Viimeisin katsomasi elokuva

[Kari Aittomäki]

Viittisitkö täsmentää tota katsojan aliarviointia.
Koska leffakerrontaahan rasittavat viihdeteollisuuden lainalaisuudet, tietty osoittelevaisuus on perusolete.

Itse koen jopa rasittavana tarinankerronnalliset rakenteenrikkomispyrkimykset.
Koska se jatko pitää sitte olla todella vankkaa.

Ja juu, tinkertailor on varmasti mieluista nautintaa. Mutta odotan että saan katella sen tossa omassa kotiteatterissa, ku se on mun mieltymyksille viritetty.
Teatterissa katellaan kevyempää, sielä kun oniitä iljettäviä kaikkia muita.
Vaikkei tääläpäin olekaan.

[Jussi Häkkinen]

Viittisitkö täsmentää tota katsojan aliarviointia.
Koska leffakerrontaahan rasittavat viihdeteollisuuden lainalaisuudet, tietty osoittelevaisuus on perusolete.

Kyllä, mutta alleviivaava ja korostava ote on aina katsojan aliarviointia. Asioiden voi antaa tapahtua ja näyttää ne sellaisenaan - tai sitten niitä voi ylikorostaa ja tuoda esille siten, että idioottikin ne tajuaa. Jälkimmäinen, yleensä, tuhoaa elokuvanautinnon tehokkaasti. Valmiiksi pureksittua ja mautonta mössöä ei jaksa. Suomalaisen elokuvan suhteen epäonnistutaan aivan liian usein kerronnassa ja rytmityksessä, vaikka tarina olisikin hyvä.

[Kari Aittomäki]

Kiitos.
Eli nuo kaksi on siis Teh kliseisiä?
Mä en tolallani kye ottaan ongelmaa kerronta-kliseistä. Ne nyt vaan on.
Esim Tropic Thunder leikkii juurikin kliseillä siihenmittaan raivokkaasti etten muista hauskempaa monikerroskomiikkaa katelleeni koskaan.

Koska leffa on kuitenkin aina myös ja monasti ennenkaikkea taloudellinen latinki, tietyt jutut on vaan.. olemassa.
Genre, tarinankerronnan keinojen turvallisuus, totuttu tarinankaari.. Tuote.

Leffahan on lopultakin melko ahdas taiteenmuoto jo ihan kustannussyistä?
Siksi mä itte hyväksyn enimmät ja etin niitä innovaattoreita niistä pikkujutuista.

Toki mä kaipaan nuoruuteni haltioitumistiloja, kun sitä hoippu leffateatterista ulos kompassinneula pyörien. Joka viikko.
Mutta sitä ei takas saa, nyt täytyy tyytyä pienimuotosempaan ilahtumiseen.
Eli mä koen että nuo Sun arvottamiset on vähä epäreiluja, tekijöitten motiiveja huomioonottamattomia.

Koska onhan Nuija ja Tosinuija tehty melkolailla erimoisimmin kuin Berliinin taivaan alla tai La Strada.
eller hur?

[Jussi Häkkinen]

Kiitos.
Eli nuo kaksi on siis Teh kliseisiä?
Mä en tolallani kye ottaan ongelmaa kerronta-kliseistä. Ne nyt vaan on.

Kotimaisen elokuvan kliseitä ovat nuo kömpelyydet. Nyt kliseitä ei käytetä hyväksi vaan niihin takerrutaan kuin pelastusrenkaisiin. Nähtävästi siksi, että ohjaajat pelkäävät, ettei heidän työtään ymmärretä, jos kaikkea ei tarjota kiusallisen alleviivaavasti.

Härmässä murresekamelska on eräs suomifilmien kliseistä. Se ärsyttää aina - ohjaajan tulisi tehdä päätös koherenttiudesta.

Genre, tarinankerronnan keinojen turvallisuus, totuttu tarinankaari.. Tuote.

Aivan. Mutta nuo voi tehdä hyvin tai huonosti. Huonosti tehtäessä katsojan ei oleteta tietävän tarinankaarta. En minäkään usein pidä filmeistä, joiden itsetarkoituksellinen fokus on pyristellä irti Sankarin Matkasta. Koska ne eivät vain yleensä toimi.

Eli mä koen että nuo Sun arvottamiset on vähä epäreiluja, tekijöitten motiiveja huomioonottamattomia.

Ne eivät ole arvottamista vaan yksinkertaisesti neutraalia elokuvan tarkastelemista. Lähtien siitä kokemuksesta, minkä elokuvissa istuessa sai - ja mikä häiritsi elokuvista nauttimista niin pahoin.

[MarkkuT]

Olettekos Melancholiaa katellu?

Introa katellessa ehti jo ajattelemaan, että no nyt on Lars tehny Taide-elokuvan, mutta tulihan sieltä sitten muutakin kuin hidastettua hevosta nurmikentällä. Silti epäilen, että esim. Mikan kannattaa jättää katsomatta.

Eipä ole von Trierin tekeleisiin tarvinnut koskaan pettyä. Tuossa arvosteltu aika hyvin:
http://www.film-o-holic.com/arvostelut/melancholia/

Tuota Antichristia ei taida aihepiirin vuoksi uskaltaa katsoa.

[zzkettu]

"HOBO WITH A SHOTGUN" Enpä ole vähään aikaan nähnyt näin häiriintynyttä elokuvaa..
Haulikon varressa psykopaatteja lahtaa vanha kunnon Rutger Hauer!
Rikollis perhe (isä ja pojat) pitävät pikkukaupunkia pelon vallassa sadistisella väkivallalla ja huumeilla.
Kivasti kasari meiningillä toteutettu elokuva on verta ja suolenpätkiä maukkaimmillaan!
Kannen perusteella osasin odottaa rajua toimintaa, mutta tässä oli kyllä potenssiin 10!
Jos tykkäsitte esim. "MACHETESTA" niin tämä on valintasi.
Paras hetkeen näkemäni elokuva.

[obmijoy]

ton hobon vuokraan tänään

mutta ironman2 oli hyvä
mutta red state ihan paras koska yllätti erikoisilla ja elämän kaltaisilla pikku outouksilla

siis joisakin tilanteissa reakointi ei ollut leffa sankari roskaa

kertoo uskonlahko meiningistä
suosittelen

[Elina]

Teh Rock -maratoonini jatkui. Kaikenlaiseen sekin miesparka on itsensä sotkenut

Gridiron Gang

Pikkukrimit, joiden elämä tuntuu olevan syöksykierteessä, saavat oman jenkkifutisjoukkueensa, kun nuoriso-ohjaajansa päättää kokeilla, auttaisko joukkueen kautta ryhmäytyminen mm. jengierimielisyyksien lieventämisessä. Ihan mielenkiintoinen leffa, perustuu tositapahtumiin. Leffan lopussa näytetään pätkiä dokkarista, joka kertoo leffan inspiroineista tapahtumista. Hirveän hieno lisä, koko elokuva sai lisää pontta niistä pätkistä. Voisi katsoa toisenkin kerran, vaikka jenkkifutis ei nyt sillä lailla oikein iskekään.

Game Plan

Tähtijalkapalloilija (jenkkifutis) huomaa olevansa tyttölapsen isä. Leffan kersa on välillä tosi herttainen ja kiva, välillä ihan sairaan ärsyttävä Eli aika lailla niin kuin lapset yleensä. Leffassa on aika monta todella hauskaa kohtaa, ihan nauroin ääneenkin voin sen myöntää. Ja kovin helposti en naura ääneen. Mutta toisaalta, kun kyse taitaa olla Disneyn leffasta, niin kaikki on jotenkin niin herttaista ja siloteltua, että se voi loppuviimeksi vähän ärsyttää turhan paljon. Ja herrasiunaa sitä myötähäpeää - leffassa on balettiesityskohtaus, jonka olisi kyllä voinut jättää kuvaamatta. Teki vaikeeta kattoa

Rundown

No, siis, tämähän on ihan kelpo tekele. Paljon semmosia ihan varsin asiallisia action-kohtauksia, osa hyvinkin kekseliäitä! Ja onhan siellä hassuuttakin mukana - mm. apinat. Hehheh. Ja alkukohtaushan on ihan parhautta.

Sitten sitä muuta.

Undisputed

Tämä oli itse asiassa myös oikein hyvin tehty vankilaleffa. Olen noi jatko-osat katsonut, ja vaikka Bojka onkin loistava hahmo, niin kyllä tämä ykkösleffa on paras tosta sarjasta. Raskaansarjan nyrkkeilykunkku joutuu siis kiven sisään ja tappelushan siinä tulee ko. vankilan ykkösnyrkin kanssa - ykkösnyrkki vaan ei ole ihan mikään tavistappelusmies.

The Tournament

Jostain syystä oon nyt nähnyt kolme leffaa, joissa on Kelly Hu (muut Scorpion King ja The Librarian - Quest for the Spear). Jos saisin joku päivä valita ulkonäköni, niin oisin Kelly Hu Leffan idea on ammattitappajien turnaus, jonka tavoitteena on selvittää, kuka on paras. Muut tietenkin kuolevat. Aika raaka leffa, ei niin kovin yllättäen, mutta enemmän sitä viihdetuotantoa, eli ei mitenkään ällörealistismässäilevä. Ihan ok tarina, mutta ei tätä toistamiseen kukaan katso.

[PDC]

Olettekos Melancholiaa katellu?

Introa katellessa ehti jo ajattelemaan, että no nyt on Lars tehny Taide-elokuvan, mutta tulihan sieltä sitten muutakin kuin hidastettua hevosta nurmikentällä. Silti epäilen, että esim. Mikan kannattaa jättää katsomatta.

Eipä ole von Trierin tekeleisiin tarvinnut koskaan pettyä. Tuossa arvosteltu aika hyvin:
http://www.film-o-holic.com/arvostelut/melancholia/

Tuota Antichristia ei taida aihepiirin vuoksi uskaltaa katsoa.

Tykkäsitkö Dogvillestä?

[PDC]

Ookko Elina nähny tämän?

http://www.imdb.com/title/tt0405336/" onclick="window.open(this.href);return false;

Tuota on sanottu paskimmaksi leffaksi koskaan ja sitten toisaalla uskomattoman nerokkaaksi. Pitää kattoa. Niin, siinä on siis Teh Rock :hinkit:

[Elina]

Eikun joo, kyllä! Katsoin tuonkin, unohtui laittaa listaan.

Mitähän siitä sanoisi...kovin kunnianhimoinen tekele, kestoakin yli 2,5 h. Katsoin sitä kaksi päivää, koska en oikein jaksanut keskittyä. Tavallaan siellä on paljon hienoja juttuja - huumoria, popkulttuuriparodiaa, poliittista kommentointia - mutta elokuva on liian pitkä, liian sekava, liian twinpeaks-lyö-kättä-bladerunnerin-kanssa-ja-vetää-ohi -tyylistä meininkiä. Paremmalla toteutuksella ja ohjauksella (lue: vähemmän taideleffaotteella) leffan hahmot olisivat oikeasti toimineet hirveän hyvin, roolituksetkin oli nappiin.

Jos katsoisin uudestaan, pikakelaisin kaiken muun ja katsoisin vain ne kohdat, joissa teh Rock on puolialasti tai siinä ruskeassa hupparissa. Ja en muutenkaan kyllä suosittelisi leffaa kuin sellaisille, jotka pitävät taideleffatyyppisistä ratkaisuista tai ovat itse elokuvanteon ammattilaisia. Normaali viihdekuluttaja kuten allekirjoittanut ei oikein saa elokuvasta mitään irti.

[PDC]

No ihan hyvinhän sää sen purit palasiin Sekin, että tietää miks ei tykkää on sama kuin ymmärtää.

[bodyguard]

Suden vuosi

Tää on taas niitä leffoja joita kattoessa tulee tunne että on nähny tän leffan jo pari kertaa aikasemmin. Jotenkin niin kliseistä suomimeininkiä ettei oikein jaksais. Eikä tää kielletty rakkaus teemakaan oikein tässä lähde lentoon. Plussaa hyvin leffaan sopivasta musiikista ja kauniista pääosanesittäjättärestä (Krista Kosonen).

[PDC]

Seuraavaksi, eli varmaan huomenna illemmalla, otan varmaan asiakseni tämän

http://www.imdb.com/title/tt1456635/" onclick="window.open(this.href);return false;

Oon aina tykänny Sean William Scottista. Traileria

" onclick="window.open(this.href);return false;

[L.K.]

Dirty-Likaiset kytät

Töllöstähän tämä tuli, jäänyt näkemättä aiemmin, joten ihan mukava oli katsella vaihteeksi jotain "uuttakin" telkkarista..

Ihan mukiinmenevä rikosdraama, joka kertoi kahdesta poliisista,jotka myivät takavarikoituja huumeita rikollisille jne. Sitten hommat lähtevät menemään lievästi sanottuna päin honkia..

Hyvät näyttelijtä kantavat tätä leffaa ja tunnelma on saatu varsin ahdistavaksi, loppuakaan ei hirveän onnelliseksi voi sanoa, joskaan "sankareihin" ei sattuneista syistä tunne hirveää sympatiaa.

Kelpo pätkä, joskaan ei mikään mestariteos (vrt. Training Day samasta genrestä), mutta kyllähän tuon katseli. Arvosanaksi 8,5.