Urbaanilegendoja liikunnan ja ravitsemuksen saralta

[Elina]

Kootaanpas tähän ketjuun kummallisia väitteitä, joihin on netissä törmännyt, ja joilla on vahva pseudotieteellinen pohja. Isken pöytään "Margariini on molekyylin päässä muovista" -väitteen.

http://kemikaalikimara.blogspot.com/200 ... uovia.html" onclick="window.open(this.href);return false;

[Jussi Häkkinen]

http://www.aitoterveys.fi/Mikroaaltouuni.php" onclick="window.open(this.href);return false;

"Mikrouuni saa ne värähtelemään miljardeja kertoja sekunnissa. Tämä vimmattu värähtely tekee tuhoa myös vesimolekyylin ympärillä, muuttaen esim. proteiinien rakennetta ja tuhoten valtaosan ruoan vitamiineista, entsyymeistä ja antioksidanteista."

[Paha Kani]

Mä syön vain ruokaa, jonka molekyylit eivät värähtele.

[Aihki]

Kootaanpas tähän ketjuun kummallisia väitteitä, joihin on netissä törmännyt, ja joilla on vahva pseudotieteellinen pohja. Isken pöytään "Margariini on molekyylin päässä muovista" -väitteen.

Tuossa muodossa tietenkin puuta heinää, mutta tyydyttämättömistä rasvoista noin yleisesti melkein kaikki polymerisoituvat sopivissa olosuhteissa. Kutsuako tuota nyt sitten muoviksi vai ei.

Mä syön vain ruokaa, jonka molekyylit eivät värähtele.

Sinulla on todellinen ongelma, 0 K jähdyttäminen ei ole helppoa ja tuon lämmötön ruoka ei ole helposti nieltävää.

Aihki

[MikaM]

Pikemmin tarvii määritellä tuo "vimmattu" värähtely.

[Mänzy]

Kootaanpas tähän ketjuun kummallisia väitteitä, joihin on netissä törmännyt, ja joilla on vahva pseudotieteellinen pohja. Isken pöytään "Margariini on molekyylin päässä muovista" -väitteen.

Tuossa muodossa tietenkin puuta heinää, mutta tyydyttämättömistä rasvoista noin yleisesti melkein kaikki polymerisoituvat sopivissa olosuhteissa.

Nyt alkoi kiinnostaa. Onko tietoa polymeroitumismekanismista? Lukematta toistaiseksi enempää oletan polymerointiasteen jäävän pieneksi; syntynee jotain oligomeeritason yhdisteitä? Otan tietenkin mielelläni vastaan viitteitä .

Kutsuako tuota nyt sitten muoviksi vai ei.

Sanoisin ei. Muovi on kuitenkin jotain polymeeria apuaineilla höystettynä ja käsittääkseni apuaineet ovat erityisesti mekaanisia ominaisuuksia parantamassa, polymeeriketjujen seassa. Määrittäisin muovin vieläpä tarkoituksella tehdyksi.

Margariini ei siis noilla kriteereillä mielestäni todellakaan ole muovi.

Mä syön vain ruokaa, jonka molekyylit eivät värähtele.

Sinulla on todellinen ongelma, 0 K jähdyttäminen ei ole helppoa ja tuon lämmötön ruoka ei ole helposti nieltävää.

Joo!

[Aihki]

Onko tietoa polymeroitumismekanismista?

Pura hiilen kaksoissidos ja liitä uudelleen jonnekin muualle.

Lukematta toistaiseksi enempää oletan polymerointiasteen jäävän pieneks

Riippu tuosta kaksoisidosten määrästä, steerisistä esteistä ja tietenkin kuun vaiheesta.

Muovi on kuitenkin jotain polymeeria apuaineilla höystettynä ja käsittääkseni apuaineet ovat erityisesti mekaanisia ominaisuuksia parantamassa, polymeeriketjujen seassa.

No ei, apuaineet eivät ole sinänsä oleellisia, jotta aine olisi muovi. Nykyisissä teknillisissä sovellutuksissa kylläkin merkittäviä.

Eräs tuollainen luonnonpolymeeri, johon monet ovat tutustuneet on linoleumi. Ominaisuuksia lattiapinnoitteena on sitten paranneltu monilla lisä- ja seosaineilla.

Karkasi aika OT:

Aihki

[Mänzy]

Onko tietoa polymeroitumismekanismista?

Pura hiilen kaksoissidos ja liitä uudelleen jonnekin muualle.

Näinpä. Mutta radikaali-, ioni- vai jonkinlainen muu mekanismi?

Lukematta toistaiseksi enempää oletan polymerointiasteen jäävän pieneks

Riippu tuosta kaksoisidosten määrästä, steerisistä esteistä ja tietenkin kuun vaiheesta.

Niinpä. Siksipä mietinkin ketjun jäävän melko lyhyeksi, pitkät hiiliketjut kaksoissidoksen molemmin puolin kun taitavat lisätä kombinaatiota ja disproportionaatiota radikaalipolymeroinnissa.

Muovi on kuitenkin jotain polymeeria apuaineilla höystettynä ja käsittääkseni apuaineet ovat erityisesti mekaanisia ominaisuuksia parantamassa, polymeeriketjujen seassa.

No ei, apuaineet eivät ole sinänsä oleellisia, jotta aine olisi muovi. Nykyisissä teknillisissä sovellutuksissa kylläkin merkittäviä.

Muoviin tarvitsee muutakin kuin polymeerin, jotta voidaan puhua muovista. Yksinkertaisimmin muovin voi määritellä polymeerin ja apuaineen tai -aineiden seokseksi.

Eräs tuollainen luonnonpolymeeri, johon monet ovat tutustuneet on linoleumi. Ominaisuuksia lattiapinnoitteena on sitten paranneltu monilla lisä- ja seosaineilla.

Karkasi aika OT:

Palataan takaisin: margariini ei ole muovia eikä molekyylin päässä muovista.

[Aihki]

Näinpä. Mutta radikaali-, ioni- vai jonkinlainen muu mekanismi?

Helpoimmat taitavat olla radikaaleihin perustuvia plus joku yleensä transitiometalli katalyytti.

Muoviin tarvitsee muutakin kuin polymeerin, jotta voidaan puhua muovista. Yksinkertaisimmin muovin voi määritellä polymeerin ja apuaineen tai -aineiden seokseksi.

No kun EI, ollakseen muovi aine ei tarvitse mitään apu-, lisä-, täyte-, pehmennin- ym. lisäaineita. Otetaan se kaikkien tuntema esimerkki PE eli polyeteeni.

Palataan takaisin: margariini ei ole muovia eikä molekyylin päässä muovista.

Näin on, mutta kyllä siitä luultavasti saisi muovia, mutta se on eri asia.

Aihki

[Mänzy]

Tämä taitaa tosiaan mennä nyt aika lailla ohi aiheesta, mutta ehkä silti tässä murretaan jotain urbaanilegendoja?

Näinpä. Mutta radikaali-, ioni- vai jonkinlainen muu mekanismi?

Helpoimmat taitavat olla radikaaleihin perustuvia plus joku yleensä transitiometalli katalyytti.

Olisiko heittää jotain spesifistä esimerkkiä?

Muoviin tarvitsee muutakin kuin polymeerin, jotta voidaan puhua muovista. Yksinkertaisimmin muovin voi määritellä polymeerin ja apuaineen tai -aineiden seokseksi.

No kun EI, ollakseen muovi aine ei tarvitse mitään apu-, lisä-, täyte-, pehmennin- ym. lisäaineita. Otetaan se kaikkien tuntema esimerkki PE eli polyeteeni.

Polyeteeni on polymeeri. Sitten kun se polyeteeni on muokattu joksikin tuotteeksi, vaikkapa muovikassiksi, se on muovia; polymeeria höystettynä apuaineilla.

[Mänzy]

Vielä lisää:

Tein haun SciFinderista termillä "polymerization of unsaturated fatty acids". Palautui 23 viitettä, jossa termi löytyi sellaisenaan, patentteja ja artikkeleita pääasiassa vuosilta 1968-1970.

Viitteistä pääosassa (osa oli japaniksi, eikä saatavilla minulle) tyydyttymättömien rasvahappojen polymeroinnilla tarkoitettiin dimerointia ja trimerointia, eli lopputuotteessa on kaksi tai kolme rasvahappomolekyyliä yhdistettynä. Tämä ei vielä oikein täytä polymeerin määritelmää (makromolekyyli, joka koostuu useasta toistuvasta yksiköstä; "usea" toki määrittelykysymys eikä konsensusta tietääkseni ole, mutta itse sanoisin n = 20 tai yli) eivätkä nämä tuotteet ole muovia tai muoveja.

Edelleen on siis tämän tiedon valossa mielestäni suuri virhe kutsua margariinia muoviksi.

Aikhi, toivottavasti et koe, että koetan luennoida sinulle! Siitä ei ole kyse, vaan tiedon lisäämisestä ketjuun yleisemmin. En tunne taustaasi muuta kuin sen verran, että olet nähnyt elämää minua kauemmin (jokin ketju Potkusta).

[marcus]

Painoharjoittelu hidastaa-myyttiä kuulee aina välillä...

[Sisu]

Jaatelon syonti polttaa enemman kaloreita koska jaatelo on kylmaa.

Haivynkin tasta perustamaan ensimmaisen ColdFood-dieetin, palaillaan astialle kun olen tsiljonaari.

[Aihki]

Olisiko heittää jotain spesifistä esimerkkiä?

Muistaakseni orgaaninen peroksidi ja koboltti saavat jotain aikaiseksi. Taiteilijoiden käyttämä fiksatiivi reagoi jo ilman hapella pellavaöljyssä.

Polyeteeni on polymeeri. Sitten kun se polyeteeni on muokattu joksikin tuotteeksi, vaikkapa muovikassiksi, se on muovia; polymeeria höystettynä apuaineilla.

Muuten hyvä, mutta kun juuri siinä muovikassissa ei ole mitään lisäaineita, painatusta ei lasketa lisäaineeksi.

Viitteistä pääosassa (osa oli japaniksi, eikä saatavilla minulle) tyydyttymättömien rasvahappojen polymeroinnilla tarkoitettiin dimerointia ja trimerointia, eli lopputuotteessa on kaksi tai kolme rasvahappomolekyyliä yhdistettynä. Tämä ei vielä oikein täytä polymeerin määritelmää (makromolekyyli, joka koostuu useasta toistuvasta yksiköstä; "usea" toki määrittelykysymys eikä konsensusta tietääkseni ole, mutta itse sanoisin n = 20 tai yli) eivätkä nämä tuotteet ole muovia tai muoveja.

Jos niitä kaksoisidoksia ei ole riittävästi niin noinhan siinä käy, että ketjun syntyminen katkea aika helposti, muistelen kyllä lukeneeni, että sopivalla lähtöraaka-aineiden valinnalla päästään kyllä pitkälle yli tuon 20.

Edelleen on siis tämän tiedon valossa mielestäni suuri virhe kutsua margariinia muoviksi.

Tästähän ei ole ollut suurenpaa erimielisyyttä. Noita rasvojahan ei yleensä koveteta polymeroimalla vaan poistamalla kaksoissidoksia vetyä lisäämällä.

Aikhi, toivottavasti et koe, että koetan luennoida sinulle!

Kyllä minä tämän kestän! Toisaalta en ole varsinainen kemisti vaan sieltä laita-alueelta materiaali- ja lujari-DI.

Jaatelon syonti polttaa enemman kaloreita koska jaatelo on kylmaa.

Sen muutaman kerran kun laihtumisen syy on ollut puhdas vatutus niin aika tehokasta sekin on, mun kokemuksen mukaan kylmässä ruuminlämmön ylläpito nielee aika rajusti kaloreita jos ei halua tuota ensimmäistä kokeilla.

Aihki

[timppa000]

Painoharjoittelu hidastaa-myyttiä kuulee aina välillä...

Joo tästä kuulisin mielelläni lisää. Muistan jo vanhastaan lukeneeni jonkun suuren nyrkkeilyvalmentajan varoittaneen painoharjoittelun tuhoisuudesta nyrkkeilijöille. Ilmeisesti Mike Tysoninkin paksut lihakset olivat muuten kuin painoharjoittelulla haettu?

Oma epätieteellinen empiirinen tutkimukseni viittaisi siihen, ettei painoharjoittelu tunnu ainakaan omalla kohdallani juurikaan vaikuttavan lyöntikyvykkyyteeni (nopeus, voima jne.), ei negatiivisesti eikä positiivisesti. Tarkastelussa on käytetty apuna silmiä ja korvia, tarkastellen esim. mäjähdysten äänekkyyttä, lyöntisarjojen nopeutta sekä hiekkasäkin käyryyntymisastetta ajan funktiona. Tarkoitan tässä ihan normi harrastelijan painoharjoittelua rauhallisilla liikkeillä, en. esim. nopeusvoimaa erikseen kehittäviä "räjähtäviä liikkeitä" tms. jotka ehkä sopivat erityisesti iskulajeihin. Edelleen toki ajattelen että parhaiten lyönnit kehittyvät lyömällä.

EDIT: Sitä en tiedä onko jotain teoreettista paranemista tai huononemista tapahtunut, mutta ainakaan mitään "*ttu kun ei nyt lyönnit lähde kuten pitäisi"-tunnetta ei ole tullut ainakaan sen takia että olen tehnyt painoharjoittelua, tai pitänyt siitä pitkää (jopa vuosien) taukoa.

Joihinkin muihin kamppailun osa-alueisiin, esim. mattopaini, voimaharjoittelu on tuntunut vaikuttavan erittäin positiivisesti.