Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti.
✋:. Meistä on hienoa, kun selailet Potkun, Pohjoismaiden suurimman kamppailulajiyhteisön keskusteluja. Toivottavasti löydät mielenkiintoisia keskusteluja ja otat reippaasti osaa niihin. Samassa voisit sallia Ad Block -ohjelmasi näyttää mainoksia Potkun sivuilla, jotta voimme jatkossakin ylläpitää näitä keskusteluja. Voit myös liittyä etupotkijaksi, jolloin yksi etusi on mainokseton Potku. Kiitos kun ymmärrät. 🙇♂️
Lasse Candé kirjoitti:
Ainakin joku juoksijalegenda viittasi televisiossa vanhoihin aikoihin ja afrikkalaisiin yleisemmin myös siltä osalta että ainakin lasten elämäntavat poikkeavat suomalaisista nykyisistä. Ilmeisesti suomalaiset juoksutulokset eivät ole mitenkään merkittävästi vanhoista ajoista parantuneet ja jotkut vanhat ajat ovat nykyhuipuillekin kovia. Tuo voisi tukea sellaista mallia jossa eroteltaisiin vielä jokin perustavammanlaatuinen kunto, koska lienee selvää että tämän päivän huiput treenaavat järkevämmin.
No, tuossa on tullainen listaus Suomen ennätyksistä juoksupuolella, aika paljon siellä on 70-90-lukujen tuloksia, kun katsoo vaikka matkoja sadan metrin ja maratonin väliltä.. http://fi.wikipedia.org/wiki/Yleisurhei ... 3.A4tykset" onclick="window.open(this.href);return false;
Kokonaiskuvaahan pelkät ennätykset eivät kerro, eli oishan se jännä tietää että paljonko siellä on sellasta urheilijamassaa ollut eri aikoina, jotka yltävät lähelle noita tuloksia.
– Lukutaitoinen ihminen ymmärtää, että jos kaksi asiaa on samassa virkkeessä, se ei tarkoita sitä, että ne rinnastetaan keskenään.
Juoksun lisäksi löytyy muitakin lajeja, joissa 70-80-luvun ennätysten rikkominen tuottaa urheilijoille tuskaa laadukkaammasta treenistä huolimatta. Epäilen, että syy on jossain muussa kuin hyötyliikunnan määrässä...
Painoluokkalajeissa voidaan vanhat ennätykset nollata pistämällä sarjat uusiksi. Heittolajeissa voidaan välineeseen tehdä jotain marginaalisia muutoksia. Juoksussa nollaus on hankalampaa. Ei taitaisi oikein mennä läpi, jos ehdotettaisiin, että tästä eteenpäin juostaankin 100 metrin sijasta 100,01.
Pitäskö tähän heittää se, että ennen hiihdettiin treeneihin 10 km suuntaansa kesät talvet, kun oli ensin puitu vilja pelloilta ja kaadettu pari hehtaaria mehtää? Vitsissä on totta toinen puoli. Tuo puuron syönti on nyt sitten toinen asia, josta on vaikea saada kiinni. Sitä tapahtu, se on selvä, mutta mitkä kaikki ennätykset nyt on sen tulosta, mene ja tiedä.
Peruskestävyyspohjan heikkeneminen on ihan yleinen huolenaihe liikunnassa ja urheilussa. Ja se kunnollinen PK-pohja tulee vuosien työllä, lapsesta lähtien. Siinä ei paljoa erikoistekniikat ja maksimikestävyysharjoitteet auta, jos pohjarakennelma on hutera.
Onko oppikirjoissa kahtia- vai kolmijako kunnon suhteen tässä mielessä?
Eli onko sen jonkun kisakunnon ja peruskunnon lisäksi erillinen peruskestävyyspohja?
Ja sitten jotakuinkin niin että mitä pohjemmalle tasoissa mennään sitä pidemmistä projekteista puhutaan?
Voisin kuvitella että kolmijako saattaisi olla jokseenkin kohdillaan...
Tai sitten mitään eroteltavia tasoja ei edes ole...
Koska eikös nuo mene aikalailla käsikädessä sen kanssa miten pitkistä ja kovista sessioista on kyse...
Tällöin kaikki jaot olisi vain selitysmalleja ja karkeita rasitustason erotteluja...
(?)
Peruskestävyys voidaan jakaa peruskestävyysalue ykköseen ja kakkoseen, vauhtikestävyysalue VK1 ja VK2. Kolmas alue on maksimikestävyysalue, josta voidaan periaatteessa erottaa vaikkapa intervallityyppiset treenit ja tasavauhtiset maksimikestävyysharjoitukset. Nuo jaottelut pyörivät sitten peruskestävyyden alarajan, aerobisen kynnyksen ja anaerobisen kynnyksen sekä maksimisykkeen ympärillä.
EDIT: ja näitä jaotteluja sitten löytyy kaikenlaisia. Ja määrittelyjen suhteenkin erilaisia ajattelumalleja...
Lasketaanko hyötyliikuntaan kesäisin nurmikon leikkuu, kun ei ole itse vetäjä/ajettava leikkuri?
No talven lumityöt omakotitalossa laskettanee...
Eli hyötyliikun kyllä.
Kuten alkupostauksessakin taisi olla, en minäkään hyötyliikuntaa laske "treeniksi" eli en merkkaa
koskaan treenipäiväkirjaan kuten en esim treenivetoa, jos en oikeasti pääse itse treenaamaan mukaan.
Mitään kävelyitäkään en laske treeniksi, paitsi jos teen "oikeasti, sykemittarin ja matkan mittauksen kanssa"
esim palauttavana treeninä.
JariMarjamaa kirjoitti:
Lasketaanko hyötyliikuntaan kesäisin nurmikon leikkuu, kun ei ole itse vetäjä/ajettava leikkuri?
Toki. Tuotahan se nimenomaan hyötyliikunta on. Normaalia elämää jossa se liikunta miettimättä siinä sivussa. Itsellä monen ketjuun kirjoittaneen tapaan, kunnei autoa, käveltyä ja pyöräiltyä joka paikkaan. Sellaiset +5000km vuosittain fillarin matkamittarissa. Hyvät pohjat moisella, mutta intensiiviset treenit kuitenkin jotakin ihan toista, saa tosissaan puuskuttaa.
Vähän alle 800 km tuli viime vuonna käveltyä. Nyt mennään noin 85-90km kk vauhtia eli parannusta tulossa. Alkaa vähitellen vaikutukset näkyä ja tuntua.
Joka päivä tunnista toisinaan kahteen koiran kanssa lenkkiä. Talvella lumien kolausta, jos sattuu lunta tulemaan ja kesällä muita pihahommia. Toki metsästysreissut sitten päälle.
Töissä tulee hyötyliikuttua, työ on seisomatyö ja töissä tulee käveltyä varmaan n 1,5-3 km.
Koirien kanssa tulee oltua päivässä n 1,5-4 h ulkona, jonkin verran olen sports tracekrilla seuranut matkaa , päivittäin n 6-12 km .
Välillä vähemmän, välillä enemmän. Yleensä kävelen kauppaan Malmille, ellei nyt kissoja ja koiria tule taivaalta. Matkaa sinne meiltä Pihliksestä noin 1,8 km, ja menee noin 20 min per suunta. Enemmän pitäisi kävellä, mutta nyt kun on taas töissä, niin ei tule käveltyä muuten. Talvella se jää taas vähemmälle, mä en tykkää kävellä pimeässä yksin.
Tällä hetkellä kyllä valitettavan vähän. Aiemmin muutaman kilometrin matkat on tullut mentyä melkolailla pääsääntöisesti polkupyörällä... Nyt varmaan viimeiset 6+ kk on ollut auto perseen alla usein melko lyhyissäkin matkoissa ja sen kyllä huomaakin kun peilistä katsoo itseään ilman paitaa. No, ei kannata olla laiska.