Hampusta rakennettu seinä toimisi alan kouluttajan mukaan myös kylmässä Pohjolassa. Hamppurakentamisen tärkein etu on kuitenkin sen ympäristöystävällisyydessä.
- Hampun kasvatus on ekologisesti kestävää, sanoo hamppurakentamisen irlantilainen asiantuntija ja kouluttaja Steve Allin. Turun Koroisilla opettanut Allin on hamppurakentamista edistävän International Hemp Building Associationin johtaja ja perustaja.
Hamppurakentaminen ei ole uutta. Esimerkiksi Ranskassa hampusta rakennetaan satoja taloja vuosittain. Allinin mukaan tekniikka sopii Suomeenkin, kunhan yksityiskohdat saadaan hiottua.
- Materiaalia on testattu 20 asteen pakkasessa ilman vaurioita. Valmiissa talossa tarvitaan lämmitystä kylmimpään aikaan, mutta vain vähän. Se sekä eristää että varaa lämpöä.
Hennon näköinen hamppu herättää epäilyksen seinän lahoamisesta. Allin vakuuttaa, että materiaali kestää, kunhan se ei kastu. Allin vertaa hamppua kestävyydeltään puuhun.
- Iso-Britanniassa on 600–700 -vuotiaita puutaloja. En näe syytä, miksi hamppu ei kestäisi yhtä kauan. Oleellista on löytää kuhunkin ilmastoon sopiva ulkovuoraus ja perustus.
Tässä on suomenkielinen blogikirjoitus aiheesta. Tietojen oikeellisuudesta en osaa sanoa.
