Pistoolin käyttäminen lyömäaseena

[YJT]

Vähän mietin, pitäisikö tämä laittaa Vartiotorniin, mutta ehkä kuitenkin kuuluu tänne enemmän.

Ampuma-asekamppailu on kamppailun osa-alue samassa jatkumossa esimerkiksi paljaiden käsien, vähemmän vaarallisten voimankäyttövälineiden, teräaseiden ja lyömäaseiden kanssa. Käsittääkseni esimerksiksi veitsikamppailua opettavissa lajeissa opetellaan usein myös aseetonta kamppailua ja mahdollisesti myös lyömäaseita, aseetonta kamppailua painottavissa lajeissa harjoitellaan usein ainakin puolustautumista aseellista hyökkäämistä vastaan, mutta lienee paljon harvinaisempaa että ampuma-aseiden käyttämistä ja nimenomaan ampumista opetettaisiin samassa lajissa lähikamppailun kanssa.

Itse olen jonkin verran käsitellyt halaamisetäisyydellä ampumista sekä ampuma-aseen (lähinnä pistoolin) käyttämistä lyömäaseena pitämissäni koulutuksissa. Homma on valitettavasti mennyt vähän fiilispohjalta, koska en tiedä aiheesta juurikaan materiaalia, ja sen materiaalin luotettavuudesta minulla ei ole takeita jota minulla on käytössäni.

Halaamisetäisyydellä (esim. painin tuoksinassa) ampumisessa olen opettanut lähinnä kikkaa, jossa peukalo painetaan lujasti luistin takaosaa vasten ja luistia työnnetään eteenpäin. Aseen piippu painetaan kiinni vastustajan vartaloon ja ase laukaistaan. Tällöin aseeseen tulee toimintahäiriö, mutta toisaalta kohdehenkilöön saadaan hyvä osuma, jonka vaikutusta tehostaa se, että haavakanavaan tunkeutuu paljon ruutikaasuja, mikä oletettavasti tehostaa luodin terminaaliballistista vaikutusta. Vaikutuksen suuruudesta minulla ei ole oikein tarkkaa kuvaa, mutta nimenomaan rinta- tai vatsaonteloon osuttaessa se lienee huomattava?

Ampuma-aseella lyömisessä ongelmana on, että minulla ei ole oikein tarkkaa kuvaa siitä, paljonko tällaista rankaisua aseet kestävät. Lippaan pohjalla lyötäessä (vasaralyönti) lienee riskinä, että lippaan pohja korkkaa ja lipas tyhjenee samalla kuin se särkyy. Tietenkin patruunapesässä oleva patruuna jää jäljelle, sekä mahdollinen varalipas (lippaat); tosin alkuperäisen lippaan poistaminen voi olla vaikeaa, riippuen siitä miten lipas on hajonnut (siis mikäli se hajoaa). Myös pistolyönti piipun suulla (muzzle) lienee melko tehokas, mutta kuinka suuri vaara on aseen rikkoontumiselle (esim. iskuripiikin katkeaminen)? Oletetaan että jos ase vahingossa laukeaa esim. iskurivarmistimen pettäessä, asialla ei ole niin suurta väliä koska tilanne on oletusarvoisesti hengenvaarallinen. Luultavasti aseen kannalta turvallisin tapa lyödä olisi lyödä luistin yläosalla (sillä pinnalla jossa tähtäimet ovat), mutta iskuun lienee vaikea saada voimaa. Myös rystysillä (liipasinkaarella) lyöminen voisi olla tehokasta, mutta omaan nyrkkiin/ranteeseen sattuminen voi olla riskinä, samoin tähtääminen niin että osutaan nimenomaan aseen sillä osalla jolla oli tarkoitus osua.

Onko näistä tai jostain muista aiheeseen liittyvistä jutuista näkemylsiä? Onko jotain hyviä lähteitä tällaiselle kamppailulle?

[Aihki]

Riippunee aseesta, mutta en ole ihan varma miten peukalon käy aseen lauetessa. Luisti kuitenkin tulee jonkinmoisella voimalla taaksepäin. Onko kokeiltu ja peukalo ehjänä tallessa?

[YJT]

On kokeiltu, ei edes satu.

[Ralle Ryökäle]

Eipä tosiaan ole ihan yksinkertainen asia, eikä ehkä mikään arkipäivän ongelma oikeastaan millään tasolla. Tapahtuman tasosta riippuen, ihan perus piipulla inhottavasti tökkäsystä, sitten siihen perällä päähän lyöntiin, löytyy välistäkin variaatioita vaikka ja kuinka.
Ite käsittäisin että jos tähän päädytään on tilanne jo aika pahalla tolalla, joko sitten ase on juminut tai paukut loppuneet.
Jos pislarin kääntää 180 astetta, tekee siitä tyhjänä ihan ok lisälyömäkkeen. Kuin myös ihan perusotteessa lujaa puristaen tekee piippu ja luisti erittäin kipeää ja ikävää vastapuolelle. Pitää kuitenkin muistaa että, jos tilanne on mennyt ns toiminnan puolelle tuollaisiakaan tökkäisyjä ei adrenaliinihuuruissa kukaan oikein edes noteeraa.
Ladatun pyssyn kanssa lyöminen on kyllä tosi iso riski vähän kaikille osapuolille.

Täytyis kiinnittää tässä huomiota aseesta luopumiseen, siis vyölle takaisin laittoon tms ja korvaavaan toimintaan. Mutta tämä samahan pätee myös moneen muuhun voimankäyttöpeliin joka ei toimi oikein, vaikka taseriin yms. Mutta kättäpidempi on aina soveltajalle plussaa jos vain osaa soveltaa.

Pislarin itsensä potentiaali pelotteena ja siihen yhdistetty uhkaava tökkiminen/kevyt lyöminen voivat sitten myöskin olla eräissä tilanteissa erittäin jees. Sikäli kun kohde kokee olevansa kokoajan hengenvaarassa.

Varmaankin aika asekohtaista miten paljon iskua kestävät, mutta hyvät ja pitkälle testatut ammattivehkeet kyllä aika paljon "ainakin testien mukaan"

[Aihki]

Teräsrunkoisella pistoolilla rungon etuosalla lyöminen on luultavasti melko turvallista (ase kestää) näillä lasilujitteisilla muoviaseilla se ei ole ihan yhtä selvää. Suoraan eteenpäin lyönti tuskin rikkoo asetta, mutta voi saattaa sen tilaan jossa se ei laukea.

Vanha lännentemppu oli vetää haava otsaan etutähtäimellä (en ihan oikeasti tiedä tehtiinkö noin), tähän perustuvat myös tappelusormukset. Saattaa hetken päästä rauhoittaa kun ei näy mitään.

[jantik]

Kannattaa myös muistaa, että jos tehdään käsiaseen piipulla suora- tai koukkulyönti, niin vaarana on ranteen vääntyminen ja aseen tippuminen.

[YJT]

Ite käsittäisin että jos tähän päädytään on tilanne jo aika pahalla tolalla, joko sitten ase on juminut tai paukut loppuneet.

Joo, en lähtenyt avaamaan skenaariota mutta itse olen mieltänyt tilanteen nimenomaan sellaiseksi, että asetta käytettäisiin sen normaalilla käyttötavalla eli ampumalla, mutta aseeseen on tullut jonkintasoinen häiriö, se on mennyt rikki tai patruunat ovat loppuneet. Ehkä todennäköisin skenaario on jotain sellaista, että ase on valmiiksi kädessä / sitä ollaan vetämässä esiin, kun esim. veitsellä aseistautunut hyökkääjä käy päälle, ja tässä yhteydessä aseeseen tulee häiriö. Tilanne luonnollisesti jatkuu, ja jollain tavalla olisi tehtävä etäisyyttä että saadaan häiriö poistettua, tai lopetettua hyökkäys muulla tavoin.

Täytyis kiinnittää tässä huomiota aseesta luopumiseen, siis vyölle takaisin laittoon tms ja korvaavaan toimintaan. Mutta tämä samahan pätee myös moneen muuhun voimankäyttöpeliin joka ei toimi oikein, vaikka taseriin yms. Mutta kättäpidempi on aina soveltajalle plussaa jos vain osaa soveltaa.

Itse lähtisin siitä, että aseen koteloiminen haittaa puolustautumista, ja aseesta ei mielellään luopuisi maahan esim. siksi että se saattaa joutua jonkun sivullisen käsiin, joka saa aseen toimintakuntoiseksi ja käyttää sitä minua vastaan.

[taikuri]

Mahtaakohan Apache revolveri olla ainoa käsiase, jossa on huomioitu myös tuo lyömisen aspekti?

http://en.wikipedia.org/wiki/Apache_revolver" onclick="window.open(this.href);return false;

Hieno vekotin :p

[Ralle Ryökäle]

Sehän se on toi luopumisjutun dilemma että, missä ja mitä. Jos paljon populaa, eikä sen laadusta varmuutta niin kotelointi ehdottomasti, ellei käytä kättäpidempänä. Ovihommissa esim tyhjä tai keken käytön jätetty oc heitetään mieluiten baaritiskin yli, ettei kukaan asiaan kuulumaton kännikala ota sitä välittömästi haltuun/käyttöön. Sama pätee hyvin ampuma-aseeseen, oli se tyhjä tai ei. Tyhjällä aseella saa paljon voimasuhteiden suhteen aikaiseksi, jos vain haluaa.
Eli jos pelikenttä on tyhjä, niin luopuminen suht ok, mutta jos ei, niin en suosittelisi.
Vaikeita juttuja, varsinkin kun perspektiivi on tässä kohtaa määrittelemätön.
Joo toi Apache on sitä "saturdaynight-special" osastoa. Näitähän rosvojoukot käyttivät euroopan suurkaupungeissa laajastikin.
Näistäkin on tullut keräilytavaraa, ihan käypään hintaan.
Halpoja pyssyjä (bargain) tehtiin aikoinaan valtavia määriä ihan tavan kansalaisten ostettaksi. Se oli sitä aikaa kun tunnustettiin se tosia-asia, ettei virkavalta ehdi juuri ketään suojelemaan. Niinpä kansa hoiti homman aika pitkälle itse.
Oli vaikka mitä kävelykeppi-pistoolia, ties kuinka pitkillä lippailla yms.

Mutta nyt pitää tästä suunnistaa muille maille vierahille muutamaksi viikoksi, joten Morjens!

[Daddy]

Joo, en lähtenyt avaamaan skenaariota mutta itse olen mieltänyt tilanteen nimenomaan sellaiseksi, että asetta käytettäisiin sen normaalilla käyttötavalla eli ampumalla, mutta aseeseen on tullut jonkintasoinen häiriö, se on mennyt rikki tai patruunat ovat loppuneet. Ehkä todennäköisin skenaario on jotain sellaista, että ase on valmiiksi kädessä / sitä ollaan vetämässä esiin, kun esim. veitsellä aseistautunut hyökkääjä käy päälle, ja tässä yhteydessä aseeseen tulee häiriö. Tilanne luonnollisesti jatkuu, ja jollain tavalla olisi tehtävä etäisyyttä että saadaan häiriö poistettua, tai lopetettua hyökkäys muulla tavoin.

Itselläni ei ole tuliaseisiin kompetenssia kuin yleissivistyksen verran lisättynä sillä, että joskus tuli Magassa reenattua niitäkin vastaan puolustautumista.

Tuon ei-toimintakuntoisen aseen lisäksi voisi olla sellainenkin tilanne, että pyssy kyllä toimii, mutta sitä ei syystä tai kolmannesta haluta laukaista. Tällöin tietenkin tulisi välttää semmoista aseen käyttöä, joka voi saattaa sen ei-toimintakuntoiseksi.

Halusin vain tuoda tuonkin näkökulman esiin, koska jotkut jutut ovat yleispäteviä riippumatta siitä, että mikä voimankäyttöväline on käytössä. Niinkuin esim tuo välineestä luopuminen, jolloin aina pitäisi varmistua siitä, että ei-toivotut sivulliset eivät saisi välinettä haltuunsa/käyttöönsä.

[Mjölnir]

Ite käsittäisin että jos tähän päädytään on tilanne jo aika pahalla tolalla, joko sitten ase on juminut tai paukut loppuneet.

Joo, en lähtenyt avaamaan skenaariota mutta itse olen mieltänyt tilanteen nimenomaan sellaiseksi, että asetta käytettäisiin sen normaalilla käyttötavalla eli ampumalla, mutta aseeseen on tullut jonkintasoinen häiriö, se on mennyt rikki tai patruunat ovat loppuneet. Ehkä todennäköisin skenaario on jotain sellaista, että ase on valmiiksi kädessä / sitä ollaan vetämässä esiin, kun esim. veitsellä aseistautunut hyökkääjä käy päälle, ja tässä yhteydessä aseeseen tulee häiriö. Tilanne luonnollisesti jatkuu, ja jollain tavalla olisi tehtävä etäisyyttä että saadaan häiriö poistettua, tai lopetettua hyökkäys muulla tavoin.

Täytyis kiinnittää tässä huomiota aseesta luopumiseen, siis vyölle takaisin laittoon tms ja korvaavaan toimintaan. Mutta tämä samahan pätee myös moneen muuhun voimankäyttöpeliin joka ei toimi oikein, vaikka taseriin yms. Mutta kättäpidempi on aina soveltajalle plussaa jos vain osaa soveltaa.

Itse lähtisin siitä, että aseen koteloiminen haittaa puolustautumista, ja aseesta ei mielellään luopuisi maahan esim. siksi että se saattaa joutua jonkun sivullisen käsiin, joka saa aseen toimintakuntoiseksi ja käyttää sitä minua vastaan.

Defendo Bluessa harjoitellaan puolikilpeä ja puoli-A:ta siten, että toisessa kädessä on voimankäyttöväline, jota ei pysty käyttämään tai ei ehdi koteloimaan. Lisäksi kilpi-, A- ja saksitorjuntaa tehdään myös molemmilla käsillä väline kädessä.

ns. Battle-Ram -tekniikka, eli käytännössä etäisyystekniikka väline kädessä on repertuaarissani aina, kun vedän seminaareja.

[Aihki]

Toisaalta saattaa olla, että vastustaja huomatessaan , että häntä ollaan lyömässä pistoolilla hämääntyy melkoisesti, jolloin ei ole niin väliä millä osalla lyö. Nopeasti tulee mieleen suora työntö otsaan, ainakin uke ihmettelee mikä siihen osui.

[Mjölnir]

Nopeasti tulee mieleen suora työntö otsaan, ainakin uke ihmettelee mikä siihen osui.

Juuri tällaista myös opetan; eli "whiplash" pistoolin piipulla. Periaatteessa sama tekniikka kuin nopea aseen tuominen valmiusotteesta rinnalta räjähtävästi ampumaotteeseen ja takaisin. Voidaan tehdä rintaan tai johonkin muuhun sopivaan kohteeseen.

on kokeiltu hiekkasäkkiin täysillä, ei aiheuttanut häiriötä aseeseen.

[L.K.]

Plus onhan se teho aika hurja vaikkei täysilläkään lyö. Kuka ei usko niin voi kolauttaa itseään metallikappaleella naamaan

[Mjölnir]

Plus onhan se teho aika hurja vaikkei täysilläkään lyö. Kuka ei usko niin voi kolauttaa itseään metallikappaleella naamaan

Mulle kävi kerran sellainen "vanhanaikainen", että löin kovaa ilmaan rynnäkkökiväärillä, jossa oli vähän lyhyempi hihna kuin olin tottunut. Lopputulos: kunnon whiplash-efekti, kun hihna retkautti niskaa; naama lähti eteenpäin, ja ase tuli nopeasti taaksepäin, mistä seurasi kohtaaminen puolimatkassa. Onneksi vain ylähuuleen vekki ja egolle kolaus. Sattuu aika julmasti.