä pysyy tämän ihmislähtöisemmän juonteen takia pöydällä. Ja fiksuus taas keskitettiin Reacherille, mikä oli formaattiin nähden hyvä ratkaisu. (Vrt ehdottamani minisarja, missä formaatissa olisi ollut hieman enemmän tilaa muille juonteille.)
Uskon että tässä vaikuttaa paljon se, että minä puhun pelkästään leffan pohjalta... Jos kirjasta sai ennakkoasenteita, ne tuskin lähtevät helposti pois. Voin esim kuvitella että asianajajalla on ollut enemmän fiksuutta alleviivaava rooli kirjassa.
Mulla alkaakin olemaan Käenpesästä melko monta vuotta... Löytyisiköhän se jostain... Ainakin pitäisi jossain olla olemassa VHS:änä, mutta ehkä myös digitaalisessa muodossa.
Itse pelkäilen jonkin verran kirjoja jotka on leffoitettu, juuri koska saattavat kuulemma pilata leffat. Kun en lue kirjoja noin muutenkaan, olen aikalailla turvallisilla vesillä tosin.
Sitä taustaa vasten, itselleni sopi Tom Cruise tuohon rooliin oikein hyvin. Fanitan toki yleisestikin ja tiedostan omintakeisuuden. Yksi niistä asioista, jotka tosin vain paransivat mun katselukokemusta. Jos tyyppi on niin päällikkö kuin mitä tarina kertoilee, niin on hyvä että laittaa jonkun Keanu Reevesin tai Tom Cruisen tai muun vähemmän stereotyyppisen koviksen ja samalla komean vähän oudon äijän rooliin. Sitä ikäänkuin miettii, onko tuolla vielä yllätyksiä tulossa ja haluaa uskoa näkemäänsä. Tom Cruisessa on myös se hyvä puoli, että erikoisella tavalla kiiltokuvamaisuuteensa nähden, habituksensa on itse vaatimattomuus. Tässä varmaan jeesaavat myös Rainmanin luuserirooli, Eyes Wide Shutin pyöritykseen joutuneen luuserin rooli ja muutamat muut, joiden parissa olemme tottuneet peräti säälimään hahmojaan.
Itse näin asianajajan roolin toisenlaisena kuin ns fiksutyttöroolina. Pääanti oli tuoda romanssielementti ja ihmisläheiset arvot tarinaan. Reacherin myötätuntoisuus maailmaa kohtaan sai täten kasvaa katsojassa tarinan edetessä. Ja tähän taas herkät kasvot ja nuo tissit sopivat. Niin, romanssielementin tarkoitus siis tuntui olevan katsojan pehmeänä pitämisessä, jotta oikea ja väärä pysyy tämän ihmislähtöisemmän juonteen takia pöydällä. Ja fiksuus taas keskitettiin Reacherille, mikä oli formaattiin nähden hyvä ratkaisu. (Vrt ehdottamani minisarja, missä formaatissa olisi ollut hieman enemmän tilaa muille juonteille.)
Uskon että tässä vaikuttaa paljon se, että minä puhun pelkästään leffan pohjalta... Jos kirjasta sai ennakkoasenteita, ne tuskin lähtevät helposti pois. Voin esim kuvitella että asianajajalla on ollut enemmän fiksuutta alleviivaava rooli kirjassa.
Mulla alkaakin olemaan Käenpesästä melko monta vuotta... Löytyisiköhän se jostain... Ainakin pitäisi jossain olla olemassa VHS:änä, mutta ehkä myös digitaalisessa muodossa.
-
- kylkeenpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 28
- Viestit: 1621
- Lauteille: Heinäkuu 2009
- Paikkakunta: Klaukkala.
Viimeisin katsomasi elokuva
Jack Reacher hahmo olisi sopinut Clint Eastwoodille aikoinaan, nyt on ikä esteenä.
Kirjassa Reacher on n 2metrinen ja Tomppa lienee n 1,65 m tai sinnepäin, ei oikein kohtaa, mutta ihan katsottava.
Kirjassa Reacher on n 2metrinen ja Tomppa lienee n 1,65 m tai sinnepäin, ei oikein kohtaa, mutta ihan katsottava.
-
- kylkeenpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 215
- Viestit: 2037
- Lauteille: Tammikuu 2008
- Paikkakunta: Helsinki
- Etulaji: Thainyrkkeily
- Sivulajit: Potkunyrkkeily; nyrkkeily
Viimeisin katsomasi elokuva
Meh... Katselin muutaman leffan lomalla, taisin kai jo siitä kirjoittaakin tänne. Äsken katsoin uuden Lara Croft: Tomb raider-trailerin ja... Ehh... Alicia Vikander on nyt Lara, ja vaikka hän onkin lahjakas näyttelijä, niin Lara...??? Öö, ei. Lara = Angelina Jolie. Se vaan on niin Lara. Mut pakko toi on nähdä, jahka se tulee leffaan. Ristiriitaisin odotuksin, sano...
Frankly my dear, I don`t give a damn.
-
- kylkeenpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 41
- Viestit: 2463
- Lauteille: Heinäkuu 2016
- Etulaji: keppijumppa
- Takalajit: bjj, vapaapaini, lukkopaini
Viimeisin katsomasi elokuva
Silver Linings Playbook (Unelmien pelikirja). Romanttiset draamakomediat ei yleensä oikein uppoa, mutta nyt oli poikkeus. Jennifer Lawrence on ihana niinkuin aina. Hyvin näyttelee sekopäätä ja jotenkin luontevammin kuin Nälkäpeli elokuva-sarjassa. Juoneltaanhan tuo elokuva ei ole mikään ihmeellinen tai yllättävä. Jotenkin siihen on vaan saatu hyvä tunnelma.
-
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 494
- Viestit: 20822
- Lauteille: Joulukuu 2007
Viimeisin katsomasi elokuva
Vielä tuosta Reacherista ja Tompan pituudesta, itsellenihän ei tuota ristiriitaa syntynyt oikeastaan kahdesta syystä, joista yksi on se, että leffassa Cruise on normaalin mittainen, ellei jopa pitkä. Tulee mieleeni jokin kohtaus aika alussa, missä muistaakseni takaa kuvattuna hän käveli eteenpäin ja habitus oli mulle ainakin sellaisen pitkähkön ryhdikkään miehen. En ajatellut asiaa silloin, mutta jotain sekin kohtaus on tehnyt kun kerran jäi mieleen. Muuten häntä ei näytetä lyhyempänä pitkien vieressä ainakaan selvästi, joten joko hänellä ei ole leffassa pituutta ollenkaan tai sitten hän on pitkähkö.
Toisekseen ristiriitaa ei syntynyt, sillä kun en ole lukenut kirjaa, se ei ole pilannut multa hyvää leffaa.
Eilen katselin Comfort of Strangerssin. Hämärä Venetsia-leffa jossa nuorehko pari kohtaa Christopher Walkenin hahmon ja myöhemmin tämän vaimon, jota näyttelee Helen Mirren. Katsellessani leffaa, "täähän on ihan passka", mutta sitten se jäi jotenkin hämäränä tekeleenä vaivaamaan melko syvällisellä tasolla. Ja tänään tuli se fiilis uudestaan mieleen.
En uskalla suositella, mutta jos on kaltaiseni tapaus, kannattaa ehdottomasti katsoa mistä on kyse ja tonkiiko myös sinä-hahmolla jotain mielen syviä vesiä. Näyttelijäkvartetti on kyllä todellakin valittu huolella ja avainkohdissa elokuvalliset ratkaisut voimistavat fiilistä melkolailla. Walken-Mirren -duo on napakymppi sellaisella tavalla, että voi miettiä, pystyisikö ylipäätään kukaan muu tässä maailmassa näytellä noita rooleja.
Kun se nyt tolleen jäi vaivaamaan, niin kai se sitten on saattanan hyvä leffa, vaikka en tätä uskonutkaan kuin vasta viiveellä. Huhhuh...
Toisekseen ristiriitaa ei syntynyt, sillä kun en ole lukenut kirjaa, se ei ole pilannut multa hyvää leffaa.
Eilen katselin Comfort of Strangerssin. Hämärä Venetsia-leffa jossa nuorehko pari kohtaa Christopher Walkenin hahmon ja myöhemmin tämän vaimon, jota näyttelee Helen Mirren. Katsellessani leffaa, "täähän on ihan passka", mutta sitten se jäi jotenkin hämäränä tekeleenä vaivaamaan melko syvällisellä tasolla. Ja tänään tuli se fiilis uudestaan mieleen.
En uskalla suositella, mutta jos on kaltaiseni tapaus, kannattaa ehdottomasti katsoa mistä on kyse ja tonkiiko myös sinä-hahmolla jotain mielen syviä vesiä. Näyttelijäkvartetti on kyllä todellakin valittu huolella ja avainkohdissa elokuvalliset ratkaisut voimistavat fiilistä melkolailla. Walken-Mirren -duo on napakymppi sellaisella tavalla, että voi miettiä, pystyisikö ylipäätään kukaan muu tässä maailmassa näytellä noita rooleja.
Kun se nyt tolleen jäi vaivaamaan, niin kai se sitten on saattanan hyvä leffa, vaikka en tätä uskonutkaan kuin vasta viiveellä. Huhhuh...
-
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 494
- Viestit: 20822
- Lauteille: Joulukuu 2007
Viimeisin katsomasi elokuva
Plääh, kukaan ei tarttunut tuohon Comfort of Strangerssiin.
Onko kukaan nähnyt sitä ja onko mielipiteitä? Tullut vieläkin hetkiä, että leffa on vaivannut ja jos tämän ketjun keskustelevammista tyypeistä kukaan on nähnyt sitä, tulisi varmasti hyvää jauhantaa. Saisin joko sielunrauhan tai sitten alkaisi vain vaivaamaan enemmän.
Onko kukaan nähnyt sitä ja onko mielipiteitä? Tullut vieläkin hetkiä, että leffa on vaivannut ja jos tämän ketjun keskustelevammista tyypeistä kukaan on nähnyt sitä, tulisi varmasti hyvää jauhantaa. Saisin joko sielunrauhan tai sitten alkaisi vain vaivaamaan enemmän.
-
- kylkeenpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 215
- Viestit: 2037
- Lauteille: Tammikuu 2008
- Paikkakunta: Helsinki
- Etulaji: Thainyrkkeily
- Sivulajit: Potkunyrkkeily; nyrkkeily
Viimeisin katsomasi elokuva
Hih me katseltiin isännän kanssa Asterixia . Eli Asterix ja Obelix: Tehtävä Kleopatra. Eli arkkitehdin pitäisi rakentaa tietyssä ajassa hieno pytinki Kleopatralle, josta hän on löynyt vetoa Ceasarin kanssa ja Ceasar pyrkii sabotoimaan kaikin tavoin asiaa. Tän on varmaan moni lukenut tän jutun Asterix&Obelix sarjiksesta, täähän on sieltä suoraan. Hauska pätkä, Idefix (se koira siis), on kyllä söpönen ja nimet oli käännetty hauskasti, oletan että Sucettalanis on Asterixin ihastus, joka oli suomennettu nimeksi Pusumuiskis . Hauska aivot narikkaan pätkä. 8+.
Frankly my dear, I don`t give a damn.
- Mika
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 444
- Viestit: 93835
- Lauteille: Joulukuu 2004
- Paikkakunta: Tampere
- Etulaji: HIIT, girya
- Sivulajit: pilates, yinjooga
- Takalajit: Tanglang
- Yhteystiedot:
Viimeisin katsomasi elokuva
Zootopia (2016)
Nyt sitten vihdoin tuli katseltua tämä elokuva, kun se näkyy ja kai on jo hyvän aikaa näkynyt Netflixiltä. Oli se odottamisen arvoista. Minä tykkäsin.
Juoni vastaa ihan aikuisten rikostrillereiden juonikuvioita. Mr. Big eli Marlon Brandon esikuvan mukainen Kummisetä oli hauska yllätys niiden jääkarhujen seassa.
Nyt sitten vihdoin tuli katseltua tämä elokuva, kun se näkyy ja kai on jo hyvän aikaa näkynyt Netflixiltä. Oli se odottamisen arvoista. Minä tykkäsin.
Juoni vastaa ihan aikuisten rikostrillereiden juonikuvioita. Mr. Big eli Marlon Brandon esikuvan mukainen Kummisetä oli hauska yllätys niiden jääkarhujen seassa.
Lauteilla
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: AlexMachine, tapsaattori ja 77 kurkkijaa