Tappamisen psykologia

[Rahanpesijä]

Se onkin filosofinen kysymys että missä määrin yhteiskunnallisesti vaaralliset päänsisäiset liikkeet ovat sairautta. Varmaan melkoinen verkko päättelyketjuja ja pohjalla olevia määrittelyjä jonka päissä on yksilöitä joita sitten voidaan pitää terveenä tai sairaana. Mutta uskoakseni on ihan hyvä näin että ei pidetä halua tappaa ihan terveenä. Tai oikeastaan sillä ei ole väliä, kunhan linjanveto on sellainen että tapot pysyvät minimissään.

Kyllähän se aivan muotia on ajatella, että sotaveteraanien yms. persoonallisuuden muutokset ovat seurausta heidän kokemistaan traumoista...eivät siitä, että he ovat ehkäpä ikään kuin löytäneet itsensä. Uskoisin Karin tätä eroa lähestymistavassa tarkoittaneen juuri. Kyllä moni varmaan traumatisoituukin, ei siinä. Mutta sitten on hahmoja, kuten vaikkapa Lauri Törni joiden kohdalla ei voi välttyä ajatukselta, että sotaan/taisteluun jouduttuaan he ovat huomanneet rakastavansa sitä. Palavasti. Omat elämänkokemukseni ja tietoni eivät tuo asiaan mitään valaistusta, mutta tämä on aihe joka on mua pitkään kiinnostanut.

[Lasse Candé]

Samaa mieltä, tosin sillä poikkeuksella että pitäisin muoti-ilmiönä juuri ajatusta että tuo on itsensä löytämistä. Tätä tukee mm elokuvateollisuus Hurt Lockereine päivineen. Ja samaa settiä tietyssä mielessä vaikkapa Walking Deadissa. Ennen oli pakko liimata pientä tuomionpoikasta kylkeen. Ehkä Walking Deadissa vähän sellaista onkin, massasarja kun on... Mutta päällisin puolin nykyään ei tarvitse liimailla vaan "ymmärretään" enemmän. En usko tämän olevan vaarallista.

Ei siinä, oli sitä ennenkin, mutta silloin se taas piti kenties piilottaa sekoiluun tai muuhun taiteeseen.

[Rahanpesijä]

Pahoittelen käyttämääni muoti-sanaa tarkoittaessani akateemisten piirien suhtautumista asiaan noin yleensä. Tulipa taas kirjoiteltua varomattoamsti.

[obmijoy]

On muuten huomattavan eri asia haluta tappaa kuin kaivata taistelutilanteisiin.

Tämä on täysin totta. Monista tappajista ei ole kuitenkaan taistelemaan.

moni tapettu ihminen on tapettu raukkamaisesti ja jotkut sairaat ihmiset ehkä nauttivat vallantunteesta siinnä hetkessä kun tappavat ihmisen

ammatillisesti työskentelevä tehokas sotilas hällä ei ole aikaa tuohon eikä halua koska fokus on silloin väärässa asiassa ja silloin on vaara menehtyä, koska huomio ei ole ympäristössä ja tilanteessa

himon kaltaisella halukkuudella ei pääse siihen tehokuuteen kuin mihin pääsee järjelisellä halukuudella eli himo nautii ja viipyy teon äärella KUN TAAS järjelinen toteaa ja siirtyy seuraavaan asiaan, luulisin näin...

paljastus:

halu tappa on aika vahva ilmaisu, vihan vimassa ihmine käy tuossa mielentilassa ja kuten aikaiseminkin kirjoitetiin on silloin usein humalassa ja ongelmakäyttäjä huumaavien osalta...

tuskimpa tehokaimmat ovat tappohalun ajamia vaan eneminkin tehotyön kannatajia ja myös eloon jättäminen on usein tehokasta sotilaan työtä. Eli jättävät henkiin, jos hyöty suuri, jos ei henkipois jos tarpeelista.
Eloon jätetään, jos tieto tärkeää;Ihminenhän on ikäänkuin muistikortti; tai jos havoituneena sitoo "omanpuolensa avustajia"

Oliko Suomen sotilassa vaiko Tuntematon Törni kirjassa "kuinka ne suomen sotilaat talvisodassa ampuu osuakseen jotka pystyy ja muut latailee pystyvälle aseita" Rokkaa tuskin kiinostia ampua ryssiä mutta jonkunhan se oli tehtävä kun muut ei siinnä oikeen hyviä oleet... Hän tais vaan haluta pois viljelyksilleen, mutta edessä oli esteenä muutaman miljoonan pensasneuvostoliittolainen tappaminen... Tehtävänä aika selkeä ja yksinkertainen ja hyvistä suorituksista jopa palkittiin, vaikkain pyhälisät jätettiin maksamatta...
Törni taas teki sitä mitä parhaiten osas, ja kun eivät antaneet hälle kotikaupunkia takas vaa aikoivat levittää asenettaan vietnamiin jne... olikai hänen pakko mennä estään. Todenäköisesti palkakin oli parempi kuin kirvesmiehenä...


Rajussakin sotilasjoukossa saattaa olla yksilöitä jotka pitävät avutoman viholisen kurkunaukaisemista "vääränä" toimintana.
Jos ei ole ollut ihmisten kanssa paljoa tekemisissä ei vältämäti usko sitä, että ihminen uskoo vain varmaa kuoleman pelkoa- -korostan sanaa varmaa ja uskoo parhaiten kun voi luottaa omaan kykyyn säilyä hengissä silloin kun toimii juuri niinkuin vastapuoli käskee... Tekohan toki voi olla tarpeelinen esim vanginkuljetustilanteessa jolloin henkinjäänyt vanki tajuaa olla hiljaa ja tempuilematta... Tuskimpa viiltäjä tykkää tekemisestänsä, pakkotilantessa tekee viiltonsa. Tajuton ei ole 100% hiljainen, voi nääs herätä, liikahtaa, aiheutta tahatonta ääntä... Vain hän pysyy hiljaa joka on itse siihen halukas ja motivoitu...

Eräässä potkun vihaketjussa on keskustelua kuinka on uhattu metsästäjiä... huhhuh
Ihmiset ovat todella vieraantuneet siitä mistä ruoka tulee... ei voi kun nauraa kuinka sekasin tää maailma on... Hitto ruoka metsästetään joko karsinasta tehotuottolasta tai metsästä...

Maalla lapsena kasvatukseen kuului jossain vaiheessa ylimääräisten kissojen ja koiran pentujen tappaminen. Jaloista kiinni ja pää koivun kylkeen, jos löit liian hiljaa jäi kitumaan ja jouduit lyömään uudestaan, eläin/ihmisystävälisenä 15v nasikkana en tehnyt kuin ekan kissan kohdalla sen virheen että liian hiljaa löin. Terve ihminen ei mielestäni ahalua että eläinn tai ihminen kituu... Tuossa siis yksi entisaikojen perus rutiini...Asia jota kukaan ei halunnut tehdä mutta jota tehtiin joka vuosi... Joitakin asioita on vaan tehtävä... Joskus niihin asioihin sattaa kuulua toisen ihmisen tappaminen. (Mitenköhän viikingit tuon kasvattivat pojilleen).Joskus siitä saattaa tulla työ ja työt on hoidetava... asiaan pystyvät löytyvät tai jos ei me kaikki kuolaan ja maat saa se sakki joka ne oikeesti haluaa ja ehkä ansaitseekin.... Siksipä jos kykeneviä ei löydy tehdään rivi jossa rintamakarkurit seisoo ja jokin kone lopetta karkurit jos teloitus ampujistoa kaan ei saada aikaiseksi...

Ympäristön tarkailulla ja ennakoinnilla asioita voi yrittää ohjailla itselle edulisemiksi... Oisko tää sitä diplomatiaa... Jos yksilö kadulla harrastaa "tarkailulla ja ennakoinnilla asioita voi yrittää ohjailla itselle edulisemiksi..." valkaantuu hän epätodenäköisemmin uhriksi...

toki ihminen tulee riipuvaiseksi toiminasta joka erittää adrenaliinia jne, se ei tarkoita viellä halukkuutta (tänään haaveilin hyvärahaisesta ovesta vaikka ei ole lupia, ei aikaa tehdä eikä oikeesti halujakaan), ja on varmasti hankala asettua normaaliin tasapaksuun elämään... Mutta helpompaa se on jos on elämälle tarkoitus kuten Rokalla ja Häyhällä ja lukuisilla muilla suomen miehillä oli, viljelykset sukutilat jne...
Mitä Viipurin suomalaisille jäi...?

Hassua mutta moni on jäänyt koukkuun ovi/turva-alan hommiinkin saatika siten kriisinajan tehtäviin/sotaan... tai auttamis työhön jossa on AIDS vaara...
Jotku jopa siksi että moni muu säästyy tekemästä niitä asioita. Ehkä hänen joka on jo joutunut tekeen baskahommia on parempi jatkaa niissä niin ne tulee tehtyä kunnolla ja joku muu säätyy niihin totutelulta.

Kaikissa asioissa ei ole arvolatausta vaan elämä on oikeesti niin baskaa = (ei ole valinnanvaraa tai jää valitavaksi vain yksivaihtoehto, kuten viime sodissa) että "joihinkin TEHTÄVIIN joutuu, joihinkin pääsee (huomaakin pääsensä kun huomaa olevansa hyvä työssä), johonkin tottuu ja jostakin ei pääse irti..." Itselle kävi nykyisen työn kanssa näin tein kaikeni etten joutuis nykyiseen työhöni mutta taloudelinen tilanne pakotti ja lopulta tein/tein ja ihastuin ja nyt en haluaisi lopettaa.... työni on kevyt ja turvallinen...eli täysin OT....

Jospa se Törnin porkana olikin se "suunitelu toteutus ja siitä saatava palkkio" sekä se että näin asia tuli ainakin hoidettua...

[Kari Aittomäki]

Samaa mieltä, tosin sillä poikkeuksella että pitäisin muoti-ilmiönä juuri ajatusta että tuo on itsensä löytämistä. Tätä tukee mm elokuvateollisuus Hurt Lockereine päivineen. Ja samaa settiä tietyssä mielessä vaikkapa Walking Deadissa. Ennen oli pakko liimata pientä tuomionpoikasta kylkeen. Ehkä Walking Deadissa vähän sellaista onkin, massasarja kun on... Mutta päällisin puolin nykyään ei tarvitse liimailla vaan "ymmärretään" enemmän. En usko tämän olevan vaarallista.

Ei siinä, oli sitä ennenkin, mutta silloin se taas piti kenties piilottaa sekoiluun tai muuhun taiteeseen.

Tämä on hyvä näkökälmä.
Eli kyseessä olisi enemminkin esilletuonnin muoto, ihmiset tuskin on suuria muuttuneet.
Katumattomat tappajat ovat yhä verrattain harvinainen ilmiö, enimmin nämä piirteet on liitetty roistoihin.
Ison rähinän jälkeiset tummakatseiset sankarismiehet ovat traumoineen hallinneet leffakerrontaa - ja hallitsevat yhä. Bournen tematiikka on nimenomaan tehtyjen veritekojen jälkikäsittelyssä.

Ja aivan aiheesta. Ne väkivallanjälkeiset henkiset väännöt on aikamoisia ja se peilistä vahtaava naama tuntuu erinomaisen.. vastenmieliseltä.
Semminkin kun sisälläsoutaa ristiriitasesti myös vahvoja hyvänolon tunteita ja suoraa iloa.

Hyvin vahva krapula tulee myös siitä myllyä edeltävästä lujittumisesta, kun toimintapäätös syntyy ja kroppa käy valmistautumaan.
Että tämmönenkö mä olen.

[tonik]

Samaa mieltä muoti-ilmiöstä.
Moni haluaisi kuvitella itsensä tiettyyn vaikkapa hurt locker tyypiin. Tommosia on, mutta se vaatii paljon ja siinä vaiheessa on tavallaan pää sekaisin.
Itsellä oli toisen RT-keikan jälkeen pää sekaisin ja tein tyhmiä. Erikoista että vasta suomessa tulee esille, ei paikanpäällä. Monenkanssa jutellut samasta.
Myöhemmin ajateltuna myös poliisit antoi huomattavan paljon siimaa koska sormus, tein siis tyhmiä. Poliisihenkilöitä keitä muistelen oli vanhempia iältään.
Mitä tulee tappamiseen niin enpä usko että tuntuu muu kuin rekyyli, simo häyhää lainaten.
Eriasia tappaa puolustuskyvyttömiä vaikkapa sotavankeja, sekä naisia lapsia. En tekisi.

[JKOO]

Pää ei ole sekaisin, vaan edelleenkin siellä RT-keikalla. Pään "Moodi" ei vaan sovellu Suomen oloihin, etenkin jos olet kotiutunut nopeasti ilman purkua(en siis tiedä onko sitä vieläkään järjestetty Suomessa). Tämä OT: pirunnyrkki?

[Mjölnir]

Pää ei ole sekaisin, vaan edelleenkin siellä RT-keikalla. Pään "Moodi" ei vaan sovellu Suomen oloihin, etenkin jos olet kotiutunut nopeasti ilman purkua(en siis tiedä onko sitä vieläkään järjestetty Suomessa). Tämä OT: pirunnyrkki?

On nykyään järjestetty purkutilaisuus, kun on niin paljon ongelmia ollut.

[JKOO]

H***vatan hyvä. Vuonna miekka ja kilpi sotilaspsykologian laitoksella keskustelin psykologin kanssa asiasta ja lupauduinkin taustajoukkoihin,mutta ei edennyt asia silloin. Vaikka asiat oli jo tiedossa(pitkältä ajalta). Vuosi Suomessa... ja R.I.P.

[tonik]

Jep pirunnyrkki.
Joo nykyään järjestetty purkua mutta harva viitsii puhua ettei leimaidu, kuulemma.

[JKOO]

Tuttu sormus, 6-osainen(muistaakseni), ostettu Syyriasta. Puhumalla ei leimaudu vain teoilla, jälkeenpäin.
Selvisit, se on pääasia.

[tonik]

Nelisen vuotta meni joskus noissa.
Erikoinen juttu että itse en pidä minään ja aika paljon nähnyt.
Täs hauska juttu että tapaan sillontällön tyyppejä ja riittää juttua, suurisuut taas näen heti. Suuttunut jopa heille.
En tiedä miksi mutta otan henkilökohtaisesti valehtelut oli armeija mikä tahansa

[JKOO]

Nelisen vuotta meni joskus noissa.
Erikoinen juttu että itse en pidä minään ja aika paljon nähnyt.
Täs hauska juttu että tapaan sillontällön tyyppejä ja riittää juttua, suurisuut taas näen heti. Suuttunut jopa heille.
En tiedä miksi mutta otan henkilökohtaisesti valehtelut oli armeija mikä tahansa

Samankaltaista myös. Nykyään en edes suutu. Kontrasti, pa(ja)skasuodatin toimii, näin hahmotan tuon henkilökohtaisen vaiheen.

[tonik]

Joo. Mä istunut paljon iltaa yk jätkien lisäksi israeli, legioona ja kaikennäkösten palkkamiesten kanssa.
Huijarit huomaa pitkälle. Tossa joku, en tiedä mikä.

[tonik]

JKOO:LLe kysymys miksei muillekin. MJölnir vois myös vastata.
Haittaisko ampua vihollista?
Mua ei Yhtään.