Käyttöjärjestelmäsi?

[Aihki]

Mitenkähän esim. valtionhallinto tulee suhtautumaan tähän W10n ominaisuuteen, tai terveyspuoli, ovatko kaikki potilastiedot MSn omaisuutta jos yhdessäkin koneessa on W10?

[Pasi Lunden]

"Ilmaisia käyttöjärjestelmiä" kun ei ole olemassakaan.

Eikö Windows ole ihan maksullinen? Ja mikä on Linuxin "koukku"?

Windows 10 on ilmaiseksi jaossa vielä vuoden ajan, mikäli omistat aiemman käyttöjärjestelmän lisenssin (Windows 7 tai joku 8).

Linuxin koukusta en tiedä, mutta on ihan selvää, ettei mitään käyttöjärjestelmää ilmaiseksi ylläpidetä. Sellainen ajattelumalli on utopiaa.

Linuxin rahoituksesta jotakin.

86 prosenttia rahoituksesta tulee siis yrityksiltä.

Ei se utopiaa ole. Useitakin käyttöjärjestelmiä kehtetään ja ylläpidetään ilmaiseksi, mutta erityisesti suosituimpien kohdalla yritysmaailma ei vain voi pitää näppejään poissa. Yrityksiä ei silti varsinaisesti tarvita, vaikka ne ovat useinkin erittäin hyödyllisiä lisäyksiä saaneet aikaiseksi. Muitakin rahalähteitä koodaamiseen on ollut, esimerkiksi yksityiset ja kunnat ovat rahoittaneet joidenkin ominaisuuksien lisäämisen koodipooliin.

FOSS-ohjelmistojen ekosysteemi on varsin erilainen esim. Windowsin ympärillä pyörivään verrattuna.

Nuo eivät tarvitse yrityksiä tai rahaa olemassaololleen, mutta moni yritys on toki mukana siinä saadakseen muuta hyötyä itselleen ja rahaa lahjoitetaan/"sijoitetaan" yksityisten/kuntien/valtioiden/yritysten/you name it toimesta. Kaikki osapuolet, henkilöt tai organisaatiot, voivat littyä mukaan kehitykseen ja poistua kelkasta halutessaan. Silti nuo FOSS-ohjelmistot vain jatkavat olemassaoloaan.

Tuo artikkeli on näköjään vuodelta 2009. Ristus, siitä on ikuisuus. Muistan hämärästi artikkelissa mainitun SGI:n (Irix) ei-niin-arvokkaan kukistumisen ja Sun (Solaris) taisi tuolloin olla myös melkoisen paineen alla. Eivät oikein osanneet sopeutua FOSS:in esiinmarssiin.

Artikkeli siis viittasi siihen, että yritysten siihen mennessä jo tekemän kontribuution osuus olemassaolevassa Linux-koodissa vuonna 2009 oli 86,1%. Muutakin rahalla tehtyä kontribuutiota luultavasti on noiden lisäksi. Artikkeli ei kuitenkaan viittaa mitenkään Linuxin kehityksen rahoitusosuuksiin. Miten niitä voisikaan mitata?

Veikkaisin, että maksetun kontribuution osuus Linuxin koodipoolissa on nykyään jossain 95-100 prosentin välillä. Kaikki nuo kontribuuttorit voisivat silti hävitä planeetan pinnalta ja Linux vain jatkaisi olemassaoloaan. Sama koskee tietysti muitakin FOSS-käyttöjärjestelmiä ja ohjelmistoja yleensäkin.

[MtJ]

Toki linux on olemassa aina, mutta eri asia on, mitä sen hyödyn ajatellaan olevan. Ja lisäksi en pysty näkemään linuxia mitenkään erikoisen ylivertaisena, jos ajatellaan käyttäjien seurantaa.

[MtJ]

Vähän pidemmästi. Pidän siis utopiani ilmaisuutta. Sellaista ei ole olemassa. Vähintäänkin tiedostotila maksaa. Joku toimii aina maksajana. En siis usko sellaiseen, että jokin olisi "ilmaista", siellä taustalla on aina jonkinlainen rahoitusmekanismi ja joku toimii vähintäänkin maksajana, vaikkei saisikaan siitä tuloja itselleen.

Syitähän voi olla tietenkin monia, miksi haluaisi tarjota ilmaispalveluja. Ja tässä tullaan asian ytimeen. Miksi tarjotaan ilmaiseksi jotakin? Facebook, Google, jne. tarjoavat ilmaispalveluita, mutta niillä on erilainen hinta. Se on käyttäjien data, joka on palvelun hinta. Ja oikeastaan käyttäjät ovat tuote, eivät loppukäyttäjiä lainkaan.

Jossakin myös linuxissa on se tuotteen hinta tai motiivi tarjota palvelua. Ja sen on tuotettava vähintään ylläpidon verran rahaa, esimerkiksi lahjoitusten tai jonkun muun muodossa.

[Pasi Lunden]

Niin, siis eihän palveluiden tai kovalevytilan maksullisuus liity mitenkään FOSS-ohjelmistojen ilmaisuuteen/vapauteen. Tai ehkä aasinsiltamaisesti sillä tavalla liittyy, että FOSS pyrkii estämään itse koodilla rahastamisen/vastikkeettoman hyötymisen, jolloin mahdollinen rahastaminen/hyötyminen keskittyy pääasiassa muuhun. Palveluihin lähinnä. FOSS ei myöskään mitenkään pyri estämään tekemästä ja myymästä maksullista koodia, kunhan sitä koodia ei "lainata" FOSS-koodista.

Tässä pitäisi pitää selkeät jaot työn, palveluiden, resurssien, koodipoolien, yms. ja näiden mahdollisten maksullisuuksien kohdalla.

FOSS-ohjelmistoja (myös käyttöjärjestelmiä!) on täysin mahdollista kehittää ja käyttää ilman yhtään mitään rahastusta ja sitä tehdäänkin.

Esimerkiksi GNU/Linux kehittyi yksityishenkilöiden välisessä vertaistoiminnassa vakavasti otettavaksi käyttöjärjestelmäksi jo kauan ennen kuin yritykset alkoivat kiinnostua siitä. Sitten tietyt "vakavasti otettavat" yritykset alkoivat nauraa Linuxille. Sitten nämä yritykset alkoivat tapella Linuxin kanssa. Nykytilanne tiedetäänkin.

FOSS-ohjelmistoilla ei ole rahoitusmekanismia perustanaan, mutta niiden perusteiden rakentamiseen on käytetty maksullistakin työtä ja näiden ympärillä toki liikkuu rahaa.

FOSS toimii hyvin pitkälti samalla tavalla kuin vapaa tiede. Sen luoma tietämys on ilmaista, mutta tuon tietämyksen luomisessa/siirtämisessä on liikkunut ja liikkuu myös rahaa.

Yritysmaailman jälkiviisaasta syöksystä Linux-hommeleihin etc. huolimatta FOSS-ympyröissä tapahtuu edelleen erittäin paljon työtä ilman mitään rahan liikkumista. Altruismi, oman kutinan raavinta, vertaistoiminta ja oman tietämyksen kasvatus eivät välttämättä tuo laisinkaan leipää pöytään, mutta saattavat olla ihan toimivia motivaattoreita.

[Pasi Lunden]

Toki linux on olemassa aina, mutta eri asia on, mitä sen hyödyn ajatellaan olevan. Ja lisäksi en pysty näkemään linuxia mitenkään erikoisen ylivertaisena, jos ajatellaan käyttäjien seurantaa.

Linuxista on hyötyä nille, joille siitä on hyötyä. Simple as that.

Käyttäjien seuranta nettikäyttäytymisen perusteella lienee aika sama käyttiksestä riippumatta, mutta käyttöjärjestelmän sisältä tapahtuvalle seurannalle Linux on huomattavasti vihamielisempi ympäristö.

[Pasi Lunden]

FOSS-ohjelmistoilla ei välttämättä ole rahoitusmekanismia perustanaan, mutta niiden perusteiden rakentamiseen on käytetty maksullistakin työtä ja näiden ympärillä toki liikkuu rahaa.

Lisäsin korjauksen. Varmasti on korjattavaa muutenkin.

Toki kaikessa voi nähdä maksullisuutta, kun oikein etsii. Esim. kaivoimpa tuosta ojan pihan reunalta ihan itse ja "säästin". Itse asiassa tuhlasin 1000kcal ja joudun siten maksamaan mäkkärillä ylimääräistä.

[MtJ]

Mä en pysty näkemään sitä rahoituspuolta tuossa kuitenkaan. Jäämme tässä siis siinä mielessä erimielisiksi, että en kykene pidemmällä aikavälillä huomaamaan sitä jatkuvuutta ilmaissoftan kehitykselle, jos siihen ei sisälly mitään, joka toisi rahaa vaikka "mutkan kautta" sen työn tekijöille. Tai sanotaanko näin, että osassa avoimen lähdekoodin ohjelmia on päivityspuoli mielestäni se heikoin lenkki. Tämä on siis mielipide, kun noitten avoimen lähdekoodin ohjelmienkin kehitystä olen katsellut tässä vuosien vaihtuessa.

Mulla on tavallaan sellainen tuntuma, että vaaditaan poikkeuksellista antaumusta kehittää ilmaiseksi tai vaikkapa intohimosta niinkin monimutkaista asiaa vuosien ajan, kuin on käyttöjärjestelmä. Ja että ennemmin tai myöhemmin rahan ja tekijän pitää yhdistyä keskenään. On tietenkin ihan ok tehdä opiskeluaikoina kovastikin töitä järjestelmien parissa ilmaiseksi, mutta myöhemmin elämän realiteetit vaativat sen rahan mukaantuloa. Niin yritykset, kuin yksityisten ihmisten talous (~ajankäyttö) tarvii tulosta.

[Pasi Lunden]

Kukaan ei ole kieltämässä rahan tekemistä kaikin mahdollisin tavoin FOSS-ohjelmistoilla, kunhan siihen ei liity FOSS-lähdekoodin omimista. Free Software ja Open Source -porukoiden välillä on sitten näkemyseroja, mitä tuo omiminen tarkkaan ottaen tarkoittaa.

Tuossa se kaikki oikeastaan on.

Esimerkiksi minulle on maksettu palkkaa GPL-lisensoidun koodin vääntämisestä, olen ostanut Open Source -tekstinkäsittelyohjelman paketin, kymmeniä FOSS-ohjelmistoja koskevia kirjoja, Linux-mukin, -hiirimaton, ja -viivoittimen.

Turun yliopistolle, Turun ammattikorkeakoululle ja parille muullekin oppilaitokselle on maksettu rahaa, että ne ovat opettaneet minulle FOSS-ohjelmien käyttöä. Oppilaitokset ovat myös käyttäneet paljon FOSS-ohjelmistoja opetuksen työkaluina. Työpaikoilla on perehdytetty FOSS-ohjelmistoihin, joita on sitten käytetty työkaluina.

Useampi asiakas on maksanut minulle, kun olen pystyttänyt heille FOSS-ohjelmistoihin perustuvia ratkaisuja.

Kaikissa tapauksissa ohjelmistot ja osan kirjoista sisällöt (ja linux-mukissa, hiirimatossa ja viivoittimessa oleva grafiikka) ovat olleet ihan ilmaiseksi ja esteittä ladattavissa kaikkien osapuolten, myös ulkopuolisten, toimesta. Näiden lisäksi on tietysti ollut runsaasti tekemistä myös suljetumman koodin ohjelmien kanssa, esim. johonkin FOSS-sovellukseen asennettavat maksulliset lisäpalikat.

Kuten edellä jo vähän vihjaisin, FOSS-periaatetta voidaan soveltaa myös esim. grafiikkaan tai kirjoihin. Tai olla soveltamatta.

Esimerkiksi Wikipedia perustuu erittäin pitkälti FOSS-ideaan. Sitä voi miettiä, kuinka iso tekijä se nyt on, kuinka paljon rahaa sillä on tehty ja keiden toimesta?

edit. lisätty maininta työpaikkojen perehdytyksestä
editedit. + maksulliset lisäpalikat
mukaediteditedit. äh, ei jaksa kirjaa kirjoittaa

[MtJ]

Wikipedia on tietääkseni rahavaikeuksissa. Tämän osalta näen, että se pikemminkin tukee ajatusta siitä, että jostakin pitää löytää se rahoittaja ja välttämättä edes noin tärkeän projektin rahoitus ei onnistu vapaaehtoislahjoituksin ja -tekijöin.

Jimmy Walesin vastaus wikipedian osalta, paljonko siellä pyörii rahaa.

Our annual revenue target for 2014-2015 is $58.5 million. See: Page on wikimedia.org

Our reserves vary throughout the year but are generally around 1 year of revenue. The typical recommendation for stable and successful nonprofits is to have between 6 months and 2 years of reserves. Our reserve amount is therefore perfectly sensible.

It would be extremely unwise for us to run with very small reserves. It is arguable that we could cut back some (to 9 months, let's say, or the bare minimum recommended level of 6 months) but it is equally arguable that we should increase our reserves to 2 years.

Here is something which is important to understand: at over 500 million readers per month (it's more than that), if it costs $5 million a month to run Wikipedia (it's less than that) we are talking about a penny per reader per month. That's incredibly efficient. I doubt if we can maintain that level of efficiency in the long run, although of course we will try.

Given all that, the level of reserves that we hold is prudent and wise.

Toisin sanoen wikipedia pystyy saamaan rahoituskampanjalla ja vapaaehtoislahjoituksin tuoton, jolla se toimii (tai on ainakin pystynyt). Mutta se ei ole ongelmatonta. Tuolta ketjusta kannattaa ongelmiin liittyen lukaista läpi Andreas Kolben kommentti, joka viittaa noihin talousongelmiin (tai ylipäätään rahoitukseen kampanjoilla).

Sinällään open souce ei ole yksioikoisesti huono tai hyvä, mutta mulla on kovat epäilykset sen onnistumisesta pitkällä aikavälillä, ellei rahoitus ole uskottava. Lyhyellä aikavälillä open source, ym. on osoittanut toimivuutensa kyllä, siitä ei ole epäilystäkään.

Myös rahoituskampanjat, kuten kickstarter, tuovat tarvittavan alkupääoman. Projektin jatkuessa vuosia herää itselleni kuitenkin kysymys, että miten turvataan jatkossa sen projektin rahoitus, sekä asiantuntijoiden pysyminen projektissa.

Open Source + vapaaehtoisrahoitus on mielestäni erittäin vaikea asia saada toimimaan onnistuneesti. Se onnistuu kyllä lyhyellä aikavälillä, mutta pitkällä aikavälillä itselläni on erittäin vahvoja epäilyksiä. En ainakaan heittäytyisi pelkästään sen varaan, että tulevaisuudessa debianin kehitystyö tuottaa itselleni tarpeellisen määrän euroja tilille.

En tunne nimittäin yhtään ihmistä, joka pystyisi tekemään vuosikymmeniä ilmaiseksi työtä, saamatta vastineeksi toimeentuloonsa jotain muutakin, kuin ilon kehittää kaikkien saataville uusia projekteja (käyttöjärjestelmiä, appseja, whatever).

Yksittäisenä työkaluna tai lyhytaikaisena ratkaisuna itseäni ei epäilytä open source, eikä rahoituskampanjat. Mutta molempien yhdistyessä ja rahoituksen puuttuessa taustalla itseäni mietityttää, miten projekti voi jatkua.

[Pasi Lunden]

Wikipedian takana olevan organisaation rahoitus on toki elämän realiteetteja. Kovalevytilan tai oikeammin koko hommelin ylläpito kysyy rahaa.

Oikeastaan ihan sama dilemma koskee vaikkapa fysiikan tietämystä. Kirjat maksavat jne.

Jos (tai ehkä pikemminkin kun?) tuo organisaatio kaatuu, Wikipedian sisältö olisi silti edelleen vapaasti kopioitavissa ja kehitettävissä eteenpäin kenen tahansa halukkaan toimesta. Ehkä jossain toisessa muodossa, kuka tietää?

Tälläistä on tapahtunut monen monituista kertaa FOSS-ohjelmistojen kanssa. Myös niinkin, että yritykset ovat "omineet" vertaisryhmien kehittämiä ohjelmistoja (silti saamatta sen enempää oikeuksia koodiin kuin muillakaan vertaisryhmän yksittäisillä jäsenillä) tai että vertaisryhmät ovat "omineet" yritysten hylkäämiä ohjelmistoja.

Yrityksiä, yksityishenkilöiden ja yritysten toimesta, omia FOSS-koodia ja sulkea alkuperäinen vertaisryhmä ulos on kyllä riittänyt. Ne ovat myös yleisesti ottaen epäonnistuneet.

Yhä edelleen on laajassa käytössä runsaasti FOSS-ohjelmistoja, joita on kehitetty jo 70-luvulta asti. Pienempiä ohjelmia lienee vanhempiakin vielä käytössä. Oikeastaan FOSS-tyylisten ohjelmistojen juuret tulevat 50-luvulta asti.

Kaikki eivät tykänneet tai ymmärtäneet tätä ilmiötä tuolloinkaan. Bill Gates kirjoitti vuonna 1976 (siis FOSS-historiallisesti melko uusi mielipide) tämän:
https://en.wikipedia.org/wiki/Open_Letter_to_Hobbyists" onclick="window.open(this.href);return false;

Tässä on pieni otanta tunnetummista vanhoista FOSS-ohjelmistoista:
http://www.zdnet.com/article/the-10-old ... -programs/" onclick="window.open(this.href);return false;

FOSSilla on siis paljon pidempi ja asioita nähneempi historia kuin yhdelläkään tällä hetkellä käytössä olevalla kaupallisella ohjelmistolla.

edit.typo
edit.tarkennus Bill Gates-riviin

[Ile]

Asiasta toiseen.

Nyt on sitten tullut puhelinpuolella käytettyä iOS:ia parin kuukauden ajan eli iPhonea (ja Apple watchia).

Huomaa kyllä, että ne dramatisoidut erot järjestelmien hyvyydessä ovat lopulta aika pienet.

Käytettävyydeltään iPhone ei ehkä ihan pääse Lumian tasolle, mutta tässä voi edelleen olla pientä evottamista ja tottumattomuutta. Joitakin erittäin hyviäkin puolia on. Ja kaikki on tietysti suhteessa omiin subjektiivisiin tarpeisiin.

[MtJ]

Mulle tulee tuosta open sourcesta mieleen Rockefeller, joka jakoi köyhille ilmaiseksi öljylamppuja, mutta ei antanut niihin öljyä, vaan myi sitä normaaliin hintaan asiakkaille. Sillä öljylampulla ei tee paljoakaan, jos siinä ei ole öljyä. Rockefellerillä ei tietysti ole kovin humanistinen maine, mutta silti...

Tulee mieleen, että open sourcesta saa rahaa vain pieni määrä ihmisiä, mutta kaikki tarvitsevat sitä. Eikä joku Linux Torvalds kovin köyhä jätkä ole, omaisuus taisi olla jotain 150 miljoonaa dollaria. Rahaa tästä duunista kuitenkin tarvitaan ja rahanteko siellä takana on ainakin itelleni ainoa motiivi tehdä duunia. Sitä kautta on mielestäni simppelimpää, kun se rahoituskuvio on selvä ja työn tekijälle määritellään ensin se maksaja.

[Pasi Lunden]

Mielenkiintoinen vertaus.

Ihan samalla tavalla öljyä tarvitaan sekä ilmaisiin, että maksullisiin öljylamppuihin. Entäpä sellaiset lamput, jotka rakennetaan itse yleisesti tiedossa olevien ohjeiden mukaan?

Siinä mielessä ehkä hankala vertaus, että öljylamput ovat fyysisiä objekteja ja ohjelmat/lähdekoodit eivät.

Miten päädyit mielikuvaan, että vain pieni osa ihmisistä saa rahaa FOSS-ohjelmistojen kanssa? Asiahan on pikemminkin kaupallisten ohjelmistojen kanssa näin. Rahan tekeminenhän on yleensä lähinnä työn tekemistä. FOSS ei rajoita sitä mitenkään verrattuna kaupallisiin ohjelmistoihin.

Toisaalta esimerkiksi suljettujen lisenssien myynti on jotain muuta rahantekoa kuin työnteko. Ei se ole sen huonompaa kuin FOSS, erilaista vain. Itse asiassa onkin olemassa FOSS-ohjelmistoja, joille voi ostaa suoraan tekijöiltä lisenssejä - siis jos haluaa. Siinä paketissa tulee esim. ylläpitoa ja neuvontaa päälle. Tai sitten joku kolmas osapuoli tarjoaa jollekin tuon saman ohjelmiston käyttäjälle palvelintilaa, asennuksen ja käyttäjätukea.

Torvaldsin varallisuus ei ole kovinkaan merkittävässä suhteessa tullut suoraan Linuxista, vaikka hänen meriittinsä Linuxin suhteen ja työnteko Linuxin ja muiden FOSS-ohjelmistojen kanssa lienevät auttaneet varallisuuden löytämisessä. Pari suoraan Linuxin kanssa tekemisissä ollutta firmaa tarjosi Torvaldsille jotain osuuksia tms. 90-luvulla.

Prior to its initial public offering in 1999, Red Hat gave Torvalds what turned out to be about $1 million in stock. But Torvalds says that it was his only big Linux payout. Stock that he was awarded from Transmeta and another Linux startup, VA Systems, wasn’t worth very much by the time he was allowed to sell it.

http://www.wired.com/2012/03/mr-linux/" onclick="window.open(this.href);return false;

[MtJ]

Open Source on kenen tahansa käytettävissä, maksulliset ohjelmistot ovat tyypillisesti ratkaisuja, joilla on joku ostaja. Open Source, esimerkiksi linux, ei sisällä automaattisesti maksajaa. Millä tahansa maksetulla sovelluksella (vaikka open sourceen pohjautuvalla, totta tosiaan), on yleensä joku, joka sen maksaa.

Open Sourcen (vaikka se linuxin käyttöjärjestelmä) kehitys voi käsittääkseni olla sellaista, ettei maksajaa ole. Sitä tehdään ilmaiseksi, jostain muusta motiivista. Kun tuo motiivi katoaa, katoaa myös kehittäjä(t). Tällöin ylläpito ja kehitystyö alkaa takkuamaan; motiivi tehdä työtä kehityksen eteen on poissa.

Raha on vahvin motiiveista, eikä sitä voi väheksyä ohjelmiston kehityksen takaajana.

Ihan samalla tavalla öljyä tarvitaan sekä ilmaisiin, että maksullisiin öljylamppuihin. Entäpä sellaiset lamput, jotka rakennetaan itse yleisesti tiedossa olevien ohjeiden mukaan?

Open Source on kuin ilmainen öljylamppu, johon tarjotaan öljyä (=maksullisia ohjelmia). Tässä mielessä siis se rahantekomotiivi voi löytyä sieltä öljystä ja öljylampun sydämistä, joita myydään asiakkaille. Ilman noita Open Source on tyhjä ympäristö ilman mitään hyötyä. Lyhytaikaista hyötyä voi saada kehittäjänä siitä, että osallistuu jonkin suuren projektin tekemiseen. Talouden ylläpitoon ei ilmaiseksi työskentelystä ole.

Jossakin on oltava se mekaniikka, jolla tulee sitä pätäkkää pöytään. Maksullinen projekti takaa taloudellisen turvan sen projektin tekijöille ja suunnittelijoille. Ilmaiseksi työskentely ei sitä takaa.