Suomettuminen

[Lasse Candé]

Esimerkiksi julkinen keskustelu Venäjästä on meillä edelleen läpeensä suomettunutta.

Me ollaan vissiin nähty eri julkiset keskustelut.
Jo se että julkisessa keskustelussa tulee tuo pointti esiin, kertoo omaa kieltään asian todellisesta laidasta.

Eikä siinä, sana tuli taas muotiin kun se yksi vihreä yritti kerätä irtopisteitä toistamalla väkisin, niin että huomataan. Omaa kieltään kertoo tämäkin.

Julkisessa keskustelussa osoitetaan sormella suomettuneita. Tämä on käytännössä argumentaatiovirhe. Mikä mielestäsi jää julkisessa keskustelussa sanomatta?

Vai onko se vain niin että niin kauan kuin on yksikin diplomaattisuuden ääni venäjän suhteen, "suomalainen keskustelu on läpeensä suomettunutta"?

Lyhyesti: väitteesi kaipaisi perusteluja.

[ka1]

Me ollaan vissiin nähty eri julkiset keskustelut.
Jo se että julkisessa keskustelussa tulee tuo pointti esiin, kertoo omaa kieltään asian todellisesta laidasta.

Eikä siinä, sana tuli taas muotiin kun se yksi vihreä yritti kerätä irtopisteitä toistamalla väkisin, niin että huomataan. Omaa kieltään kertoo tämäkin.

Julkisessa keskustelussa osoitetaan sormella suomettuneita. Tämä on käytännössä argumentaatiovirhe. Mikä mielestäsi jää julkisessa keskustelussa sanomatta?

Vai onko se vain niin että niin kauan kuin on yksikin diplomaattisuuden ääni venäjän suhteen, "suomalainen keskustelu on läpeensä suomettunutta"?

Lyhyesti: väitteesi kaipaisi perusteluja.

Olen hieman yllättynyt. Mielestäni julkisen keskustelun suomettuneisuus on hyvin helposti ja selkeästi havaittavissa.

Ehkä käyttämäni ilmaisun ”läpeensä suomettunutta” saattoi sitten tulkita niin, että muunlaista keskustelua ei laisinkaan esiintyisi, mutta sitä en toki tarkoittanut. Tietenkin Suomessa on mm. vapaa media, jossa myös jämäköitä näkökantoja ilmaistaan, mutta ero yleisessä keskusteluilmapiirissä useihin muihin Euroopan maihin verrattuna on silti aivan ilmeinen.

Ennen kaikkea tämä näkyy päättäjien ulostuloissa.

Meillä nousee äläkkä jostain pohjoismaisten puolustusministerien maltillisesta yhteisartikkelista tai ylipäätään sen tosiasian mainitsemisesta, että Venäjä on Suomen pääasiallinen turvallisuushaaste.

Jatkaakseni Viron käyttämistä esimerkkinä (ja siten linkittäen tämän keskusteluhaaran Nato-jäsenyyden vaikutuksiin), seuraapa hetki vaikka Toomas Hendrik Ilveksen Twitter-tiliä. Suomen presidenteiltä ei vastaavia kommentteja kuulla. Tai: Jonkun vuosittaisen Lennart Meri -konferessin tyyppisen hyvin korkean profiilin, mutta äärimmäisen suorasukaisen turvallisuuskonferenssin järjestäminen Suomessa tuntuu utopialta.
Mm. Sofi Oksanenhan taas taannoin osuvasti kommentoi Suomen ja Viron keskustelukulttuurien eroja Venäjän suhteen (http://www.hs.fi/kulttuuri/a1430366322730" onclick="window.open(this.href);return false;).

[Lasse Candé]

Lienee, mutta en ole nähnyt yhdenkään poliitikon koskevan siihen pitkällä kepilläkään.

Stubbhan on jo pidemmän aikaa jauhanut sitä "olisi pitänyt liittyä jo vuonna kahdeksanviis" tms -settiään. (Jossa melko vahvasti näkyy twitterduden pyrkimys näyttää ns kokeneelta konkarilta, näin aiheeseen liittymättä.)
Ja tuosta suomettumisesta tosiaankin jauhoi se yksi vihreä, olikohan Niinistö, aikaansaaden melko suurella varmuudella sanan suosion helvetinmoisen nousun. (Jos joku osaa käyttää googlea tuollaisiin tilastoihin, olisi ihan mielenkiintoista.)

Mikä on se aihe johon ei kosketa pitkällä kepilläkään? Mitä vaaditaan että koskeminen tapahtuu pitkällä kepillä ja mitä että se tapahtuu sopivan mittaisella?

Vertaukset muihin maihin ovat järkeviä vain ja ainoastaan suurella varauksella. Eli useinmiten eivät about ollenkaan. Meidän suhde Venäjään on tuskin rinnastettavissa mihinkään muuhun maahan. Noihin vertauksiin soisi about aina silleen snadisti lisää yritystä.

[ka1]

Meidän suhde Venäjään on tuskin rinnastettavissa mihinkään muuhun maahan.

No nimenomaan. (Tuohan viittaisi siihen, että sinäkin näet suomalaisen keskustelun poikkeuksellisuuden.)
Lukeudumme tosiaan harvalukuiseen, Natoon kuulumattomien Venäjän eurooppalaisten rajanaapurien joukkoon. Ja meillähän on vielä se omaleimainen suomettumisen historiamme...

Tämä ei tee vertailua muihin maihin vähemmän relevantiksi, päinvastoin. Sen lisäksi, että voimme todeta keskustelukulttuurien erot, voimme havaita niitä mahdollisesti selittäviä tekijöitä. Esimerkiksi Viron kohdalla Nato lienee yksi merkittävä erottava tekijä, kuten jo todettua.

Ei juttu niin mene, että keskustelumme ei olekaan suomettunutta, mikäli sille suomettumiselle on olemassa joitain reaalisiakin perusteita.
Se lainaamasi suomettumismainintanikin oli alkuperäisessä kontekstissaan linkitetty Venäjän sotilaallisen pelotteen vaikutuksiin, joista kirjoitin myös ”osittain psykologiaa, osittain rationaalista varovaisuutta”.

(Henkilökohtainen mielipiteeni kyllä on, että nöyristelyn taso on nykypäivänä ylimitoitettu. Se lienee vain niin syvällä kansakuntamme kollektiivisessa psyykessä.)

Tämän pidemmälti en tästä omasta mielestäni kohtalaisen itsestäänselvästä sivuhaarasta jaksa ruveta jankkaamaan. Jos olemme erimielisiä, olkaamme.

[Mika]

Suomettuminen on tietenkin aivan selvä fakta, mutta nykyään sitä tapaa oikeastaan enää Nato-aiheen ympärillä, joten olemme kehittyneet. Työtä on kuitenkin vielä edessä, sillä edelleenkään mikään järkevä syy ei puolusta suomettumista missään aiheessa.

Natoon liittymistä puolustavia argumentteja on esitetty kosolti, mutta yhtäkään tarkastelua kestävää argumenttia nykytilanteen puolesta en ole missään nähnyt. Koska näin on, suomettuminen näkyy sitäkin kautta Nato-keskusteluissa joka tasolla.

[Veepee]

Linjattomuus on nähdäkseni yleiseurooppalainen trendi. Neuvostoliiton myötä romahti myös turvallisuuspoliittinen ajattelu. Kaupankäyti siirtyi ohjaajan paikalle.
Euroopan päättävät elimet tuntuvat vieroittuneen klassisesta vaikutusvallan tai -voiman käsitteestä (eng. power). Venäjä taisi olla tästä paremmin perillä kuin Eurooppa itse.
Keskinäisriippuvuudet aiheuttavat nimittäin helposti sen, että taloudellisten keinojen käyttäminen turvallisuuspolitiikan välineinä on rajoittunutta. Esimerkiksi EU:n Venäjään kohdistamista sanktioistakin on esitetty arvioita, joiden mukaan ne olisi mitoitettu niin, että ylitsepääsemätöntä vaikutusta Venäjän (ja EU:n) talouteen ei olisi.

Tota, saanko kysyä mitä tarkoitat sanalla "voima/power"? Lainaamasi kappale on nimittäin kv-suhteiden näkökulmasta aika korkealentoista, koska käytät peruskäsitteitä (turvallisuuspoliittinen, kaupankäynti, vaikutusvalta/-voima) aika... uniikisti. Ajatteletko siis ikään kuin Clausewitzin tai Morgenthaun ajattelun mukaisesti?

Niiden silmissä, jotka kumartavat lähinnä voimaa, EU:n auktoriteetti pohjaa hyvin pitkälti Natoon.

Mitä tämä tarkoittaa?

[Mjölnir]

Venäjän Ruotsin suurlähettiläs Viktor Tatarintsev toteaa Dagens Nyheterin haastattelussa, että Ruotsissa on käynnissä ”aggressiivinen propagandakampanja”.

”Venäjä kuvataan usein hyökkääjänä, joka ajattelee vain sotimista ja muiden uhkaamista. Voin taata, ettei Ruotsi, joka on liittoutumaton valtio, ole osana missään Venäjän viranomaisten sotilaallisissa suunnitelmissa. Ruotsi ei ole asevoimiemme kohde”, Tatarintsev sanoo The Localin mukaan.

Tatarintsev teroitti kuitenkin, että mikäli Ruotsi päättäisi liittyä Natoon, ”ryhtyisi Venäjä vastatoimiin”.

”Jos se (Nato-jäsenyys) tapahtuu, seuraa siitä vastatoimia. Vladimir Putin huomautti, että sillä on seurauksia. Venäjän on turvauduttava sotilaalliseen vastaukseen", Tatarintsev toteaa.

Hänen mukaansa tämä tarkoittaisi joukkojen ja ohjusten sijoittelua uudelleen.

Tatarintsevin mukaan Ruotsin Nato-jäsenyydestä tulee tuskin ajankohtaista vielä lähitulevaisuudessa. Hän huomauttaa, että julkisessa mielipiteessä on silti havaittavissa ”tiettyä muutosta”.

Hänen mukaansa ”Natoon liittyvän maan tulee olla tietoinen riskeistä, joille se altistaa itsensä”.

Venäjää ei jännitä uhkailla

[Lasse Candé]

En kyllä nyt ihan ymmärrä mitä tuolla suomettumisella sitten tässä tarkoitetaan jos se on ka1:n mielestä about seuraus siitä että minkälaisessa tilanteessa ollaan. Ja taas Mikan mielestä suomettuminen näyttää jotakuinkin tarkoittavan sitä ettei liputa naton puolesta.

Alkaa enenevissä määrin näyttämään pelkältä argumentaatiovirheeltä ja melkolailla kuvitteelliselta ilmiöltä. Kuten sanottua, Suomessa saa keskustella täysin vapaasti esim natosta. Jos ei kaikkien mielestä sitten natoon pidä liittyä, niin se on varmaan voi voi niiden kannalta joiden mielestä pitäisi. Tuota voi kutsua suomettumisen sijaan vaikka natoon liittymisen vastustamiseksi, vaikka mielipide olisikin omasta mielestän väärä. Normaali juttu keskusteluissa että on eri mielipiteitä.

[Mjölnir]

En kyllä nyt ihan ymmärrä mitä tuolla suomettumisella sitten tässä tarkoitetaan jos se on ka1:n mielestä about seuraus siitä että minkälaisessa tilanteessa ollaan. Ja taas Mikan mielestä suomettuminen näyttää jotakuinkin tarkoittavan sitä ettei liputa naton puolesta.

Alkaa enenevissä määrin näyttämään pelkältä argumentaatiovirheeltä ja melkolailla kuvitteelliselta ilmiöltä. Kuten sanottua, Suomessa saa keskustella täysin vapaasti esim natosta. Jos ei kaikkien mielestä sitten natoon pidä liittyä, niin se on varmaan voi voi niiden kannalta joiden mielestä pitäisi. Tuota voi kutsua suomettumisen sijaan vaikka natoon liittymisen vastustamiseksi, vaikka mielipide olisikin omasta mielestän väärä. Normaali juttu keskusteluissa että on eri mielipiteitä.

Eihän se noin mene. Kyllä myös esim. Venäjä-pakotteiden vastustaminen on suomettumista, ei se pelkästään Natoon liity.

[Lasse Candé]

En kyllä nyt ihan ymmärrä mitä tuolla suomettumisella sitten tässä tarkoitetaan jos se on ka1:n mielestä about seuraus siitä että minkälaisessa tilanteessa ollaan. Ja taas Mikan mielestä suomettuminen näyttää jotakuinkin tarkoittavan sitä ettei liputa naton puolesta.

Alkaa enenevissä määrin näyttämään pelkältä argumentaatiovirheeltä ja melkolailla kuvitteelliselta ilmiöltä. Kuten sanottua, Suomessa saa keskustella täysin vapaasti esim natosta. Jos ei kaikkien mielestä sitten natoon pidä liittyä, niin se on varmaan voi voi niiden kannalta joiden mielestä pitäisi. Tuota voi kutsua suomettumisen sijaan vaikka natoon liittymisen vastustamiseksi, vaikka mielipide olisikin omasta mielestän väärä. Normaali juttu keskusteluissa että on eri mielipiteitä.

Eihän se noin mene. Kyllä myös esim. Venäjä-pakotteiden vastustaminen on suomettumista, ei se pelkästään Natoon liity.

Miksi olisi?
Miksei se olisi vain "Venäjä-pakotteiden vastustamista"?

Kiitokset pointtini alleviivaamisesta.

[Mjölnir]

En kyllä nyt ihan ymmärrä mitä tuolla suomettumisella sitten tässä tarkoitetaan jos se on ka1:n mielestä about seuraus siitä että minkälaisessa tilanteessa ollaan. Ja taas Mikan mielestä suomettuminen näyttää jotakuinkin tarkoittavan sitä ettei liputa naton puolesta.

Alkaa enenevissä määrin näyttämään pelkältä argumentaatiovirheeltä ja melkolailla kuvitteelliselta ilmiöltä. Kuten sanottua, Suomessa saa keskustella täysin vapaasti esim natosta. Jos ei kaikkien mielestä sitten natoon pidä liittyä, niin se on varmaan voi voi niiden kannalta joiden mielestä pitäisi. Tuota voi kutsua suomettumisen sijaan vaikka natoon liittymisen vastustamiseksi, vaikka mielipide olisikin omasta mielestän väärä. Normaali juttu keskusteluissa että on eri mielipiteitä.

Eihän se noin mene. Kyllä myös esim. Venäjä-pakotteiden vastustaminen on suomettumista, ei se pelkästään Natoon liity.

Miksi olisi?
Miksei se olisi vain "Venäjä-pakotteiden vastustamista"?

Kiitokset pointtini alleviivaamisesta.

Suomettuminen on hyvä yleisnimi kuvaamaan tietynlaista venäjän puolustelua ja itsesensuuria tilanteissa, joissa siihen ei enää välittömän miehityksen pelossa luulisi olevan syytä.

[Mjölnir]

Keskustelua ilmiöstä "suomettuminen"

[Mjölnir]

Sosiaalidemokraattien kansanedustaja Suna Kymäläinen kritisoi maakaupoista puhuneita suomalaisvaikuttajia.

LKS 20150210 - SDP:n kansanedustaja Suna Kymäläinen ulkomaalaisten tonttikauppoihin liittyvän kansalaisaloitteen tiedotustilaisuudessa eduskunnassa Helsingissä tiistaina 10. helmikuuta 2015. Kansanedustaja Suna Kymäläinen (sd) jätti viime keskiviikkona kansalaisaloitteen EU- ja EFTA-maiden ulkopuolisten maa- ja kiinteistökauppojen rajoittamisesta oikeusministeriön tarkistettavaksi. Aloite avautui kansalaisaloite.fi -sivustolla allekirjoitettavaksi tänään tiistaina.

Suna Kymäläinen kehottaa tiedotteessaan entistä suurlähettilästä ja entistä East Officen toiminnanjohtajaa Rene Nybergiä sekä entistä pääministeriä ja nykyistä East Officen toiminnanjohtajaa Eskoa Ahoa ”käyttämään puheissaan sordiinoa arvostellessaan Suomen vaalijärjestelmää, vaalin tulosta sekä muokatessaan Suomen valtiojohdon ulko- ja elinkeinopoliittisia linjauksia”.

East Office on suomalaisten osakkaiden omistama yhtiö, jonka tarkoituksena on parantaa osakkaidensa liiketoimintamahdollisuuksia Venäjällä.

Kymäläinen toteaa sekä Nybergin että Ahon ”purkautuneen” venäläisten maakaupoista tasavallan presidentti Sauli Niinistön Kultaranta-keskustelujen yhteydessä.

Kymäläinen sanoo ihmettelevänsä ”uussuomettuneita puheita ja linjauksia”.

”On roisia lukea lehdestä henkilöön menevää arvostelua, ohittaen ja sulkemalla silmät perustavaa laatua olevilta ongelmilta. Faktat ovat pöydässä, ongelmat tunnustettu, korjausesitys on tehty, mutta sinisilmäisyyden aikakausi vain jatkuu”, Kymäläinen sanoo.

Kymäläinen on tehnyt kansalaisaloitteen, jossa ehdotetaan kolmansien maiden kansalaisten maanomistusten muuttamista luvanvaraiseksi. Ehdotus perustuu vanhaan lainsäädäntöön. Kiinteistöomistus on ollut Suomessa kiellettyä muilta kuin Suomen kansalaisilta vuoteen 2000 asti.

[Mjölnir]

http://www.rosebud.fi/2011/kirja_2010.p ... 9510381274" onclick="window.open(this.href);return false;

[fudo]

Onko tämä suomettumista — vaiko reaalipoliittista diplomatiaa idän ja lännen välissä? Näin presidentti Niinistö Ylen uutisessa:

—Kerroimme, että ellei tule kielteisiä vastalauseita, olemme täysin valmiita ottamaan venäläiset vastaan. Siltä pohjalta tämmöiset puheet, että tämä oli Suomelta jokin Venäjän vastainen toimenpide, ovat aika päättömiä, Niinistö sanoi maanantaina tiedotustilaisuudessa Etyjin yleisistunnon yhteydessä.

Suosittelen aiheesta kiinnostuneille Jukka Tarkan tuoreehkoa kirjaa Karhun kainalossa — Suomen kylmä sota 1947–1990. Melko tuhti opus, joka tuo tiettäväksi suomettumisen syvimmän olemuksen.

Mjölnirin linkkaamaa Seppisen kirjaa en ole lukenut. Täytynee sekin hankkia.