Luonnonvarakeskuksen pakurista tekemissä tutkimuksissa etsitään tietoa sen hyvistä terveysvaikutuksista. Tähänastisten tulosten mukaan pakuri on koeputkessa hyvä jarru tulehduksille. Niillä taas on yhteys muun muassa tyypin 2 diabetekseen ja verisuonten ahtautumiseen.
Etsitkö kamppailuharrastusta? Aloita suoraan tästä uusi aihe valmiiden kysymysten kanssa ja odota, kun konkarit vastaavat sinulle.
Terveysuutisia
Valvoja: Valvoja
-
- etupotkija
- Viestit: 94547
- Lauteille: Joulukuu 2004
- Paikkakunta: Tampere
- Etulaji: HIIT, girya
- Sivulajit: pilates, yinjooga
- Takalajit: Tanglang
Terveysuutisia
Kuulostaa alustavasti lupaavalta.
-
- etupotkija
- Viestit: 11158
- Lauteille: Tammikuu 2005
- Paikkakunta: Oulu
-
- kylkeenpotkija
- Viestit: 1337
- Lauteille: Lokakuu 2007
Terveysuutisia
Jyväskylän yliopisto oli tutkinut miten voimaharjoittelu vaikuttaa lihaksiin: lopputuloksena on se, että erot ovat suuria ja perimällä on iso vaikutus. ”Erot ovat huomattavia. Näyttää siltä, että joillakin kunto, on se sitten kestävyyskunto, lihasvoima tai -massa, ei kehity lainkaan. Mittaustulokset voivat olla jopa negatiivisia. Joillakin ne kehittyvät todella paljon”, sanoo yliopistotutkija Juha Ahtiainen liikuntabiologian laitokselta.
Tuntuuko sinusta, että kuntosalilla naapurin lihakset kasvavat nopeammin kuin omasi? Epäilyissäsi saattaa olla perää.
Jyväskylän yliopiston tuoreessa tutkimuksessa havaittiin, että voimaharjoittelu tuottaa joillekin ihmisille lyhyessä ajassa suuremmat lihakset ja kasvattaa voimaa. Toisilla sama harjoitteluohjelma ei kasvata lihaksia eikä lisää voimantuottokykyä.
Jyväskylässä analysoitiin uudelleen vuosien 1996–2011 aikana tehtyjä voimaharjoitustutkimuksia. Samanlainen harjoitteluohjelma johti erilaisiin muutoksiin elimistön toiminnassa eli harjoitusvasteisiin.
”Erot ovat huomattavia. Näyttää siltä, että joillakin kunto, on se sitten kestävyyskunto, lihasvoima tai -massa, ei kehity lainkaan. Mittaustulokset voivat olla jopa negatiivisia. Joillakin ne kehittyvät todella paljon”, sanoo yliopistotutkija Juha Ahtiainen liikuntabiologian laitokselta.
”Suurin osa harjoitteluvasteista tulee esiin jo muutamassa kuukaudessa.”
Tutkimuksessa analysoitiin hieman alle 300 tervettä naista ja miestä, jotka olivat 19–78-vuotiaita eivätkä aiemmin tehneet voimaharjoittelua. Puolen vuoden tutkimusjakson aikana he tekivät voimaharjoittelua kahdesti viikossa koko keholle terveysliikuntasuositusten mukaisesti. Verrokkiryhmässä voimaharjoittelua ei tehty.
Tutkittavilta mitattiin maksimaalinen voimantuotto jalkaprässissä sekä alaraajan lihasten koko ennen harjoittelujaksoa ja sen jälkeen.
Keskimäärin voimaharjoittelujakso kasvatti merkittävästi lihasvoimaa ja -kokoa. Yksilöllisissä analyyseissa kuitenkin huomattiin, että kaikki eivät saaneet täyttä hyötyä harjoittelustaan.
Voimaharjoittelu ei kasvattanut maksimaalista lihasvoimaa noin seitsemällä prosentilla harjoitteluryhmään osallistujista. Lähes 30 prosentilla alaraajojen lihakset eivät kasvaneet lainkaan. Osalla havaittiin lihasvoiman, lihaskoon tai molempien jopa pienentyneen voimaharjoittelujakson aikana.
Kahdella prosentilla harjoitteluvaste oli matala sekä lihasvoimassa että lihaskoossa. Tutkimuksen mukaan siis noin 100 000 suomalaisella kuntosaliharjoittelu ei lisää heidän lihasvoimaansa eikä kasvata heidän lihaksiaan.
Iällä, sukupuolella tai ihmisen koolla ei ollut merkitystä harjoitusvasteeseen.
Perimällä on suuri vaikutus. Kestävyysliikunnan osalta yksilöllisistä eroista jo tiedetäänkin, mutta nyt myös voimaharjoittelututkimukset viittaavat perinnöllisiin eroihin.
”Suunnilleen kaikenlaisessa harjoittelussa ihmisten välillä on yllättävän paljon yksilöllisiä eroja, miten elimistömme reagoi. Osalla kunto nousee todella paljon, joillakin ei juuri lainkaan.”
Hän kävi maanantaina puhumassa yksilöllisistä eroista Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella terveistieteiden TerveSuomi-seminaarissa.
Yksilölliset erot kiinnostavat tutkijoita nyt paljon ja lisääntyvä tieto niistä luo tulevaisuuteen suuria mahdollisuuksia. Jos harjoitteluvasteita voitaisiin testata etukäteen, tiedettäisiin, mitkä lajit sopivat kullekin, millaisella teholla ja tiheydellä harrastettuna.
Vielä ei ole olemassa menetelmää, jolla yksinkertaisesti, nopeasti ja edullisesti harjoitteluvasteita testattaisiin esimerkiksi sylki- tai verinäytteistä.
”Mutta siihen menee vielä aikaa. Tutkimusta tarvitaan”, Ahtiainen sanoo.
”Jos harjoitteluvaste voitaisiin ennakoida, se voitaisiin ottaa huomioon harjoitteluohjelmia suunniteltaessa.”
Tässä hetkessä eläviä Ahtiainen kehottaakin jatkamaan liikkumista ja kiinnittämään huomiota elämäntapoihin. Perimä ei ole ainoa harjoitteluvasteeseen vaikuttava tekijä. Tutkijat uskovat, että siihen vaikuttavat myös elämäntapatekijät kuten stressi, ravitsemus ja uni.
”Liikunnan harrastaminen ei ole turhaa. Se vaikuttaa verenpaineeseen, veren sokeriarvoihin, luuston terveyteen, mielenterveyteen. Ei ole ihmistä, joka ei siitä jotenkin hyötyisi”, Ahtiainen myös muistuttaa.
http://www.hs.fi/kotimaa/a1462768167708" onclick="window.open(this.href);return false;Jyväskylän yliopiston tuoreessa tutkimuksessa havaittiin, että voimaharjoittelu tuottaa joillekin ihmisille lyhyessä ajassa suuremmat lihakset ja kasvattaa voimaa. Toisilla sama harjoitteluohjelma ei kasvata lihaksia eikä lisää voimantuottokykyä.
Jyväskylässä analysoitiin uudelleen vuosien 1996–2011 aikana tehtyjä voimaharjoitustutkimuksia. Samanlainen harjoitteluohjelma johti erilaisiin muutoksiin elimistön toiminnassa eli harjoitusvasteisiin.
”Erot ovat huomattavia. Näyttää siltä, että joillakin kunto, on se sitten kestävyyskunto, lihasvoima tai -massa, ei kehity lainkaan. Mittaustulokset voivat olla jopa negatiivisia. Joillakin ne kehittyvät todella paljon”, sanoo yliopistotutkija Juha Ahtiainen liikuntabiologian laitokselta.
”Suurin osa harjoitteluvasteista tulee esiin jo muutamassa kuukaudessa.”
Tutkimuksessa analysoitiin hieman alle 300 tervettä naista ja miestä, jotka olivat 19–78-vuotiaita eivätkä aiemmin tehneet voimaharjoittelua. Puolen vuoden tutkimusjakson aikana he tekivät voimaharjoittelua kahdesti viikossa koko keholle terveysliikuntasuositusten mukaisesti. Verrokkiryhmässä voimaharjoittelua ei tehty.
Tutkittavilta mitattiin maksimaalinen voimantuotto jalkaprässissä sekä alaraajan lihasten koko ennen harjoittelujaksoa ja sen jälkeen.
Keskimäärin voimaharjoittelujakso kasvatti merkittävästi lihasvoimaa ja -kokoa. Yksilöllisissä analyyseissa kuitenkin huomattiin, että kaikki eivät saaneet täyttä hyötyä harjoittelustaan.
Voimaharjoittelu ei kasvattanut maksimaalista lihasvoimaa noin seitsemällä prosentilla harjoitteluryhmään osallistujista. Lähes 30 prosentilla alaraajojen lihakset eivät kasvaneet lainkaan. Osalla havaittiin lihasvoiman, lihaskoon tai molempien jopa pienentyneen voimaharjoittelujakson aikana.
Kahdella prosentilla harjoitteluvaste oli matala sekä lihasvoimassa että lihaskoossa. Tutkimuksen mukaan siis noin 100 000 suomalaisella kuntosaliharjoittelu ei lisää heidän lihasvoimaansa eikä kasvata heidän lihaksiaan.
Iällä, sukupuolella tai ihmisen koolla ei ollut merkitystä harjoitusvasteeseen.
Perimällä on suuri vaikutus. Kestävyysliikunnan osalta yksilöllisistä eroista jo tiedetäänkin, mutta nyt myös voimaharjoittelututkimukset viittaavat perinnöllisiin eroihin.
”Suunnilleen kaikenlaisessa harjoittelussa ihmisten välillä on yllättävän paljon yksilöllisiä eroja, miten elimistömme reagoi. Osalla kunto nousee todella paljon, joillakin ei juuri lainkaan.”
Hän kävi maanantaina puhumassa yksilöllisistä eroista Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella terveistieteiden TerveSuomi-seminaarissa.
Yksilölliset erot kiinnostavat tutkijoita nyt paljon ja lisääntyvä tieto niistä luo tulevaisuuteen suuria mahdollisuuksia. Jos harjoitteluvasteita voitaisiin testata etukäteen, tiedettäisiin, mitkä lajit sopivat kullekin, millaisella teholla ja tiheydellä harrastettuna.
Vielä ei ole olemassa menetelmää, jolla yksinkertaisesti, nopeasti ja edullisesti harjoitteluvasteita testattaisiin esimerkiksi sylki- tai verinäytteistä.
”Mutta siihen menee vielä aikaa. Tutkimusta tarvitaan”, Ahtiainen sanoo.
”Jos harjoitteluvaste voitaisiin ennakoida, se voitaisiin ottaa huomioon harjoitteluohjelmia suunniteltaessa.”
Tässä hetkessä eläviä Ahtiainen kehottaakin jatkamaan liikkumista ja kiinnittämään huomiota elämäntapoihin. Perimä ei ole ainoa harjoitteluvasteeseen vaikuttava tekijä. Tutkijat uskovat, että siihen vaikuttavat myös elämäntapatekijät kuten stressi, ravitsemus ja uni.
”Liikunnan harrastaminen ei ole turhaa. Se vaikuttaa verenpaineeseen, veren sokeriarvoihin, luuston terveyteen, mielenterveyteen. Ei ole ihmistä, joka ei siitä jotenkin hyötyisi”, Ahtiainen myös muistuttaa.
A suspicious mind is a healthy mind
-
- etupotkija
- Viestit: 11158
- Lauteille: Tammikuu 2005
- Paikkakunta: Oulu
Terveysuutisia
Löytyskö selitystä yksilöllisistä lihassolutyyppijakaumista, eli ne hitaat, nopeat ja välimuodot (jotka voivat toimia hitaina jos treenaa kestävyyttä paljon).. Vai voiko yksilölliset erot olla ihan niin suuret, että vaikkapa henkilöllä A voisi olla 80% nopeita ja henkilöllä B 80% hitaita?
– Science that can't be questioned is religion.
-
- etupotkija
- Viestit: 6556
- Lauteille: Lokakuu 2009
Terveysuutisia
Mielenkiintoinen aihe! Käsittääkseni tuosta on jotain ulkomaistakin tutkimusta ja keskustelua, kuten tuollakin kommenteissa todettiin. Perinteisesti kai low-respondereita on vaan syytetty evottamisesta.Fubarbarian kirjoitti: Jyväskylän yliopisto oli tutkinut miten voimaharjoittelu vaikuttaa lihaksiin: lopputuloksena on se, että erot ovat suuria ja perimällä on iso vaikutus. ”Erot ovat huomattavia. Näyttää siltä, että joillakin kunto, on se sitten kestävyyskunto, lihasvoima tai -massa, ei kehity lainkaan. Mittaustulokset voivat olla jopa negatiivisia. Joillakin ne kehittyvät todella paljon”, sanoo yliopistotutkija Juha Ahtiainen liikuntabiologian laitokselta.
-
- etupotkija
- Viestit: 19229
- Lauteille: Tammikuu 2005
- Paikkakunta: Oulu
- Etulaji: Potkunyrkkeily
- Takalajit: Karate, ju-jutsu
Terveysuutisia
Käsittääkseni on mahdollista että jollain pikajuoksijalla on pohkeessa 80% nopeita lihassoluja ja maratoonarilla 80% hitaita. En muista tarkkoja lukuja mitä olen valmennuskirjoista lukenut mutta yksilölliset erot on joka tapauksessa tosi suuria.
Kannattaa muuten huomioida että jakauma ei ole mikään vakio vaan samalla ihmisellä on erilainen suhde eri lihaksissa.
Noin muuten sanoisin että tuo treenihän on tosi vähäistä ja minun on vaikea kuvitella miten ihmisten irtiottokykyä rasituksessa voitaisiin vakioida ilman eettisiä ongelmia. Tuloksena ihmiset eivät treenaa keskenään yhtä kovaa.
Kannattaa muuten huomioida että jakauma ei ole mikään vakio vaan samalla ihmisellä on erilainen suhde eri lihaksissa.
Noin muuten sanoisin että tuo treenihän on tosi vähäistä ja minun on vaikea kuvitella miten ihmisten irtiottokykyä rasituksessa voitaisiin vakioida ilman eettisiä ongelmia. Tuloksena ihmiset eivät treenaa keskenään yhtä kovaa.
Antti Sariola
www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/
You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/
You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
-
- etupotkija
- Viestit: 11158
- Lauteille: Tammikuu 2005
- Paikkakunta: Oulu
Terveysuutisia
On se tavallaan vakioitua.. Jos ruoskittas suoritus vakioksi, niin kyseessä olisi epärealistinen kuntosaliharjoittelu.. Fysiologisesta näkökulmasta ei ehkä saada niin tarkkaa tietoa, mutta kuntosalitreenin vaikutuksistahan tuossa kerrotaan, sitä tarina ei vaan kerro että johtuuko erot fysiologisista vai psykologisista syistä, vai jostain muusta.Andy kirjoitti: Noin muuten sanoisin että tuo treenihän on tosi vähäistä ja minun on vaikea kuvitella miten ihmisten irtiottokykyä rasituksessa voitaisiin vakioida ilman eettisiä ongelmia. Tuloksena ihmiset eivät treenaa keskenään yhtä kovaa.
– Science that can't be questioned is religion.
-
- etupotkija
- Viestit: 19229
- Lauteille: Tammikuu 2005
- Paikkakunta: Oulu
- Etulaji: Potkunyrkkeily
- Takalajit: Karate, ju-jutsu
Terveysuutisia
Joo. Mutta yksilön kannalta on kiinnostavaa onko hänellä mahdollisuuksia kasvattaa voimia ja lihasmassaa. Mielestäni on hyvin oleellista jos se on mahdollista kovemmalla yrittämisellä. Nyt tuosta jää siihen käsitykseen että osa ihmisistä on "tuomittu" siihen ettei harjoittelulla ole vaikutusta, joten on sama olla treenaamatta.
Antti Sariola
www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/
You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/
You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
-
- etupotkija
- Viestit: 6556
- Lauteille: Lokakuu 2009
Terveysuutisia
Olen näitä jonkun verran googletellut. Alla katkelma nyt pikaisesti löytyneestä Brett Contrerasin jutusta (omia alleviivauksia).
Jossain jutussa mainittiin muistaakseni, että noin parille prosentille treenaaminen aihauttaa lähinnä tulehduksen kaltaisen tilan lihaksiin, eikä kehitystä tapahdu. Käytännössä kaikki muut kuitenkin jollain tapaa hyötyvät harjoittelusta. Esim. lihassolujen aktivaatio ja sitä kautta voima kai yleensä kehittyvät niilläkin, joilla lihasten kasvu on nihkeätä. Ja erot siinä kasvussa voivat siis olla todella suuret, vaikka sitä ei erilaisia treenimetodeja markkinoitaessa tuoda hirveästi esiin....
Edit. Itse siis olen ihan maallikko näissä, enkä ota kantaa noiden juttujen tieteelliseen laatuun.
Jossain jutussa mainittiin muistaakseni, että noin parille prosentille treenaaminen aihauttaa lähinnä tulehduksen kaltaisen tilan lihaksiin, eikä kehitystä tapahdu. Käytännössä kaikki muut kuitenkin jollain tapaa hyötyvät harjoittelusta. Esim. lihassolujen aktivaatio ja sitä kautta voima kai yleensä kehittyvät niilläkin, joilla lihasten kasvu on nihkeätä. Ja erot siinä kasvussa voivat siis olla todella suuret, vaikka sitä ei erilaisia treenimetodeja markkinoitaessa tuoda hirveästi esiin....
How Genetics Affect Muscle Growth[/linkki]Strong evidence suggests that the results you see in the gym are highly dependent on the efficacy of satellite cell-mediated myonuclear addition. In laymen's terms, your muscles won't grow unless the satellite cells surrounding your muscle fibers donate their nuclei to your muscles so they can produce more genetic material to signal the cells to grow.
Petralla showed that the difference between excellent responders in comparison to average and non-responders in strength training was mostly due to satellite cell activation. Excellent responders have more satellite cells that surround their muscle fibers, as well as a remarkable ability to expand their satellite cell pool via training.
In this study, excellent responders averaged 21 satellite cells per 100 fibers at baseline, which rose to 30 satellite cells per 100 fibers by week sixteen. This was accompanied by a 54% increase in mean fiber area. The non-responders averaged 10 satellite cells per 100 myofibers at baseline, which did not change post-training, nor did their hypertrophy.
Edit. Itse siis olen ihan maallikko näissä, enkä ota kantaa noiden juttujen tieteelliseen laatuun.
-
- päähänpotkija
- Viestit: 6493
- Lauteille: Maaliskuu 2005
Terveysuutisia
Minusta kaksi kertaa viikossa voimaharjoittelua riittää hyvin ihan huomattaviinkin tuloksiin varsinkin, kun kyse on aiemmin harjoittelemattomista.Andy kirjoitti: Noin muuten sanoisin että tuo treenihän on tosi vähäistä...
Itse jäin miettimään tuota "terveysliikuntasuositusten mukaisesti" -määritelmää. UKK-instituutin suositus menee noin:
"Suuria lihasryhmiä vahvistavia liikkeitä suositellaan tehtäväksi 8—10 ja kutakin liikettä kohden toistoja tulee kertyä 8—12."
Progressiota ei ole suosituksissa mainittu millään tavalla, eli eikö silloin ole ihan mahdollista vatkata salin kaikki laitteet läpi kaksi kertaa viikossa puolen vuoden ajan, niin kevyillä painoilla, ettei mitään edistystä tapahdu ja sanoa treenaavansa voimaa "suositusten mukaisesti"? Jos liian kevyillä painoilla suoritettuun vatkaukseen käytetty aika on aikaisemmin mennyt vaikka reippaaseen pihan haravointiin, niin on hyvinkin mahdollista, että tulokset ovat negatiivisia.
Tuo UKK-instituutin suosituksen muotoilu on minusta aika pölö. Jos puhutaan oikeasti suuria lihasryhmiä vahvistavista liikkeistä, niin ei ole mitään järkeä tehdä niitä 8-10 kappaletta/treeni.
Ain't no one.
-
- etupotkija
- Viestit: 6556
- Lauteille: Lokakuu 2009
Terveysuutisia
Joo, siinä puhuttaneen vähän epätäsmällisillä käsitteillä. Ilmeisesti tuossa yksi "liike" on käytännössä sama kuin yksi sarja. Eli 8-10 sarjaa ja niissä kussakin 8-12 toistoa, mikä kuulostaa jo ihan järkevältä.MarkkuT kirjoitti: Tuo UKK-instituutin suosituksen muotoilu on minusta aika pölö. Jos puhutaan oikeasti suuria lihasryhmiä vahvistavista liikkeistä, niin ei ole mitään järkeä tehdä niitä 8-10 kappaletta/treeni.
Ajatuksena on ilmeisesti se, että tehdään jotain kiertoharjoittelun tyyppistä "aloittelijan" treeniä, jossa käydään saman harjoituksen aikana jopa tyyliin kaikki isot lihasryhmät eri laitteissa läpi. Tällöin ehkä tehdään jokaista liikettä about se yksi sarja.
Eli tuossa ei ole ajateltukaan jotain vähän edistyneempää harjoittelijaa, jonka ohjelma on jaettu useampiin osiin ja äärimmillään yhdessä harjoituksessa tehdään vain yhtä varsinaista liikettä (esim. "kyykkypäivä").
-
- päähänpotkija
- Viestit: 6493
- Lauteille: Maaliskuu 2005
Terveysuutisia
Niinkö?Ile kirjoitti: Eli 8-10 sarjaa ja niissä kussakin 8-12 toistoa, mikä kuulostaa jo ihan järkevältä.
Mutta joo, kyllähän sen noinkin voi ymmärtää.
Ain't no one.
-
- etupotkija
- Viestit: 94547
- Lauteille: Joulukuu 2004
- Paikkakunta: Tampere
- Etulaji: HIIT, girya
- Sivulajit: pilates, yinjooga
- Takalajit: Tanglang
Terveysuutisia
Uskoisin samaa. UKK-ohjeistukset taitavat muutenkin aika usein suosia sellaista kannustavaa tapaa. Yksinkertaiset ohjeet ovat aloittelijoille sopivia. Minusta on ihan hyvä, että noista yritetä muokata kovemman harjoittelun ohjeita. Kukaan liikuntaa tai urheilua harrastava ei noita ohjeita itseään varten lue, vaan nuo on tarkoitettu niille, joiden tulisi aloittaa se kuntoilu.Ile kirjoitti: Eli tuossa ei ole ajateltukaan jotain vähän edistyneempää harjoittelijaa, jonka ohjelma on jaettu useampiin osiin ja äärimmillään yhdessä harjoituksessa tehdään vain yhtä varsinaista liikettä (esim. "kyykkypäivä").
-
- etupotkija
- Viestit: 11158
- Lauteille: Tammikuu 2005
- Paikkakunta: Oulu
Terveysuutisia
Mielenkiintoista... Noh, en nyt vihti tutustua tarkemmin jutun luotettavuuspuoleen.
Onkin ollut vähän sellanen fiilis että jokin ei ole kohdallaan niissä suosituksissa, joissa todetaan että auringonpaistetta pitäs välttää keväästä syksyyn. Noin maalaisjärkisesti, jos paljastaa ihon auringolle vain kesän lämpimipinä päivinä ja kovimmassa paisteessa, niin onhan se melkoisen selvä asia ettei iho ole tottunut sellaiseen. Tietty, eipä siellä ulkona muullon tarkene jos siellä vaan lahnana makaa.. Esim. juoksemalla tarkenee ilman paitaa +5°C:stä ylöspäin ja kerkiää iho sopeutua keskikesän paisteita varten, kun on aloittanut totuttelun jo maalis-huhtikuussa.
Ja että jos aurinkovoiteen avulla on kauemmin auringossa kuin mitä ilman pystys oleen, niin melanooman riski onkin suurempi...
http://www.thelocal.se/20160712/avoidin ... as-smoking" onclick="window.open(this.href);return false;
Onkin ollut vähän sellanen fiilis että jokin ei ole kohdallaan niissä suosituksissa, joissa todetaan että auringonpaistetta pitäs välttää keväästä syksyyn. Noin maalaisjärkisesti, jos paljastaa ihon auringolle vain kesän lämpimipinä päivinä ja kovimmassa paisteessa, niin onhan se melkoisen selvä asia ettei iho ole tottunut sellaiseen. Tietty, eipä siellä ulkona muullon tarkene jos siellä vaan lahnana makaa.. Esim. juoksemalla tarkenee ilman paitaa +5°C:stä ylöspäin ja kerkiää iho sopeutua keskikesän paisteita varten, kun on aloittanut totuttelun jo maalis-huhtikuussa.
Ja että jos aurinkovoiteen avulla on kauemmin auringossa kuin mitä ilman pystys oleen, niin melanooman riski onkin suurempi...
http://www.thelocal.se/20160712/avoidin ... as-smoking" onclick="window.open(this.href);return false;
'Avoiding the sun is as dangerous as smoking'
...
But new findings show that avoiding exposure to the sun, on the contrary poses a major health risk.
We believe that those who campaign for "the less sun, the better" take large responsible for our health. Those who follow this advice seem to shorten their life expectancy by half-a-year to two years.
There have been three great lifestyle factors that are strongly related to illness and death: smoking, inactivity and obesity.
Our research indicates that people who are both non-smokers and non-sunbathers have the same risk of death as those that are both smokers and sunbathers. Avoiding the sun thus puts you at as great a risk of dying as smoking does.
We also find that women who avoid the sun double their risk of cardiovascular diseases such as heart attacks, strokes and blood clots. Twice as many who don't sunbathe also contract "other" illnesses, such as diabetes, multiple sclerosis and lung disease.
...
Sun-sensitive and fairskinned people likely need less sun for their health, and should be outside in the sun a shorter amount of time before they cover themselves up. Sunscreen "protection" is not a good idea.
It is likely that sunscreen eliminates the skin's reaction to too much sun, but does not significantly protect against melanoma. The price for sun-sensitive people's adaption to a sun-starved environment is that the risk of melanoma increases at over-exposure to the sun.
There is no scientific study that shows that you can be outside in the sun longer with sunscreen, in terms of the risk of melanoma. In Sweden, we see that sunscreen users double their risk of melanoma, most likely because they have spent too much time in the sun.
...
The melanoma risk increases when you over-tan (for example spend too much time in the sun with sunscreen), get burned (get blisters and so on) and during exaggerated use of sunbeds. At the same time we know that those who work outside do not increase their risk of melanoma. Daily exposure to the sun thus does not increase the risk of melanoma.
Our advice is that famous Swedish word 'lagom' [meaning average or just right]. Sunbathe 'lagom' every day.
– Science that can't be questioned is religion.
-
- etupotkija
- Viestit: 94547
- Lauteille: Joulukuu 2004
- Paikkakunta: Tampere
- Etulaji: HIIT, girya
- Sivulajit: pilates, yinjooga
- Takalajit: Tanglang
Terveysuutisia
Tuossa uutisessakin puhutaan kampanjasta, ei suosituksista. Minä en ollut tuollaisesta kampanjasta kuullutkaan, mutta te Facebookissa vaikuttavat varmasti luette kaikenlaista...mielenkiintoista.
Terveysaihessa minä käsitän suosituksilla viranomaistahojen suosituksia, jotka perustuvat lukuisiin vertaisarvioituihin tutkimuksiin.
Syöpätutkimus on yksi lääketieteen suurimpia harppauksia viimeisen 20 vuoden aikana ottanut ala. Ihosyövät erityisesti ovat olleet paljon esillä tiedotusvälineissäkin. Jos aikaisemmin ihmiset surutta paahtoivat itseään auringossa, nykyään tästä tiedetään paljon enemmän. Tuossakin sanotaan, että jotkut aurinkorasvaa käyttävät altistavat itsensä melanomalle, koska he ovat liikaa auringossa. Liika on aina liikaa.
Ihminen tarvitsee aurinkoa jo pelkästään D-vitamiinisynteesiä varten. Siksi täällä pimeässä Pohjolassa D-vitamiinia lisätään maitotuotteisiin.
Terveysaihessa minä käsitän suosituksilla viranomaistahojen suosituksia, jotka perustuvat lukuisiin vertaisarvioituihin tutkimuksiin.
Syöpätutkimus on yksi lääketieteen suurimpia harppauksia viimeisen 20 vuoden aikana ottanut ala. Ihosyövät erityisesti ovat olleet paljon esillä tiedotusvälineissäkin. Jos aikaisemmin ihmiset surutta paahtoivat itseään auringossa, nykyään tästä tiedetään paljon enemmän. Tuossakin sanotaan, että jotkut aurinkorasvaa käyttävät altistavat itsensä melanomalle, koska he ovat liikaa auringossa. Liika on aina liikaa.
Ihminen tarvitsee aurinkoa jo pelkästään D-vitamiinisynteesiä varten. Siksi täällä pimeässä Pohjolassa D-vitamiinia lisätään maitotuotteisiin.
Seuraajat
Aleksi T • AlexMachine • Dojon Jäykin • Eppu • Haamu • Jaawa • Jani Rantalainen • Kehäkettu • kimmokammo • Lars • MikkeM • Mänzy • nipsuli • Nommo • Oar • Pocari • Riku Ähvä • Räikkönen • Tero Laxström