Yi Quan

[tohtorismies]

[video][/video]

Siinäpä heiluu second course mies.

[Mika]

Okei, tuo oli aika lyhyt video, mutta miksi osa askeleista oli niin heppoisia, kun kyse ei kuitenkaan kai ollut pelkästä liikesarjasta?

[tohtorismies]

Tuo oli Jian Wu.

Eli yi quanin "vapaa" ilmenemä.

Tuota tekee kaikkien opettajien linjat, olipahan dachenquan,yi quan tai taikiken nimellä.

Sinälläänhän ne kaikki ajaa samaa asiaa mutta jokainen opettaja jumppauttaa erilailla.


Tarkoituksena tolla hommalla on ilmentää sitä puhtaasti mitä sillä hetkellä päänsisässä tuntee joten sillä lailla loogisesti kaikkia liikkeitä ei voi tarkastella. Eli en tiedä miksi osa oli heppoisia, tarkoitushan on saada paras mahdollinen asento mikäli mahdollista. Ei hojotessakaan täydellisiä asentoja saa aina.

Yi quanin olisi käsitykseni mukaan linjassa kuin linjassa saada aikaan se "reaktiivinen ihmiseläin" joka vaan reagoi puhtaasti siihen mitä tapahtuu maksimaalisella voimalla.

Eli tavallaan se "helvetin hyvä päivä sparrissa" milloin kaikki tuntuu menevän kuin itsestään putkeen ja kaverit tuntuu hitaalta ym ym. Tahdonalaiseksi toiminnaksi.

Siinä sitä onkin työsarkaa

[Mika]

Heh, en ymmärtänyt tuosta selityksestä paljoakaan. Samanlaiselta tuo näytti kuin yksi Kaspinin improvisoitu puukkoliikesarja. Siitäkään en tajunnut mitään. Ehkä noita lajeja pitää harrastaa, jotta niitä sisäistäisi.

[joeljohan]

Heh, en ymmärtänyt tuosta selityksestä paljoakaan. Samanlaiselta tuo näytti kuin yksi Kaspinin improvisoitu puukkoliikesarja. Siitäkään en tajunnut mitään. Ehkä noita lajeja pitää harrastaa, jotta niitä sisäistäisi.

Yiquan Jianwu eli Yiquan tanssi on Yiquanin korkeamman tason treeniä. Yiquanissa ei ole sarjoja vaan homma perustuu mielikuvien avulla muutaman liikkeen treenaamiseen. Aluksi liike on niin pientä ettei sitä (periaatteessa) näy ulkopuolelle ja sitä tehdään vain yhteen suuntaan kerrallaan. Myöhemmin otetaan liike mukaan mutta mielikuvat tekevät yhä suurimman työn. Yiquan tanssissa yhdistetään kaikki kuusi voiman suuntaa ja kaikista liikkeistä löytyy kamppailusovelluksia.

Tässä perus treenit seisten, istuen ja maaten:
[video][/video]

[Jonkid]

Okei, tuo oli aika lyhyt video, mutta miksi osa askeleista oli niin heppoisia, kun kyse ei kuitenkaan kai ollut pelkästä liikesarjasta?

Omaan silmään tuo näytti myös aika kevyeltä ja paikotellen jopa katkonaiselta. Mutta mun silmä ei varmaankaan ole edes tarpeeks harjaantunu arvostelee semmosia yksityiskohtia.

Jianwuhan ei ole mikään kamppailusovellus vaan ihan sananmukaisesti "terveystanssi". Ja huomio kannattaa kiinnittää siihen sanaan tanssi. Se on tavallaan sama kuin taitavalla muusikolla, joka vuosien harjottelun ja konserttien jälkeen kokee tarvetta pelkästään irroitella ja jammailla vapaasti ilman nuotteja tai mitään erityistä päämäärää. Mitä taitavampi muusikko, sitä paremmalta ja yhdenmukaisemmalta lopputulos kuulostaa - mitä syvemmät taidot, sitä esteettisempää ja ehyempää on Yiquanissa Jianwu - tai sitten ei. Tilanne voi nimittäin olla se, että muusikko kokee tarvetta lyödä pöytään vaan säröö ja rosoo - ja kamppailija hidasta ja kulmikasta voimankäyttöö. Ja sekin saattaa kuulijasta/katsojasta kuulostaa/näyttää hienolta ja ilmentää suurta taitoa. Jianwu on joka kerta erilainen ja ilmentää sen hetkistä tekijän fiilistä, sitä subjektiivista tunnetta minkä voi kokea ainoostaan tekijä itse: me muut voidaan vain objektiivisesti tarkkailla ja tehdä omia päätelmiä tuon yksittäisen kamppailijan hengentuotteesta (ja tottakai päätellä kuinka kova kaveri toi on kehässä )

Tälleen kuvailee Heikkilän Timo Jianwuta tekstissä "The training process of Yiquan":

"In Yiquan, this expression of art is called martial art dance, or health dance (Quanwu or Jianwu). The two names describe the same thing. In health dance there no longer are objects to react to (though it is not limited to not having objects either), there is no objective standard to follow, it is an expression from the heart, not from the conscious mind. If there are thoughts and intentions, one's actions become fabricated at once. It embodies one's martial skills, such as the grace of whole-body force and movement, at every moment. At one moment one can be like a bird flying in the sky towards the horizon, feeling the total freedom in one's spirit; the next moment like a startled cat, exploding into motion unexpectedly. But one may not think of that, or it is lost immediately. Every time it will be different, never an imitation, never fabricated by the mind",

ja näin tekstissä "The learning and training process of Yiquan":

"Other contents of this stage includes Quanwu, meaning meartial art dance, also
called Jianwu, healthdance. The people of the world all have racial and ethnic values of ethics, aesthetics, etc, but there is also something in these values that transcends
the whole human race. The natural instinct brought into play by Yiquan training being among
them. Quanwu is an expression of all one’s learning of Yiquan, looking somewhat similar
to shili, and sometimes to fali, one’s movement can be slow or explosive,relaxed
or tense, big or small, etc., it all comes from inside and is an expression of one’s state of
mind. The standard of properness of Quanwu is what every human being shares in common
deep inside. Like the nature, and its trees, plants, and animals, all look natural and express
certain beauty and naturalness to every human being, the movement of Quanwu must carry
these same values in its look and feel. It is not continuous and smooth repetition of fixed movements one after another or playing around with the arms in circles, or mindlessly jumping around. The feeling of Quanwu is like being a bird in the sky,free to fly
without any limitations and boundaries, breaking free from the stresses of life.
The joy of freedom is displayed in the external expression of one’s movement."

Paljolti menee yli hilseen meikäläisellä vielä mutta saa mun puolesta mennäkin. Nyt lenkille, säkkitreeniä ja saunaan...

[Jonkid]

Heh, en ymmärtänyt tuosta selityksestä paljoakaan. Samanlaiselta tuo näytti kuin yksi Kaspinin improvisoitu puukkoliikesarja. Siitäkään en tajunnut mitään. Ehkä noita lajeja pitää harrastaa, jotta niitä sisäistäisi.

Yiquan Jianwu eli Yiquan tanssi on Yiquanin korkeamman tason treeniä. Yiquanissa ei ole sarjoja vaan homma perustuu mielikuvien avulla muutaman liikkeen treenaamiseen. Aluksi liike on niin pientä ettei sitä (periaatteessa) näy ulkopuolelle ja sitä tehdään vain yhteen suuntaan kerrallaan. Myöhemmin otetaan liike mukaan mutta mielikuvat tekevät yhä suurimman työn. Yiquan tanssissa yhdistetään kaikki kuusi voiman suuntaa ja kaikista liikkeistä löytyy kamppailusovelluksia.

Tässä perus treenit seisten, istuen ja maaten:
[video][/video]

Ja tuo teikäläisen selvityshän koskee nyt oikeestaan vain Zhangin tapaa opettaa Yiquania, jota täällä Suomessa on opittu pitämään juuri sinä "ainoana" Yiquanina. Jokaisella opettajalla on ne omat metodit ja tavat opettaa tätä hommaa- huikeet on erot esimerkiksi ketjussa lam kam chuen- han jingyu- zhang changwang.

EDIT: Ainiin, nyt vasta lenkille, säkkitreeniin ja saunaan

[Jonkid]

Timo Klemola tekee tällä hetkellä arvokasta työtä kirjoittaessaan Zhangin opetusmetodia auki Huomioita- blogisarjassaan. Mielestäni sarja sisältää jo tähän mennessä erittäin arvokkaita näkökulmia myöskin toisen kurssin treenareille muutamista perustavanlaatuisista näkemyseroista huolimatta. Kirjoitukset ovat avanneet kuitenkin myös omia silmiäni ja osoittaneet, että "perinteisenkin" Yiquanin puolella on suhteellisen selkeä ja prosessinomainen rakenne - seikka, mitä jäin itse kaipailemaan kovasti harjoitellessani tämän metodin mukaisesti. Suurin syy siihen, että en huomannut rakennetta, on varmasti suurimmaksi osaksi yksin tekemäni harjoittelu ja monen eri lähteen ristiriitaiset tulkinnat siitä, miten Yiquania tulisi harjoitella. Tai sitten suurin osa harjoittelijoista ei itsekään tiedosta tätä rakennetta saatika osaa jakaa tietämystään eteenpäin.

Blogisarja kuvaa mielestäni Zhangin metodia oikeastaan paremmin kuin itse Zhangin kirja tai DVD. Klemolan analyyttinen lähestymistapa karsii pois mystiikkaa ja "sadunomaista" suhtautumista Yiquaniin, jolla on ihan oikeasti konkreettisia vaikutuksia harjoittelijan fysiikkaan ja kamppailulliseen suoriutumiskykyyn.

Linkki blogiin on alla. Lukeminen kannattaa aloittaa sarjan ensimmäisestä julkaisusta: http://iloapp.terapiakortit.com/blog/vi ... me&post=84" onclick="window.open(this.href);return false;

Lukemisen iloa!
http://visiot.terapiakortit.com/#page4" onclick="window.open(this.href);return false;

[Lasse Candé]

Pahoittelen sekoilua kahden ketjun välillä, mutta sanottakoon että minä kirjoittelin yhdestä noista teksteistä tuonne saunaan Biomekaniikka... -ketjuun. Katsoin että setti on niin universaalia että voi käsitellä sielläkin. Olisiko sinulla tai jollain muulla ajatuksia siitä?

[Jonkid]

Pahoittelen sekoilua kahden ketjun välillä, mutta sanottakoon että minä kirjoittelin yhdestä noista teksteistä tuonne saunaan Biomekaniikka... -ketjuun. Katsoin että setti on niin universaalia että voi käsitellä sielläkin. Olisiko sinulla tai jollain muulla ajatuksia siitä?

Tarkoitatko Lasse nimenomaan tuota Yun metodista kirjoitettua tekstiä?

Otin vuoden alussa yhteyttä Zenshindojoon Tampereelle ja pyysin heitä korjaamaan tuon Klemolan tekstin ykkösosan linkin uudelleen kotisivuillaan. Sen linkki oli siis kuollut mutta nyt jälleen toiminnassa. Kannattaa käydä lukemassa se täältä: http://zenshindojo.fi/wp-content/upload ... oita37.pdf" onclick="window.open(this.href);return false;. Sen jälkeen lähetin sähköpostia Klemolalle ja kysyin, kirjoittiko hän tekstille koskaan jatko-osaa, ensimmäinen teksti jää nimittäin kesken. Ilmeni, että olihan hän ja julkaisi sen sitten joulun alla omilla kotisivuillaan (linkki tässä: http://visiot.terapiakortit.com/#post83" onclick="window.open(this.href);return false;).

Olen itse lukenut tuon kyseisen kirjan ja kehunut sitä jonkin verran myös tässä ketjussa. Klemolan suomennokset ja tulkinnat alunperin italiankielisestä tekstistä ovat mielestäni osin vähän huteria, tai sitten lukemassani englanninkielisessä versiossa kääntäjä on ollut joistain termeistä eri mieltä. Englanniksi kirja on käännetty nimelle Zhan Zhuang & the Search of Wu.

Harjoittelin suurimmaksi osaksi Yun metodin (eli siis kyseisen kirjan) mukaisesti ennen kakkoskurssin aloittamista. Yun tapa opettaa Yiquania on hyvin konkreettinen, osin jopa tieteellisen tarkka, varsin johdonmukainen ja eroaa aikalailla esimerkiksi Zhangin opetusmenetelmistä. Kaikkea kirjan sisältöä en ole itse kokeillut tai tutkinut käytännössä, mutta vähintäänkin tietoperusta pitäisi olla hallussa . Onko jotain erityistä, mitä haluaisit tietää tai mistä haluaisit kommentteja?

[tohtorismies]

Tuosta jänteiden harjoittamisesta kun tuossa artikkelissa oli puhetta niin pääsin itse hommaan käsiksi tänä vkonloppuna kun kävin sc opissa.

On muuten ihan perkeleellisen kovaa duunia fyysisesti.

[Jonkid]

Tiedän, että tätä ketjua käy lukemassa hyvin monet Yiquanin treenaajat (jotka eivät viitsi/uskalla osallistua keskusteluun) sekä lukuisat muut eri lajien edustajat. Koitan nyt pitää keskustelua yllä ja rohkaista ihmisiä (niitäkin, jotka eivät ole koskaan vielä keskusteluun osallistuneetkaan) kertomaan

MITÄ JUURI SINUN MIELESTÄSI YIQUAN ON JA MIKSI?

Kysyn tätä siksi, että tiedän vastauksia olevan yhtä monta kuin vastaajiakin. Tämä johtuu siitä, että Yiquanin harrastajia ja opettajia on moneen lähtöön: yksi harrastaa kuntoillakseen, toinen kamppaillakseen, kolmas fiilistelläkseen jotain Chi-voimia ja neljäs kukaties miksi. Mukana on ns. "harrastelijoita", joita ei kiinnosta kamppailu pätkääkään (ja jotka kenties tavoittaisi joltain muulta keskustelupalstalta). Tiedän kuitenkin myös, että osa harjoittelijoista on kovaksi keitettyjä täyskontaktikamppailijoita.

Mulla on myös semmonen mututuntuma, että moni kamppailija pitää Yiquania täytenä bullshidona ja haluaisin kuulla myös heidän näkemyksiään tästä systeemistä. Olis myös mukavaa, että harjoittelemiseen liittyviä epäselvyyksiä tai kysymyksiä tuotaisiin esiin, sillä niillä tuppaa olemaan aina aika suurta vaikutusta mistä tahansa harjoittelusysteemistä muodostettavaan mielipiteeseen.

[KungFuMiäs]

MITÄ JUURI SINUN MIELESTÄSI YIQUAN ON JA MIKSI?

Minulle Yiquan on se jokin joka tulee puun takaa läpsimään naamaan että "VOIT TEHDÄ TÄMÄN ASIAN PAREMMIN", aina kun alkaa olemaan tyytyväinen johonkin juttuunsa . Minulle Yiquan on selventänyt asioita, tuonut asioita tietoisen mielen käsiteltäväksi ja avannut tietä pimeydessä. Se on se jokeri kortti joka tuo jotain ihan uutta pöydälle.

[tohtorismies]

MITÄ JUURI SINUN MIELESTÄSI YIQUAN ON JA MIKSI?

Tapa muuttaa dynaamisia liikemalleja(minimoida ennakoiva liike yms) sekä alitajuistaa omalle kropalle "oikea" tapa tuottaa voimaa paljon.

Elikkäs oppia sellainen tehokas/sisäinen(minä inhoan termiä koska tulee mieleen lihavat sedät silkkipuvuissa) tapa liikkua kampitellessa.

Sekä tapa antaa treenaajalle jotakuinkin looginen/tunteeton tapa tiirailla sitä omaa treeniä.

Oikotie onneen se ei ole mutta nopeuttaa joidenkin asioiden omaksimusta melko paljon.

Ihan yhtä paljon sitä turpaan tulee joka tapauksessa.

Jarno Heikkinen

[V. R.]

Kirjoittelen tähän jotain ajatuksia toisessa ketjussa alkaneesta keskustelusta.

Onko tuo muuten yleisestikin ottaen Yi Quanin ajatustapaa että kantapäät pidetään kevyesti irrallaan maasta vai onko enemmänkin kyse vain tässä kuvatuista harjoitteista?

Ainakin minun käsitykseni mukaan noista harjoitteista.

Tämä nyt ei ole suoraan tuon harjoitteen kommentointia, vaan tuohon, että onko yiquanin ajatustapaa pitää kantapäät irrallaan.

Zhangin opettama liikkumistapa on kamppailusovelluksessa ja liikkumisharjoitteissakin nopeammin tehtynä sellainen, että kantapäät eivät käytännössä ollenkaan osu maahan. Askellus pidetään todella elävänä sillä, että liikutaan päkiöiden varassa. Muut samasta linjastakin olevat opettajat opettavat sitä tyypillisempää kantapää edellä astumista. Juurtumisen kannalta voisi äkkiseltään tuntua, että tukevampi kantapääaskel on parempi, mutta juurtumiseen liittyy niin paljon yksityiskohtia, että jalkapohjan kontaktikohta alustaan on oikeastaan aika pieni seikka.

Seisontaharjoittelussakin ohjeistus on, että kantapäiden alla pitäisi pysyä muurahainen tai kärpänen elossa, mutta paikallaan. Kuten jossakin Klemolan viimeaikaisista blogipäivityksistä sanotaan, aloittelijoiden ei kannata alkaa treenaamaan tuolla tavalla. En sanoisi, että tuo kantapäät kevyesti irrallaan on muutenkaan mitenkään pakollinen lajissa edistymisen kannalta, mutta se kehittää joitakin ominaisuuksia paremmin ja tuo tekemiseen vähän skarpimman mentaliteetin, koska siinä on sellainen liikkeellelähdön tuntu kaikessa tekemisessä.