Kieli(kn)oppia

[Mika]

Oho, kaikkea sitä onkin ollut, kiviä ampuva jouskarikin.

[Mika]

Olenko minä vai onko toimittaja Simo Holopainen kujalla siitä, mitä sanahirviö tarkoittaa?

Kansanedustajia ei käy kateeksi. Yksi syy on se, että he joutuvat työkseen taistelemaan sanahirviöitä vastaan.

Kansanedustaja Antti Kaikkonen (kesk) twiittasi torstaina aamupäivällä kuvan ympäristövaliokunnan kokouksesta. Kuvassa oli pumaska paperia. Ja yksi virke.

- Hallituksen esitys eduskunnalle alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvän vuoden 1978 pöytäkirjan uudistetun VI liitteen ja siihen myöhemmin tehtyjen muutosten hyväksymisestä sekä laeiksi uudistetun VI liitteen ja siihen myöhemmin tehtyjen muutosten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja merenkulun ympäristönsuojelulain muuttamisesta, kuuluu käsittelyssä ollut hallituksen esitys.

Teepä pieni testi. Toista äskeinen nopeasti pariin kertaan. Hengitä jossain välissä.

@antti, lausutko tuomiosi?

[Mika]

Kieli elää ja muuttuu. Mutta onneksi ei ihan koko ajan sentään.

Kolehmainen sanoo, että olisi todella iso muutos, jos ”minun kissastani” tulisi ”minun kissa”. Muun muassa yhteisöllisyyttä ilmaisevissa tapauksissa on kuitenkin ollut jo pitkään hyväksyttävää kirjoittaa ”meidän perhe”.

– Aika usein kuulen ”minä tulen mielellään” eikä ”mielelläni”. Tämä on juuri semmoinen asia, jossa voi nähdä omistusliitteen normin vähittäistä muuttumista.

Jos isompia muutoksia omistusliitteen käyttöön tulee, niihin menee vuosikymmeniä, Kolehmainen arvioi.

Passiivissa taas käytetään nykyään usein muotoa ”ei oltu nähty”. Normin mukaan pitäisi olla ”ei ollut nähty”.

– Siinä on tapahtumassa jotakin, joka voi johtaa normin muuttamiseen.

[Antti]

[A]ntti, lausutko tuomiosi?

Nyt ainakin otsikossa ja ingressissä lukee "lausehirviö", mutta nähdäkseni kyse ei ole lause- eikä sanahirviöstä, koska kyseessä ei ole sana eikä lause. Ortografisesti kyseessä ei ole myöskään virke (ison alkukirjaimen ja pisteen, huuto- tai kysymysmerkin rajaama tekstin osa) vaan otsikko. Syntaktisesti (lauseopillisesti) kyseessä on nominilauseke, jonka pääsana on "esitys".

Voi olla, että tuollaisia laadittaessa noudatetaan jotain sellaista perinnettä, että ne on voitava lukea ääneen sellaisinaan, jolloin esim. sulkeissa olevat vuosiluvut tai muut typografiset kikat eivät periaatteessa tule kysymykseen. Voisin kyllä helposti kuvitella, että mainittuun pöytäkirjaan voisi viitata jonain muunakin kuin "alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvänä vuoden 1978 pöytäkirjana". Onkohan tuo hyväksyminen, voimaansaattaminen ja lain muuttaminen jokin yleisempikin kaava? Sinänsä tuo tekstipätkä vaikuttaa olevan ainakin eksakti ja yksiselitteinen, siis näin itse asiaa tuntemattoman näkökulmasta.

[TimoS]

Tulipa tätä ketjua lukiessa mieleen pari asiaa, joita on pitänyt kysyä. Ensinnäkin, kun olen tässä viimeisen parin vuoden aikana ajanut suhteellisen usein tuonne Lappeenrantaan, niin olen kiinnittänyt huomiota, että monen matkan varrella olevan paikan ruotsinkielinen nimi päättyy "om", kuten nyt vaikka Myrskylän ruotsinkielinen nimi Mörskom (muita en juuri nyt muista). Koska niitä on kuitenkin tienviittojen perusteella useampia, niin kyse ei liene sattumasta. Onko siis kellään mitään hajua mitä tuo om on joskus tarkoittanut?
Sitten toinen: meillä kun on treenit täällä Pitäjänmäellä, niin kerran tuli puheeksi, että mistä se sana pitäjä oikein on tullut? Mielestäni se tarkoittaa jotain pientä paikkakuntaa, mutta siis se sana? Onko siellä pidetty jotain vai mistä se tulee?

[saarikko]

Sitten toinen: meillä kun on treenit täällä Pitäjänmäellä, niin kerran tuli puheeksi, että mistä se sana pitäjä oikein on tullut? Mielestäni se tarkoittaa jotain pientä paikkakuntaa, mutta siis se sana? Onko siellä pidetty jotain vai mistä se tulee?

Tarkistamatta mistään. Pitäjä on kuntaa ( <- 1865) edeltävä paikallisyhteisö, joka oli muodostunut maallisesti/ kirkollisesti, eli siellä on pidetty käräjiä (hieman laajemmassa mielessä kuin nykyään) tai kirkonmenoja

[DeusVult]

Wikipedia on ystävä:

Pitäjä on alkuaan sana, jolla on alun perin tarkoitettu Länsi-Suomen esihistoriallisen ajan paikallisyhteisöjä.[1] Pitäjät muodostuivat luultavasti kestitys- ja uhripitojen pitämistä varten (josta nimi), mutta kehittyivät myöhemmin itsehallinnollisiksi yhteisöiksi, joiden puitteissa hallinnoitiin ja jaettiin oikeutta.[1]

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pit" onclick="window.open(this.href);return false;äjä

Mielenkiintoisesti Englannin kielessä on myös maa-aluetta kuvaava sana "holding", jonka merrian-webster dictionary määrittelee mm. näin:

1
a : land held especially by a vassal or tenant
b : property (as land or securities) owned —usually used in plural

Liekö näillä mitään yhteyttä, vai onkohan kyse puhtaasti sattumasta?

Edit: meinaan siis että kun Wiki väittää myös sanasta "kunta" seuraavaa:

Sanaa kunta arvellaan suomalais-ugrilaisissa kielissä omaperäiseksi sanaksi. Sanalle on esitetty myös indoeurooppalaisia lainaetymologioita, mutta niitä pidetään epätodennäköisinä.

Englannin kielen sana "county" (kreivin [count] hallitsema maa-alue) on ääntämykseltään ja käyttötarkoitukseltaan NIIN lähellä tuota "kunta" sanaa, että ainakin meikäläisen ja Occamin partahöylän mielestä näillä on oltava yhteys toisiinsa...

[TimoS]

Tarkistamatta mistään. Pitäjä on kuntaa ( <- 1865) edeltävä paikallisyhteisö, joka oli muodostunut maallisesti/ kirkollisesti, eli siellä on pidetty käräjiä (hieman laajemmassa mielessä kuin nykyään) tai kirkonmenoja

Jotain tälläistä epäilinkin

[Antti]

Wikipedia on ystävä:

Pitäjä on alkuaan sana, jolla on alun perin tarkoitettu Länsi-Suomen esihistoriallisen ajan paikallisyhteisöjä.[1] Pitäjät muodostuivat luultavasti kestitys- ja uhripitojen pitämistä varten (josta nimi), mutta kehittyivät myöhemmin itsehallinnollisiksi yhteisöiksi, joiden puitteissa hallinnoitiin ja jaettiin oikeutta.[1]

Onko kellään tuota lähteeksi mainittua Kaisu-Maija Nenosen & Ilkka Teerijoen teosta Historian suursanakirja? Olisi mielenkiintoista kuulla, mihin perustuu tämä teoria sanan esihistoriallisesta merkityksestä, kun sana pitäjä tunnetaan suomessa ensi kertaa (kuten sattumalta moni muukin sana) vasta 1500-luvun puolivälistä, ja Suomen sanojen alkuperästä löytyy kaveriksi vain luulajansaamen (suomesta lainattu) pitēs 'pitäjä' ja inkerin pitejȧǯ, pitäjȧǯ 'pitäjä' sekä suomesta lainatut koltansaamen pīdǎ 'vero' (!) ja pohjoissaamen piies 'pitäjä'.

Mielenkiintoisesti Englannin kielessä on myös maa-aluetta kuvaava sana "holding", jonka merrian-webster dictionary määrittelee mm. näin:

1
a : land held especially by a vassal or tenant
b : property (as land or securities) owned —usually used in plural

Liekö näillä mitään yhteyttä, vai onkohan kyse puhtaasti sattumasta?

Vaikuttaa ihan sattumalta etenkin kuin pitäjän pohjalla oleva pitää viittaa siihen, mitä pitäjä tekee (pitää pitoja tms.), kun taas holdingin merkitykseltään sinänsä vastaava hold viittaa siihen, mitä omistaja tekee.

Edit: meinaan siis että kun Wiki väittää myös sanasta "kunta" seuraavaa:

Sanaa kunta arvellaan suomalais-ugrilaisissa kielissä omaperäiseksi sanaksi. Sanalle on esitetty myös indoeurooppalaisia lainaetymologioita, mutta niitä pidetään epätodennäköisinä.

Englannin kielen sana "county" (kreivin [count] hallitsema maa-alue) on ääntämykseltään ja käyttötarkoitukseltaan NIIN lähellä tuota "kunta" sanaa, että ainakin meikäläisen ja Occamin partahöylän mielestä näillä on oltava yhteys toisiinsa...

Suosittelen lämpimästi tutustumaan Sigurd Wettenhovi-Aspan tuotantoon! Sanan county historia kuitenkin tunnetaan käytännössä varmasti (eng. county < norm. counté < la. comitatum < la. comes), mutta nuo sanalle kunta (jonka vastineita löytyy siis etäsukukielissäkin) esitetyt (epävarmat) indoeurooppalaiset lainaetymologiat ovat joko ie. *k'm̥tóm 'sata' (alkujaan 'suuri määrä'?) tai sitten samaisen sanan gemaaninen jälkeläinen eli *hunđa 'sata', joka esiintyy myös germaanisissa paikannimissä, tai sitten sama germaaninen *kunđa kuin gootin sanassa gumakunds 'miessukupuolinen' ja muinaisenglannin sanassa godcund 'jumalallinen'.

[saarikko]

Liekö Kustaa Vilkunan tutkimuksista.

kun tuon sadan ja kunnan yhdistää niin saadaan Satakunta

[Antti]

Liekö Kustaa Vilkunan tutkimuksista.

Voi olla, mutta äkkiseltään on vaikea kuvitella, että hänellä olisi ollut käytössään oleellisesti laajempaa kielellistä dataa.

Tämä meni näemmä ihan ohi:

Tulipa tätä ketjua lukiessa mieleen pari asiaa, joita on pitänyt kysyä. Ensinnäkin, kun olen tässä viimeisen parin vuoden aikana ajanut suhteellisen usein tuonne Lappeenrantaan, niin olen kiinnittänyt huomiota, että monen matkan varrella olevan paikan ruotsinkielinen nimi päättyy "om", kuten nyt vaikka Myrskylän ruotsinkielinen nimi Mörskom (muita en juuri nyt muista). Koska niitä on kuitenkin tienviittojen perusteella useampia, niin kyse ei liene sattumasta. Onko siis kellään mitään hajua mitä tuo om on joskus tarkoittanut?

Paikannimissä esiintyvä -om on tapauksesta riippuen joko vanha monikon datiivin pääte tai käytössä kulunut -hem.

[Dojon Jäykin]

Tiijä kuuluuko tänne mutta...

On kyllä mennyt usko suomen kielen tulevaisuuteen.
Ainakin tiettyjen lehtien joidenkin toimittajien osalta.
Nämä alkavat olemaan niin tavallisia.
Toimitustyö on varmaan niin hektistä ettei kerkeä ajattelemaan...

¨Porrashuoneen asukas...¨
¨
Tulee mieleen siskon kortti häämatkalta;
¨Tässä on linnan aula jossa yövyimme...¨


Tämän jos joku mulle vahvistaa niin lupaan syödä.........jotain.
On meinaan rekisterikilvillä hintaa...

[Antti]

On kyllä mennyt usko suomen kielen tulevaisuuteen.

Näin taksin, joka ei väistänyt, vaikka tuli kolmion takaa, mutten vielä menettänyt uskoani autoilun tulevaisuuteen.

¨Porrashuoneen asukas...¨

Mielenkiintoinen tapaus. Ehkä palon todella havaitsi joku porrashuoneessa majaa pitävä spurgu? Ainoa selitys, jonka keksin, on se, että toimittaja on ajatellut sanan "porrashuone" olevan kirjakielinen vastine puhekielen sanoille "rappu" tai "porras", joita kyllä käytetään metonyymisesti sellaisissa ilmaisuissa kuin "A-rapun asukkaat" tai "asun D-portaassa". "Rappukäytävä", "porraskäytävä" ja "porrashuone" viittaavat kuitenkin nähdäkseni ainoastaan siihen varsinaiseen tilaan, jota pitkin asuntoihin kuljetaan (niillä saattaa olla rakennusalalla merkityserojakin, en tiedä). Mutta vaikka näin ei olisikaan, olisi joka tapauksessa aika redundanttia todeta, että kerrostalon asukas asuu ylipäänsä jossain rapussa, eikä uutisen kannalta olisi tässä tapauksessa merkitystä edes sillä, että palon havainnut asukas asuu jossain tietyssä rapussa. Luultavasti "kuusikerroksisen talon porrashuoneen asukas" po. "kuusikerroksisen talon asukas", tai sitten joku relevantti määre "porraskäytävän" edelle.

Tämän jos joku mulle vahvistaa niin lupaan syödä.........jotain.
On meinaan rekisterikilvillä hintaa...

Noin siinä Daily Mailinkin uutisessa näyttäisi lukevan, vaikka rahayksikkö on eri.

[MikaM]

Juttu ei minulle näy, mutta parhaat menee miljoonissa.

[Mika]

Tämä on ihan aito mainosteksti eikä mikään huumoriveistely:

Olemme erikoistuneet erilaisiin teemoihin Etelä-Amerikka on tällä hetkellä sydäntämme lähellä. Tietotaito löytyy myöskin teema alueilta Ranska, Espanja, Italia, Saksa, Aasia, Venäjä, Cajun ja Mexico. Tällä hetkellä toteutamme paljon Latino amerikkalaisen keittiön teemoja. Pääpaino runsaiden buffé pöytien rakentelussa joihin on usein yhdistetty hiiligrillistä suoraan asiakkaan lautaselle tapahtuva lihan leikkaus suoraan asiakkaiden läsnä ollessa.

http://tomi.palvelee.fi/5" onclick="window.open(this.href);return false;

Hätäisemmälle voisi tulla mieleen, että jos suhde äidinkieleemme on noin huoleton, voi suhde kokkaamiseen olla yhtä huoleton.

Jotenkin ymmärrän, että peruskoulusta voi valmistua noin surkealla kielen taitamisella, mutta sitä en ymmärrä, miksei yrittäjä oikoluetuta tekstejään.