Moikka!
'Tarkan' rekonstruktion tekemistä ei varmaan kukaan edes ajattele, sillä kuten tässä jo aiemminkin on vihjattu, puhutaan about tuhannen vuoden ajanjaksosta, joka tapahtui pari tuhatta vuotta sitten, ja sitten muutamasta ruukusta, mosaiikista, pergamentinriekaleesta ja 500+ vuotta sitten kirjoitetuista kopioista Kreikkalaisista teksteistä.
Asian pähkäileminen ja olemassaolevaan materiaaliin perehtyminen on kuitenkin tietysti hyödyllistä, jos kiinnostusta riittää.
En pysty nyt kaivamaan lähteitä jokaisen väittämäni tueksi, mutta pankrationia harrastivat sekä atleetit että 'tavallisetkin' ihmiset, ikään ja sukupuoleen katsomatta. Perinteiset lajit olivat nyrkkeily ja paini, ja pankration on periaatteessa vain näiden yhdistelmä. Lajin ulkomuotoon (etenkin verrattuna nykyiseen vapaaootteluun, tai painiin tai nyrkkeilyyn) vaikutti se, ettei aikarajaa ollut otteluissa (ainakaan sellaisesta en ole nähnyt näyttöä), nyrkkeilyssä ei käytetty suojaa tarjoavia hanskoja, eli kädet olivat kohteina lyönneille, ne eivät peittäneet niin paljoa pinta-alaa ja niillä oli mahdollista pistää paikkoja p***aksi huomattavasti helpommin. Nyrkkeilyottelut päättyivät tyrmäykseen tai luovuttamiseen.
Painissa haettiin selätystä, ja alkuasetelmana oli pitää otsat vastakain (ajatelkaa puhveleita), ja hakea otetta käsistä. Haaroista sai ottaa kiinni, mikä tosiaan muuttaa käytettäviä tekniikoita välittömästi. Painijat olivat periaatteessa alasti tai lannevaatteissa, ja öljyttyjä tai hiekoitettuja (en ole nyt ihan varma tästä että koska käytettiin hiekkaa ja koska öljyä). Sormien vääntäminen painissa oli sallittua useiden lähteiden mukaan, tai ainakin mainintoja siitä on.
Painia harjoiteltiin sekä ns. terveys/harjoittelumielessä, ja sitten myös kilpailumielessä. Jälkimmäisessä tuli tietysti vammoja enemmän. Harrastusmielessä painia harjoiteltiin myös maassa (Girolamo Mercurialen mukaan, en muista ketä hän tässä kohdin lainaa jos ketään), vaikka kilpailussa mattopaini kuului nimenomaan pankrationiin.
Nyrkkeilyä oli kahta tyyppiä, joko paljain käsin tai cestuksilla, jotka olivat nahkaremmistä käsien ympärille kieputettuja siteitä, joissa toisinaan oli kupariniittejä (tämän jo pitäisi jokaiselle antaa käsityksen siitä, että nämä lajit olivat astetta brutaalimpia kuin esim. nykyinen nyrkkeily), toisinaan rystysten yläpuolelle oli kieputettu ylimääräinen 'nahkanippu'. Siitä, oliko tämä ylimääräinen nahka sormien vai kämmenen ympärillä olen nähnyt useanlaisia teorioita, mutta pitäisi tutkia hieman lisää... oma käsitykseni on että tämä oli kieputettu rystysten yläpuolelle kämmenen päälle, mutta saapi olla eri mieltä

). Nyrkkeilyä kuvaavissa kuvissa näkee usein että takakäsi on kohotettu lyöntiä varten, ja että 'varoasennossa' kädet ovat nykyistä nyrkkeilyn asentoa enemmän ojennettuina, mikä tietysti on järkeenkäypää kun ajattelee, että käsien pinta-ala sinällään ei tarjoa niin suurta suojaa. Takakäden kohottaminen lyöntiin viittaisi siihen, että tyrmäystä haettiin kovilla iskuilla.
Pankrationissa ei käytetty cestuksia, ja käsiä ei pidetty nyrkeissä vaan avoimina jotta olisi helpompi saada otteita. Voitto tuli jälleen tyrmäyksellä tai luovutuksena. Huomattavaa tässä on se, että saatavilla oleva materiaali viittaisi siihen, että haettiin asentoa jossa ollaan vastustajan päällä, ja jäljellä olevassa ikonografiassa muistaakseni ainoat kuvat alla selällään olevan henkilön voitokkaasta asemasta ovat Mercurialen kirjassa olevat reproduktiot roomalaisista kolikoista, joista alkuperäisiä en ole kyllä nähnyt.
Noissa Dijonin videoissa olevat pojat korostivat, että esim. kaatuessa taaksepäin tarkoituksena oli kääntyä selkä vastustajaan päin sen sijaan että yrittäisi taistella selällään maassa. Heidän mukaansa parterre-asento tulee juurikin tästä, tosin tässä alkuperäisessä asennossa ideana oli esim. potkia tai lyödä, tai peruuttaa vastustajan jalkaa päin ja istua tai ottaa siitä kiinni ja kieriä jne.
Sitten vielä noista atleeteista, Galen kutsuu niitä henkilöitä jotka pyrkivät vain voittamaan kilpailuja atleeteiksi (tulee Kreikan sanasta athlon=palkinto tai kilpailu), ja hän kutsuu tällaista toimintaa perverssiksi sillä se ei tähtää kehon ominaisuuksien parantamiseen eikä sotilastaidon kehittämiseen, vaan on 'urheilua urheilun vuoksi'.
Mercurialen kirjassa kerrotaankin kuinka nyrkkeilijät yrittivät tehdä itsestän lihavia lyödäkseen kovemmalla auktoriteetilla ja muidenkin atleettien pyrkivän kasvattamaan lihaksiaan ja voimiaan järjen jäädessä vaille kehitystä.
Vammautumisia sattui näissä leikeissä kyllä jonkin verran, ja lääketiede _ei_ ollut aivan yhtä kehittynyttä silloin kuin se on tänä päivänä. Sinänsä tämä ei tarkoita, etteikö murtuneita luita olisi saatu kasaan, mutta todennäköisesti tälläkin oli oma vaikutuksensa otteluiden ulosantiin - vaikka uskon kyllä että se on enemmän yksilöstä kiinni kuinka suuria riskejä ottaa voiton saavuttamiseksi.
Sen vähän perusteella mitä olen asiaa nyt tutkiskellut vaikuttaisi siltä, että pankration-ottelut päätyivät painin puolelle, ja paini oli tärkeämpi aspekti kuin nyrkkeily. Tähän viittaa esim. se, että pankrationia kutsutaan painiksi, jossa nyrkkeillään, eikä toisin päin. En sitten osaa sanoa (ei ole tarpeeksi kokemusta turpaan ottamisesta) että johtuiko tämä siitä, että yritettiin estää lyöntejä painimalla, vai että painittiin kun lyönnit eivät olleet tarpeeksi tehokkaita. Tämä menee arvailun puolelle, mutta minulla on sellainen tuntu, että ottelut voitettiin joko saamalla vastustaja lukkoon ja sitten takomalla tätä, tai sitten jalkalukoilla. Tämä tosiaan ihan vain spekulointia näkemieni ruukkujen perusteella.
Joka tapauksessa, kun puhutaan tuhannen vuoden ajanjaksosta, on mielenkiintoista, että säilyneiden todistusaineistojen valossa ei lajissa näyttäisi tapahtuneen juuri ihmeempiä muutoksia tänä aikana. Sekä kreikkalaiset että roomalaiset kuvat esittävät ilmeisimmin näitä kolmea lajia: nyrkkeilyä, painia ja niiden sekoitusta. Tappion merkiksi polvistutaan maahan ja nostetaan sormi ylös. Olen itsekin nähnyt tätä esittävän mosaiikin Rooman ulkopuolella olleessa kaupungin rauniossa, jossa oli vanhan treenisalin lattia vielä tallessa.
Toivottavasti näistä tiedoista tai ajatuksista on apua.
- Ilkka