Kasvissyönti

[nassesetä]

Tänään oli koululla todella hyvää lihapullaspydäriä, paitsi että lautasen nuoltuani sain kuulla, että ne olikin soijapullia. Yllätyin todella, koska muistan ajatelleeni että ompa vaihteeksi todella hyviä lihapullia.

Kuinkas muuten vegeilijät pärjäätte noiden palkokasvien sivuvaikutusten kanssa? Nykyisin kaupoista löytää jo todella monipuolisesti ja edullisestikin monensortin papua ja linssiä, eli aika usein tulee noita kasvispäiviä pidettyä. Mutta oikeasti, ei oo aina ollu kovin häävi tilanne luokan edessä, kun tuntuu kuin suolisto olisi täynnä ilmapalloja (onneksi välinevarasto on hyvä paikka tasoittaa paine-eroja välitunnilla).

[Point]

Kuinkas muuten vegeilijät pärjäätte noiden palkokasvien sivuvaikutusten kanssa? Nykyisin kaupoista löytää jo todella monipuolisesti ja edullisestikin monensortin papua ja linssiä, eli aika usein tulee noita kasvispäiviä pidettyä. Mutta oikeasti, ei oo aina ollu kovin häävi tilanne luokan edessä, kun tuntuu kuin suolisto olisi täynnä ilmapalloja (onneksi välinevarasto on hyvä paikka tasoittaa paine-eroja välitunnilla).

Itsellä on samaa vikaa. Yhdessä vaiheessa kun oli tarkoitus korvata osaa eläinproteiinista palkokasveilla, mutta itsellä vatsan reagointi oli tarhan ärhäkkää. Pari pieruahan vaan piristävät parisuhdetta tai tuovat tunnelmaa avokonttoriin, mutta rajansa kaikella.

Auttaisikohan siihen joku siedätyshoito?

Itse olen lisännyt paistetun jauhelihan sekaan osan soijarouhetta. Hieman tuoksahtaa erilaiselta, mutta maussa ei huomaa mitään. Ei nyt kasvissyöntiä, mutta vähän vähemmän lihaa kuitenkin

[Mika]

Hmm, olisikohan tuossa siedätyshoidossa ainakin joidenkin kohdalla jotakin perää? Itse syön palkokasveja todella usein (viimeksi eilen), enkä kyllä töräyttele niiden takia tai kauheasti muutenkaan kovin voimallisesti. Pari kaliaa kyllä sitten saa heti reaktioita aikaan, joten se toiminto on kyllä olemassa.

Oletteko muuten tutustuneet Quorniin? Olen molempia tahoja lähestynyt vienolla pyynnöllä, mutta vieläkään Quornia ei saa Liiteristä, joten tuo on melkeinpä ainoa syy, miksi joudun aika ajoin tukemaan Duopolia. On kyllä hyvää evästä!

[Elina]

Jos pavut sun muut pierettää, niin kannattaa kokeilla apteekista saatavia entsyymilisiä. Mm. Nogasin auttaa elimistöä eikä ole kovinkaan kallista tavaraa.

http://www.nogasin.fi/fi/tietoa" onclick="window.open(this.href);return false;

[Uchujin]

Oletteko muuten tutustuneet Quorniin? Olen molempia tahoja lähestynyt vienolla pyynnöllä, mutta vieläkään Quornia ei saa Liiteristä, joten tuo on melkeinpä ainoa syy, miksi joudun aika ajoin tukemaan Duopolia. On kyllä hyvää evästä!

Quornia tulee syötyä paljonkin. Vegaanit nyrpistävät nokkaansa ainesosista löytyvälle kananmunalle. Voittaa silti soijarouheet (niin maussa kuin valmistushelppoudessakin), ja on koostumukseltaankin paljon "lihaisampaa".

[Point]

Hmm, olisikohan tuossa siedätyshoidossa ainakin joidenkin kohdalla jotakin perää? Itse syön palkokasveja todella usein (viimeksi eilen), enkä kyllä töräyttele niiden takia tai kauheasti muutenkaan kovin voimallisesti. Pari kaliaa kyllä sitten saa heti reaktioita aikaan, joten se toiminto on kyllä olemassa.

Oletteko muuten tutustuneet Quorniin? Olen molempia tahoja lähestynyt vienolla pyynnöllä, mutta vieläkään Quornia ei saa Liiteristä, joten tuo on melkeinpä ainoa syy, miksi joudun aika ajoin tukemaan Duopolia. On kyllä hyvää evästä!

Missäs hinnoissa ne muuten pyörivät kaupoissa? Ja mikäs on pakkauskoot? Ovatkos ne kaikki pakastetuotteita ja mikä niistä vauhtoehdoista on monipuolisin?

Voisi miettiä, jos kokeilisi joskus, kun on mahdollisuus tuotteessa sk-pakkauksiin..

[Mika]

Pakkauskoot ovat noin 300 grammaa ja hinta on siellä neljän euron huitteilla. Noita tuotteitahan on maailmalla vaikka kuinka, mutta Suomessa on viisi: kuutiot, rouhe, fileet, pihvi ja nugetit. Kaikki ovat pakasteita. Oma suosikkini on rouhe, kun sitä voi käyttää niin monin tavoin (ja entisessä elämässäni jauheliha oli päivittäistä ruokaani, joten olen jo aikoja sitten tottunut valmistamaan sellaista ruokaa).




Hyvää noissa on vähärasvaisuus, vähäkalorisuus ja silti niissä on ihan mukavasti proteiinia (n. 10 %).




PDF

[Point]

Täytyy ehkä joskus ryhdistäytyä ja kokeilla vaikka en eläinproteiinista aioikkaan täysin luopua.

Tässä tapauksessa tulee ratkaisemaan maku, hinta ja terveellisyys.

[Mika]

Terveellisyys on selvä etu. Hinta on Suomessa vähän muuta kuin kilpailuetu. 14 euroa on kilohinta. Amsterdamissa se oli puolet tuosta. Maku on omissa hyppysissä aivan kuin lihankin kanssa. Mausteethan ne ruoan tekevätkin!

Liiterissä oli ainakin viime viikolla maustettua soijarouhetta, jonka kilohinta oli jossain kahdeksan euron paikkeilla. Se maistui. Sitä oli kylmähyllyssä einesten seassa.

[Point]

Kyllähän tuo hinnan puolesta toistaiseksi häviää sille eläinproteeinille, mutta voihan olla, että hinta laskee kun menekki kasvaa. Eikös kuivatun soijarouheen hinta ole laskenut tässä vuosien mittaan?

[Mika]

Tuota en ole seurannut, mutta Quorn on tosiaan ihan omanlaista proteiniia, mykoproteiinia, jota ei valmista mikään muu yritys maailmassa. Quornin historia alkaa jo 1960-luvulta. Patentti on varmasti vanhentunut, mutta ilmeisesti tuotantoprosessi ei ole ihan yksinkertainen, ja luultavasti menekki on esimerkiksi soijaan verrattuna niin pientä, ettei kilpailijoita ole ilmestynyt markkinoille.

Kysyin sähköpostilla tuotevalikoiman laajentamisesta Suomessa. Rivien väliin oli tietysti piilotettu kysymys menekistä maassamme. Voin kertoa vastauksen tässä sitten.

[Point]

Juu. Itsellä on mahdollisuus ostaa tuotteita sk-pusseissa, mutta hinta ei sielläkään kovin paljon poikkea noista vk-pakkauksista.

[Mika]

Löysin artikkelin.

– Sieniproteiinivalmisteet ovat lihattomia, soijattomia, kolesterolittomia ja vähärasvaisia, toteaa tuotepäällikkö Virve Haikonen Findukselta.

Quorn-tuotteet ovat maultaan mietoja, eikä niissä ole ominaismakua kuten soijassa. Kuutiot ja fileet muistuttavat rakenteeltaan broilerinlihaa.

– Testasin tuttavilla, mitä mieltä he ovat Quorn-fileistä currykastikkeessa. Tuloksena oli, että he luulivat ruuan olevan valmistettu broilerista.

Lihan voi korvata sieniproteiinivalmisteella monissa tutuissa ruuissa. Jauhelihan sijasta rouhetta voi käyttää niin makaronilaatikossa, pizzassa kuin pastakastikkeessa. Tällöin annoksen rasvamäärä pienenee ja kuitupitoisuus kasvaa.

– Eivät pelkästään kasvissyöjät ole olleet kiinnostuneita Quornista vaan myös muut, jotka haluavat pitää lihattoman ja kevyemmän päivän, Virve Haikonen sanoo.

Tuossa mainitaan että Amica tarjoilee Quornin tuotteita.

Tuo lihaksi luuleminen on ihan totta. Tunnen yhden ihmisen, joka on nyt kuukausien ajan aika ajoin syönyt Quornia edelleen luullen sitä lihaksi...

[Jorge]

Maku on omissa hyppysissä aivan kuin lihankin kanssa. Mausteethan ne ruoan tekevätkin!

Tuo lihaksi luuleminen on ihan totta. Tunnen yhden ihmisen, joka on nyt kuukausien ajan aika ajoin syönyt Quornia edelleen luullen sitä lihaksi...

Hmmm.... melkein suosittelisin kuitenkin tutustumista hyviin, maukkaisiin lihoihin, kuten laadukkaaseen nautaan, riistalintuihin, hirveen, peuraan etc., niin riittää, että ei mausta pilalle, vaan ihan hyppysellinen suolaa ja pippuria riittää, jos niitä kaipaa.

Ei ole myöskään suurta vaaraa luulla mitään korviketta näiksi laatulihoiksi.

Toki kasviksetkin ovat hyviä, mutta kasvit kasveina.

[Mika]

Heh, kyllä tuossa sitten jo hinta ja jossakin määrin saatavuus asettuvat ongelmiksi. Siksi toiseksi tuossa kyseisessä perheessä on muutenkin tarkoituksena syödä enemmän kasvispainotteisesti. Luulen että aika harvassa perheessä kovin usein syödään noita mainitsemiasi lihoja.

Tarkoitus oli nyt kuitenkin vain osoittaa, ettei lihansyöjä välttämättä huomaa eroa, jos ei edes osaa epäillä mitään.

Sitten taas ravitsemuksellisesti tietyt kasvikset pärjäävät liharuoille paremmin kuin hyvin. Siksi kommenttisi kasviksista kasviksina pätee vain jollakin henkilökohtaisella periaate-, näköaisti- tai makutasolla.

Mitä tulee kasvisruokien makuun, olen syönyt sekä hyvää että huonoa kasvisruokaa. Lihansyöjänä söin myös hyvää ja huonoa liharuokaa. Varsinkin laardiset ja jänteiset pihvit ja muut liha-ateriat ovat syöpyneet kestomuistiini jo ainakin liki 30 vuoden ajalta (elävästi muistan yhden kokemuksen vaihto-oppilasvuodeltani). Nuo huonot lihakokemukset olivat tärkeimpiä syitä, miksi sitten lopulta astuin kasvissyönnin maailmaan. Kasvisruoissa kyse on yleensä ollut jostakin mauttomasta mössöstä jossakin linjastoruokalassa. Katson siis voittaneeni tässä pelissä jo pelkästään makukokemusten kautta, mutta tietysti muilla tavoin vielä enemmän. Se on toki vain henkilökohtainen näkemykseni, joka ulottuu vain minuun itseeni.

Riistaahan syön, mutta edelleenkään en näe sitä edessäni kuin korkeintaan kerran vuodessa. Kaverini metsästämä kauris on yksi parhaita makukokemuksiani.