Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti. :)

Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)

Keskustelua aseista, asetekniikoista ja aseilla harjoittelusta

Valvoja: Valvoja

Vastaa
Kuvake
Jussi Ekholm
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 77
Viestit: 590
Lauteille: Maaliskuu 2008
Paikkakunta: Tampere
Etulaji: Japanilaisten miekkojen tutkiminen
Sivulajit: Miekkojen keräily

Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)

#16

Viesti Jussi Ekholm »

Yhdellä foorumilla oli joskus juttua pahoista Muramasan miekoista, ja kirjoittelin sitten äsken uudestaan lyhyesti tuota legendaa mistä tälläinen uskomus johtuu, tuon artikkelin loppuosa kun käsittelee tätä. Laitan vain suoraan kopioituna tuon englanniksi kirjoittamani, tähän aikaan kun pitäisi olla jo nukkumassa niin en enää viitsi suomentaa sitä. :)

Well I guess I'll resurrect this thread as I just read so amazing article of Sengo Muramasa by Kataoka Ginsaku. Now I understand a lot more, I'll just give a brief description about the last part of the article, why Muramasa swords are considered evil.

Tokugawa Ieyasu had so much unfortunate events concerning he & his family, it's actually no wonder why he eventually banned the Muramasa swords. If same thing would happen to me, and I would have the power, I'd probably do the same thing. :)

1. Ieyasu's grandfather was injured by Muramasa katana.
2. Ieyasu cut his own hand with Muramasa ko-gatana as a young kid.
3. Ieyasu's father was stabbed by Muramasa blade when vassal went berserk and drew his sword.
4. Ieyasu's grandfather was killed by Muramasa katana in 1549.
5. Ieyasu's eldest son was forced to commit seppuku in 1579, and his seppuku assistant used a Muramasa wakizashi.
6. During Sekigahara campaign Ieyasu was presented very cleanly cut head. He wanted to see the yari that beheaded the enemy. Ieyasu accidentally cut himself with it saying "this yari is perhaps by Muramasa" That was exactly correct.

After this final incident Muramasa blades were made illegal by Tokugawa shogunate. And even after Ieyasu's death the Muramasa blades created fear within the family. Posession of Muramasa blade was punishable by seppuku.

1632, 24 Muramasa blades were found in the posession of one lord in important position. At first he was banished to a distant island, but the penalty was raised. He and his son were forced to commit seppuku.

Around Tenna and Genroku (1681-1703) stories about Muramasa blades being evil started to spread. Sword divination took this legend in use. These fortune tellers told stories about good and bad swords, and identified the abilities based on characteristics on the sword. Some swords could bring wealth, happiness and fortune, while others could bring poverty, misery and death. Getting a rid of a blade because someone told the owner he is cursed is absolutely ridiculous idea. (But back in the day people had different beliefs than people of todays world).

Lots of dramas enhanced the evil image of Muramasa blades. Starting from a play by Namiki Gohei from 1797. In the play a country samurai cuts down 100 people with Muramasa katana. Following it's great success there were other plays with similar theme. One play a woman is cut in half by a Muramasa blade. In one play a man kills a lot of people, his first victim is a geisha, who happens to be his younger sister from who he was separated since his youth. He says "I heard they have a fondness for blood. Has this evil Muramasa possessed me?" This play was in 1860. In 1880 there was a play in which the hero is driven mad by a Muramasa tanto and he goes on a killing spree. Couple years later new play with very similar theme. A play made In 1899 features a Muramasa blade in very crucial part of the plot. Because Muramasa blade cannot be in peace without seeing blood, the hero unintentionally kills his elder brother.

Reading the background regarding the evil in Muramasa was really fun and enlightening. For those who want to read the great article in whole and get a lot of information about Muramasa I'll recommend The Art and the Sword Volume 8.
Jussi Ekholm
tabitha
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 6065
Lauteille: Toukokuu 2005
Paikkakunta: Helsinki

Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)

#17

Viesti tabitha »

Andy kirjoitti:
Jussi Ekholm kirjoitti: En ole lainkaan varma historiallisesti millaista laadunvalvontaa oli, mutta uskon että sepät jotka kouluttivat oppipoikiaan pitivät tarkan huolen laadusta. Ja kun oppipojista tuli seppiä he tekivät saman myös omille oppilailleen.
Minun järkeni sanoisi, että Japanissa niin kuin kaikissa muissakin maissa on ollut monen tasoista hiihtäjää seppänä. Shogunin hoviaseseppä on varmasti tehnyt mahdollisimman hienoa työtä eikä tuohon virkaan tietenkään ole huono seppä päässyt, kun shogunilla on vara valita. Mutta ihan varmaan on ollut seppiä, jotka tekivät teriä, joiden kriteeri oli se, että henki lähtee kun sillä lyö. Ja varmasti välillä on tehty jopa huonompaa jälkeä kuin mihin sepän taidot olisivat riittäneet, jotta saatiin jokaiselle paikalle haalitulle ashigarulle jonkinlainen astalo käteen.
Toisaalta, ashigaruilla ei ollut miekkoja. Miekka ei myöskään (sikäli kuin tiedän) ollut taistelukentillä yleisesti käytettävä ase niin kuin naginata ja keihäs. Luulisin että teriä on tehty kaikennäköisiä, mutta miekan teolle on laitettu erityistä painoarvoa ainakin siitä lähtien kun siitä tuli samurain statussymboli.

Rupesinpa tavaamaan japanilaisen wikipedian artikkelia tameshigiristä. Kun miekat ovat käsityötä, niiden laatua ei voi tietää kokeilematta. Edo-kaudella shogunaatti piti yllä miekkatestaajan virkaa. Miekan laatua mitattiin sillä, monenko päällekkäin kasatun ruumiin lonkkaluiden läpi sillä pystyi lyömään. 3 ruumista oli tyypillistä ja jossain on mainittu jopa 7 (vaikea uskoa). Ruumiit olivat teloitettuja rikollisia, buddhalaismunkit ja shintopapit sekä samurait, sairaat tai kastittomat eivät voineet joutua testimateriaaliksi. Joskus tähän käytettiin myös eläviä rikollisia.

Luulisin että kaikki miekat eivät olleet virallisesti testattuja. Varmaan tatamirullia, eläinten ruhoja ja bambua leikkaamalla saa jonkinlaisen käsityksen miekan käytettävyydestä.
Eerik Norvio
Wer mit Ungeheuern kämpft, mag zusehn, dass er nicht dabei zum Ungeheuer wird. Und wenn du lange in einen Abgrund blickst, blickt der Abgrund auch in dich hinein. -Friedrich Nietzsche
Kuvake
Kyynikko
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 3467
Lauteille: Marraskuu 2006
Paikkakunta: Helsinki
Takalajit: MMA, shootfighting, eurooppalainen jujutsu, Latosa escrima, Pekiti tirsia kali, judo, voimankäyttö.

Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)

#18

Viesti Kyynikko »

tabitha kirjoitti:
Andy kirjoitti:
Jussi Ekholm kirjoitti: En ole lainkaan varma historiallisesti millaista laadunvalvontaa oli, mutta uskon että sepät jotka kouluttivat oppipoikiaan pitivät tarkan huolen laadusta. Ja kun oppipojista tuli seppiä he tekivät saman myös omille oppilailleen.
Minun järkeni sanoisi, että Japanissa niin kuin kaikissa muissakin maissa on ollut monen tasoista hiihtäjää seppänä. Shogunin hoviaseseppä on varmasti tehnyt mahdollisimman hienoa työtä eikä tuohon virkaan tietenkään ole huono seppä päässyt, kun shogunilla on vara valita. Mutta ihan varmaan on ollut seppiä, jotka tekivät teriä, joiden kriteeri oli se, että henki lähtee kun sillä lyö. Ja varmasti välillä on tehty jopa huonompaa jälkeä kuin mihin sepän taidot olisivat riittäneet, jotta saatiin jokaiselle paikalle haalitulle ashigarulle jonkinlainen astalo käteen.
Toisaalta, ashigaruilla ei ollut miekkoja.
No kyllä oli. Miksi ei olisi ollut?


http://en.wikipedia.org/wiki/Ashigaru" onclick="window.open(this.href);return false;
"Ei pidä syyttää peiliä jos nenä on vino." - Nikolai Gogol

Mukamas viisas. Mukamas keppimiäs.
tabitha
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 6065
Lauteille: Toukokuu 2005
Paikkakunta: Helsinki

Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)

#19

Viesti tabitha »

Uh, my bad. Sekoitin johonkin muuhun sotilastyyppiin. :?
Eerik Norvio
Wer mit Ungeheuern kämpft, mag zusehn, dass er nicht dabei zum Ungeheuer wird. Und wenn du lange in einen Abgrund blickst, blickt der Abgrund auch in dich hinein. -Friedrich Nietzsche
Kuvake
Jussi Ekholm
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 77
Viestit: 590
Lauteille: Maaliskuu 2008
Paikkakunta: Tampere
Etulaji: Japanilaisten miekkojen tutkiminen
Sivulajit: Miekkojen keräily

Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)

#20

Viesti Jussi Ekholm »

Kazu-uchi mono on termi Sengoku-kauden "sarjatuotanto" miekoille. Näitä tehtiin Mino, Bizen ja Ise provinsseissa. Nämä miekat tehtiin nopeasti käyttöön jatkuvien sotien vuoksi, joten niihin ei käytetty niin paljon aikaa ja taitoa kun muihin miekkoihin.

Kuva

Uusimmassa NBTHK:n lehdessä on Imoto Yukin artikkeli tameshigiristä useisiin kasattuihin ruumiisiin. Siinä on niin paljon tietoa, etten osaa sitä oikein lyhyesti selittää. :) Siinä kerrotaan esimerkiksi kasattujen ruumiiden leikkuusta kasane-do. Sekä erittäin tarkkoja selvityksiä yksittäisistä leikkauksista. Lisäksi mainitaan kuinka Yamano suku toimi bakufun testaajina, joten heillä ei ollut pulaa ruumiista, mutta muiden testaajien piti käyttää ruumiit säännöstellen, sillä niitä oli vaikea saada, ja sama ruumis leikottiin monesta kohtaa, hyödyntäen mahdollisimman paljon siitä. Yamano ja Yamada suvut olivat ammattimaisia miekantestaajia Edo-kaudella. Ja artikkelissa mainitaan että experttien mukaan koko Edo-kaudella oli noin 50 ammattilaistason miekantestaajaa. Tietysti oli sitten muitakin miekantestaajia, jotka eivät olleet näin arvostettuja että heitä olisi listattu mihinkään.

Uskon kyllä noihin 3 ruumiin läpi lyömisiin, olivathan testaajat Japanin parhaita tässä hommassa, mutta 5 ja 7 läpi lyönnit alkavat sitten olla jo minusta vähän varmaan legendaa. Se on meinaan aika pino lihaa ja luuta jos meinaa viidenkin päällekkäin pinotun miehen rintakehän kohdalta läpi mennä.

Lisäksi nuo kaikki lyönnit on listattu vaativuusjärjestyksiin. On se aika karmaisevaa luettavaa kokonaisuudessaan. Näistä on lisää tietoa muutamissa kirjoissa.
Jussi Ekholm
Kuvake
Jussi Ekholm
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 77
Viestit: 590
Lauteille: Maaliskuu 2008
Paikkakunta: Tampere
Etulaji: Japanilaisten miekkojen tutkiminen
Sivulajit: Miekkojen keräily

Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)

#21

Viesti Jussi Ekholm »

Onpahan jo hetki vierähtänyt siitä kun viimeksi tähän ketjuun on tullut viestiä. :)

Aiemmin oli puhetta noista organisaatioista, jotka myöntävät miekoille papereita. Tässä olisi NBTHK:n ja NTHK:n yksi paperityyppi avattuna. Englanniksihan näitä on monessa paikassa, mutta tässä olisi nyt suomeksi. Kun käänsin itse nämä niin virheitä saattoi tulla, ja tuolla oli NTHK:n paperissa muutama merkki mitä en saanut millään käännettyä. Mutta näistä nyt saa aika hyvän kuvan millaiset todistukset ovat.

NBTHK Hozon

Kuva

1. Kanteisho – Tarkoittaa arviointipaperia

2. Miekan pituus – Tällä rivillä ilmoitetaan miekan pituus. Kyseisessä esimerkissä lukee: nagasa 2 shaku 2 sun 1 bu, eli miekan pituus on 66,9 cm.

3. Miekan ryhmittely, sekä alkuperä – Tällä rivillä ilmoitetaan minkä kategorian terä on, sekä siinä kerrotaan terän alkuperä. Kyseisessä esimerkissä lukee: ichi - tachi, mei - Kuninobu (Kuni – fumei, Jidai – Nambokucho). Eli esimerkin miekka on luokitukseltaan tachi. Miekka on signeerattu Kuninobu. Sulkeissa, mikäli sellaiset on, lukee lisäselvitystä miekan alkuperästä. Tämän miekan sulkeissa lukee Kuni - fumei, mikä tarkoittaa että asiantuntija paneeli ei pysty varmuudella sanomaan missä provinssissa miekka on tehty. Lisäselvityksenä lukee Jidai – Nambokucho, mikä tarkoittaa, että miekka on tehty Nambokucho-kaudella, joka oli vuosina 1331 – 1392. NBTHK ei kovin usein laita sulkeisiin lisätietoja.

4. Aitous – Seuraavilla kahdella rivillä todennetaan miekalle annetut tiedot oikeiksi. Esimerkissä lukee: Migi wa tokyokai ni oite shinsa no kekka hozon token kanteshi kore wo shosuru. Eli Tokion jaoston arviointitilaisuudessa on päädytty tulokseen että oikealla oleva esine on suojelun arvoinen. Tämä rivi on yleensä hyvin samankaltainen ja vain miekan taso muuttuu. Esimerkki miekka (token) on suojelun arvoinen (Hozon).

5. Päiväys – Seuraavalla rivillä lukee milloin miekka on arvioitu. Esimerkkipaperissa lukee: Heisei Ju Roku Nen Ju Ni Gatsu Niju Ichi Hi. Eli Heisei-kausi 15. vuosi 12. kuukausi 21. päivä, joten paperi on annettu 21.12.2004.

6. Paperin aitous – Tällä rivillä todennetaan että paperi on NBTHK:n myöntämä. Esimerkkipaperissa lukee: Zaidan Hojin Nihon Bijutsu Token Hozon Kyokai, eli yhtiöitetty yhdistys Nihon Bijutsu Token Hozon Kyokai ja sen alla on sinetti.

7. Kuva tai oshigata – Seuraavaksi on joko kuva miekan nakagosta, tai oshigata miekan nakagosta.

8. Oikeassa yläkulmassa on sinetti, jonka jälkeen on esineen sarjanumero

9. Vasemmassa yläkulmassa on pisteillä tehtynä paperin arvo sekä päiväys koska paperi on tehty. Paperinteko päiväys eroaa hieman itse arvioinnin päiväyksestä, sillä paperit täytyy olla valmiiksi tehtyinä.

10. Varmenteet – NBTHK:n papereissa on useita turvallisuustekijöitä, joilla papereiden väärentäminen tehdään erittäin vaikeaksi. Paperissa on kaksi vesileimaa, toinen on tekstin alla ja toinen on kuvan tai oshigatan vasemmalla puolella, vesileima on NBTHK:n logo. Lisäksi papereissa on kolme erittäin pientä kanjimerkkiä tietyissä paikoissa. Ni kanji löytyy 5. kohdan ensimmäisen kanjin Hei poikkiviivan alta. To kanji löytyy 6. kohdan Ho kanjin vasemmalta alapuolelta. Ho kanji löytyy 6. kohdan viimeisen kanjin alta sinetin sisältä.

NTHK Kanteisho

Kuva

1. Kanteisho – Tarkoittaa arviointipaperia

2. Seppä tai arviointi – Esimerkkipaperissa tässä lukee Den Shimada Sukemune. Eli tarkoittaa Tyyli Shimada Sukemune. Yleisesti Den-etuliite tarkoittaa että kyseessä on melko todennäköisesti kyseisen henkilön tai koulun tekemä esine, mutta siinä on joitain yksityiskohtia, jotka eivät täysin sovi oletettuun laatuun/tekotapaan. Eli esimerkkimiekan kohdalla Den Shimada Sukemune tarkoittaa, että miekka on tehty kyseisen sepän tyyliin. Tietylle sepälle osoitus on tarkempi kuin mahdollinen koko koulukuntaan sijoitus.

3. Miekan pituus ja aitous – Kyseisessä esimerkissä lukee: Shoshin - nagasa, Ichi shaku Ichi bu, eli aito – pituus 1 shaku 1 bu.

4. Päiväys – Esimerkkipaperissa lukee: Heisei Ju Ni Nen Ni Gatsu Ju San Hi. Eli Heisei-kausi 12. vuosi 2. kuukausi 3. päivä, joten paperi on annettu 3.2.2002.

5. Paperin aitous – Tällä rivillä todennetaan että paperi on NTHK:n myöntämä. Esimerkkipaperissa lukee Nihon Token Hozon Kai, ja sen alla on sinetti.

6. Varmenteet – NTHK:n papereissa on vesileima 5. kohdan tekstin vieressä.

Kuva

1. Sarjanumero – Esimerkkipaperissa se on 14806

2. Meibun, signeeraus – Kyseisessä Esimerkissä lukee: Mumei. Mumei tarkoittaa, ettei terää ole signeerattu.

3. Kitae, miekan tekotapa – Paperissa lukee: Itame ni Masame

4. Hamon, miekan karkaisulinja – Esimerkkimiekassa: Hitatsura

5. Boshi, karkaisulinja terän kärjessä – Esimerkissä: Midare komi Kaeri Fukai

6. Chokoku. kaiverrukset – Esimerkkipaperissa lukee: Omote, Sono Kurikara – Ura, Gomabashi

7. Nakago, terän ruotu – Paperissa lukee: Mekugiana 2 – Yasurime Kiri

8. Biko, huomioita esim. provinssi tai aikakausi – Esimerkissä on: Taiei Goro. Eli Taiei-kausi, 1521-1527.

9. Arvioijien sinetit

10. Oshigata nakagosta ja sinetti

Tälläistä tällä kertaa, toivottavasti jotakuta kiinnostaa. Ja jos jotain kysyttävää tulee niin sopii tietysti kysyä ja koitan vastailla.
Jussi Ekholm
Jaska
sääreenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 75
Lauteille: Tammikuu 2013

Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)

#22

Viesti Jaska »

Kuinkahan paljon aitoja vanhoja japanilaismiekkoja Suomessa pyörii? Itse tunnen yhden keräilijän jolla on jokusia miekkoja, vaikka miekat eivät ole pääkeräilykohde vaan osa kokonaisuutta.
Kuvake
Jussi Ekholm
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 77
Viestit: 590
Lauteille: Maaliskuu 2008
Paikkakunta: Tampere
Etulaji: Japanilaisten miekkojen tutkiminen
Sivulajit: Miekkojen keräily

Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)

#23

Viesti Jussi Ekholm »

Hyvä kysymys, johon en ikävä kyllä osaa vastata. :)

Olin eilen NBTHK:n kokouksessa Ruotsissa, ja siellä sivuttiin itseasiassa samaa aihetta juttelun lomassa. Englanniksi tälle ryhmälle, jotka keräilevät tai omistavat japanilaisia miekkoja, kuulin hyvän termin, sleeper. Uskoisin että Suomestakin löytyy näitä "nukkujia" jonkin verran. Meillä on ryhmässämme nyt n. 20 jäsentä Suomessa, mutta harmittavan harva jäsenistämme on ollut aktiivinen keskustelemaan. Varmasti Suomessa on monia henkilöitä, jotka keräävät itsekseen, koitamme vain löytää heitä ja saamaan liittymään pieneen joukkoomme.

Joten jos tuttavakeräilijääsi kiinnostaa niin meidän ryhmään pääsee kyllä varmasti liittymään. :)

Myynnissä niitä on jonkin verran, osa melko yksityisesti, ja väliin sitten ihan yleisesti. Kuulin juuri eilen kuinka kai Bukowskilla oli ollut Helsingin huutokaupassa suht hiljattain miekka tai pari, itse en niin kauheasti ole perehtynyt noiden huutokauppakamarien toimintaan. Morionin Peter sanoi juteltaessa joku aika sitten koittavansa pitää aina yhtä japanilaista miekkaa valikoimassaan, ja aina se kuulemma omistajan löytää.

Toisilla keräilijöillä saattaa olla hyvinkin suuria asekokoelmia, ja he voivat kerätä täysin yksikseen.

Luulisin, että melko pieni osa keräilijöistä kuuluu näihin keräilyjärjestöihin. Euroopassa on todella paljon japanilaisten miekkojen keräilijöitä, mutta olin vähän puulla päähän lyöty kun kuulin kuinka pieni mahdollisesti on NBTHK:n Euroopan jaoston jäsenmäärä. Samanten luin juuri hiljattain netistä kuinka JSSUS:n jäsenmäärä on romahtanut parinkymmenen vuoden aikana. Ja samaa ilmiötä on kuulemma myös Japanissakin. Tosiasia vain on ettei tämä miekkojen keräily ole oikein trendiharrastus, varsinkaan meidän nuorempien sukupolvien silmissä. :)

Koitanpa minäkin vähän tökkiä kylkeen, jos täällä potkussa saattaisi olla kiinnostuneita. Tämä kun ei ole harrastuksena todellakaan sieltä yksinkertaisimmasta päästä. Suuri osa harrastusta kun on historiantutkimusta. Tietysti kuka vaan tarpeeksi rahaa omaava henkilö voi ostaa vaikka mitä, mutta minusta keräilijän ei tarvitsisi välttämättä omistaa yhtään miekkaa. Kiinnostus ja tietämys ovat minulle ne tärkeimmät tekijät.

Tulipahan eilen kuultua tapaamisessa, että joku oli kuulemma Englannissa kuluttanut vuodessa useita miljoonia samuraihaarniskoihin tietämättä niistä oikeasti yhtään mitään. Samalla kuulin tarinan kuinka Bonhamssin huutokaupassa myytiin todella isolla rahalla kopiokypärä todennäköisesti europpalaiselle keräilijälle, haarniskakeräilijäpiireissä kuulemma tunnetaan tämän kopion tekijä, sekä alkuperäisen omistaa kai kuuluisa japanilainen haarniskakeräilijä.

Lisäksi Japanissa on kuulemma tapana että vastuu on aina ostajan. :) Tämä sopii hyvin minun omaan ajatusmaailmaani, sillä itsehän aina jokainen tekee sen ostopäätöksen. Kyllä sitä joskus on itsen tullut omia ostoksianikin kirottua, mutta itsepähän olen aina sen päätöksen tehnyt, enkä voi ketään muuta syyttää.

Tämmöistä tällä kertaa, eipä tämä oikein tuohon kysymykseen vastannut, kun en siihen osaa mitään tarkkaa sanoa.
Jussi Ekholm
Jaska
sääreenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 75
Lauteille: Tammikuu 2013

Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)

#24

Viesti Jaska »

Tutullani on se harvinainen tilanne, että eräs sukulaisensa on naimisissa japanilaisen kanssa ja on saanut tämän suhteiden kautta varsinkin viime maailmasotaan kuuluvaa esineistöä, mutta myös eri aikakausilta olevia miekkoja. Täytyy sanoa, että on inha tunne pitää aitoa samuraimiekkaa käsissään. Tietenkin hansikkaat kädessä! Olen ymmärtänyt, että käyttävät öljyämiseen jotain kasvisperäistä erikoisöljyä? Varsinkin miekkaparit ovat hienoja.
Kuvake
DeusVult
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 8469
Lauteille: Kesäkuu 2007
Paikkakunta: Helsinki

Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)

#25

Viesti DeusVult »

Jaska kirjoitti: Täytyy sanoa, että on inha tunne pitää aitoa samuraimiekkaa käsissään.
Voinko tiedustella että mikä niissä inhottaa? :funtsii:
Jaska kirjoitti: Olen ymmärtänyt, että käyttävät öljyämiseen jotain kasvisperäistä erikoisöljyä?
Japsimiekkahifistelijät tekevät paljon muutakin omituista joka ei aina mahdu käytännöllisen länkkärin maailmankuvaan, ja vice versa. Aikanaan Iaidossa vanhempien harrastajien ilmeet olivat näkemisen arvoisia kun öljysin miekkaani Prismasta ostetulla Castrolin aseöljyllä...
Peter Karis
DJJV Ju-Jutsu, historiallinen kikkailu.

Onko kuvittelu totuutta oikeaa?
Onko totuus onttoa kuvitelmaa? Liike vai staattisuus, vai Pieksämäen asemalla blues?
Kuvake
JariR
reiteenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 6
Viestit: 329
Lauteille: Lokakuu 2005
Paikkakunta: Espoo

Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)

#26

Viesti JariR »

DeusVult kirjoitti:
Jaska kirjoitti: Olen ymmärtänyt, että käyttävät öljyämiseen jotain kasvisperäistä erikoisöljyä?
Japsimiekkahifistelijät tekevät paljon muutakin omituista joka ei aina mahdu käytännöllisen länkkärin maailmankuvaan, ja vice versa.
Näinhän se taitaa olla. :D Tosin, tässä öljyjutussa kyse ei liene pelkästään rituaalista jolla haetaan yhteyttä lajin fiilikseen tai kulttuurilliseen ytimeen.

Käsittääkseni Choji- öljy on neilikan eteerisellä öljyllä hajustettua mineraaliöljyä. Tuota neilikkaöljyä ei seassa ole kuin ihan pisaran verran; usein käytetään vahvuudeltaan 1% sekoitusta .

No miksi sitten miekaan huoltoon käytettävä mineraaliöljy on joskus muinoin haluttu hajustaa? Erään suullisen perimätiedon mukaan neilikan haju on markkeri; öljytuikun valossa kassista pulloja kaivellessa erottaa helpommin mikä litku on esim. ravitsemus/lääkintäkäyttöön ja mikä miekanhoitoon. Mineraaliöljyt kun huitaisee vahingossa kitusiinsa niin maha toimii sen jälkeen vähän turhankin joutuisasti...

Sama ideahan on esim. nykyään nestekaasun kanssa puljatessa. Varsinainen kaasu on käytännössä hajutonta; grillimakkaraan ja kesäpäiviin mielessämme liittyvän kaasun haju on erillisyhdiste joka on lisätty mukaan seokseen käyttöturvallisuuden parantamiseksi. Nenä kertoo jos jossain vuotaa.

Itse käytän nykyään parempia miekkoja huoltaessa "Choji- öljyä" jossa ei ole lainkaan orgaanisia (hapettuvia) yhdisteitä eli siis ilman neilikkahajustetta.
DeusVult kirjoitti: Aikanaan Iaidossa vanhempien harrastajien ilmeet olivat näkemisen arvoisia kun öljysin miekkaani Prismasta ostetulla Castrolin aseöljyllä...
:D
Tipahdin.

t. J
Aihki
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 6230
Lauteille: Joulukuu 2010

Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)

#27

Viesti Aihki »

Itse käytän nykyään parempia miekkoja huoltaessa "Choji- öljyä" jossa ei ole lainkaan orgaanisia (hapettuvia) yhdisteitä eli siis ilman neilikkahajustetta.
On vähän :pilkku: , mutta menköön, kaikki orgaaniset (eli siis hiili-) yhdisteet hapettuvat. Kyse on vain lämpötilasta ja ympäristöstä. Ymmärrän tässä tarkoitetun huoneenlämpötilassa härskiintyviä tyydyttymättömiä kasviöljyjä, jotka lisäksi ovat usein triglyseridejä ja tyypillisesti hajoavat rasvahapoiksi. Kasvimaailmasta sitten löytyy muutama vaihtoehto, joilla noita haitallisia ominaisuuksia ei ole, mutta maaöljyvalmisteet ovat paljon halvempia.
Kuvake
JariR
reiteenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 6
Viestit: 329
Lauteille: Lokakuu 2005
Paikkakunta: Espoo

Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)

#28

Viesti JariR »

Aihki kirjoitti: On vähän :pilkku: , mutta menköön, kaikki orgaaniset (eli siis hiili-) yhdisteet hapettuvat. Kyse on vain lämpötilasta ja ympäristöstä. Ymmärrän tässä tarkoitetun huoneenlämpötilassa härskiintyviä tyydyttymättömiä kasviöljyjä, jotka lisäksi ovat usein triglyseridejä ja tyypillisesti hajoavat rasvahapoiksi. Kasvimaailmasta sitten löytyy muutama vaihtoehto, joilla noita haitallisia ominaisuuksia ei ole, mutta maaöljyvalmisteet ovat paljon halvempia.
Hahaa! Aihki, veljeni, hengenheimolaiseni - totta. Kaikkihan hapettuu, kun kunnolla hapettaa. :D Todisteena tästä voisin esittää vaikka kuuluisan videopätkän siitä kuinka Royce Gracie hapettaa höyryveturin...

Anyway - täsmentääkseni anteeksiantamattoman huolimatonta kielenkäyttöäni - käytän siis itse miekkahuoltotarpeisiini lääkelaatuista Paraffinum liquidum / Paraffinum perliquidumia. (CAS no. 8012-95-1 / 8042-47-5, EINECS/ELINCS no. 232-384-2 / 232-455-8). Joka siis ei hajoa itsekseen eikä hapetu kun sitä säilytetään alle 55 celsiusasteen lämpötilassa eikä altisteta vahvoille hapettajille. :smt003

Halpaa ko makkara, ei haise eikä ärsytä ihoa tai silmiä. Mii laik.

t. J
Aihki
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 6230
Lauteille: Joulukuu 2010

Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)

#29

Viesti Aihki »

Eli apteekista nimellä Paraffiiniöljy? Käytetään miekkojen lisäksi esim. puupintojen kyllästämiseen. Ei suositella juotavaksi.
Kuvake
Jussi Ekholm
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 77
Viestit: 590
Lauteille: Maaliskuu 2008
Paikkakunta: Tampere
Etulaji: Japanilaisten miekkojen tutkiminen
Sivulajit: Miekkojen keräily

Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)

#30

Viesti Jussi Ekholm »

Tutullasi on sitten se hyvä tilanne, että on suhteet kunnossa.

Itse olin pitkään nenäliinamiehiä, mutta kun pääsi noiden käsineiden makuun, niin olen nyt ihastunut niiden käyttöön. :) Teräähän kun ei saa koskea paljain käsin, niin yksinkertainen menetelmä on pitää paljaalla kädellä nakagosta (ruodusta), ja tarvittaessa tukea toisella kädellä nenäliinan avulla (ettei koske paljain käsin terään) yksityiskohtien katselua varten. Puuvillakäsineet kuitenkin helpottavat tätä, ja ne soveltuvat kaikkien osa-alueiden käsittelyyn.

Yleisesti ns. käyttökoshiraen käsittely paljain käsin on ihan normaalia, mutta ei noista käsineistä ole koskaan haittaakaan tietääkseni.

Miekkaparit ovat kyllä näyttäviä yhdessä.

Tuo miekkojen öljyäminen on aina henkilökohtainen juttu. Itse olen nyt viime vuodet mennyt seuraavanlaisen ohjeen mukaan. Erittäin ohut öljykerros shirasayassa oleville miekoille, ei öljyä koshiraessa oleville. Uskon ettei Suomen olosuhteissa ei tarvitsisi lainkaan öljytä miekkoja, kunhan käsittelee miekkoja hyvin, ja huolehtii niistä hyvin.

Isopropyylialkoholi on mielestäni paras lääke miekkojen puhdistukseen. Suosittelen välttämään uchikon käyttöä, ellei ole sitten ostanut korkealaatuista uchikoa. Huonolaatuinen saattaa naarmuttaa miekan kiillotusta, isopropyylialkoholi on paljon huolettomampi puhdistusväline.
Jussi Ekholm
Vastaa

Lauteilla

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei potkulaisia ja 26 kurkkijaa