No niin. En päässyt kyllä lukemaan tuota toista artikkelia kokonaan (ilmeisesti pitää rekisteröityä), mutta kun nopiaan vilkaisin, niin eipä tuossa ollut oikeastaan muuta kuin että ns. Välimeren ruokavalion terveyteen vaikuttavien osa-alueiden vaikutusta arvioitiin ja vahvistettiin.
Toisesta linkistä vähän pohdintaa. Ongelmallista minun mielestäni tuollaisessa vertailussa on se, että se ei vastaa kokonaiskuvaa. En osaa sen kummemmin kommentoida sitä, kuinka totuudenmukaisia nuo GI-luvut kummankin ruoka-aineen kohdalla ovat, mutta tuohon insuliinivasteeseen vaikuttaa kuitenkin useampikin asia.
Ensinnäkin, glykeeminen kuorma lasketaan yleensä ateriasta, eli tuskinpa kukaan vetää 600 grammaa pelkkää ruisleipää kerralla. Rasvan ja esimerkiksi leikkeleen ja kasvisten lisääminen leipäviipaleen päälle muuttaa glykeemistä kuormaa. Cola-juoman kyseessä ollessa annostelu taitaa olla hieman erilainen. Ruisleivän puolesta puhuvat myös muut tekijät, mm. kuitu ja suojaravintoaineet. Ei ole mielestäni kauhean mielekästä tuijottaa yksisilmäisesti vain insuliinivastetta, kun terveyteen vaikuttaa kuitenkin kokonaisravitsemuksen tila. Ruisleipä tuskin on syynä lisääntyneeseen insuliiniresistenssiin kansanterveydellisellä tasolla.
2-tyypin diabetes on aineenvaihduntahäiriö. Insuliinihormoni ei siis enää vaikuta kehossa miten pitäisi. 2-tyypin diabeteksessa insuliinin "huono" teho (se resistenssi) tai määrän vähäisyys aiheuttavat ongelmaa. Kyse on kuitenkin sairaudesta, johon liittyy usein myös muita terveysongelmia (kts. liikuntalinkki alla). Puhutaankin elämäntapasairaudesta, joiden synnyssä fyysisellä inaktiivisuudella on erittäin suuri rooli.
Insuliini on ihmisen aineenvaihdunnan työkalu, eli kun syödään, insuliinin kuuluukin erittyä ja auttaa energian varastoinnissa. Jos insuliini ei toimi, sokeri-, rasva- ja jopa proteiiniaineenvaihdunta kärsii. Harmillista näissä hiilihydraattikeskusteluissa on yleensä juuri tuon insuliinivasteen käsittely terveiden ihmisten taholta - eli insuliinin erittymistä pidetään yleisesti ottaen negatiivisena asiana. Insuliini on kuitenkin myös hyvin tärkeä anabolinen hormoni. Tietenkin jatkuvasti koholla oleva insuliini aiheuttaa ongelmia (mm. juurikin insuliiniresistenssiä), ja toki sen takiahan vähähiilihydraattisia ruokavalioita kannattavat siitä murehtivatkin, mutta ruisleipä tuskin on syynä insuliiniresistenssiin.
Eli ruisleivän (tai täysjyvätuotteiden ylipäänsä) glykeemisestä kuormasta murehtiminen on mielestäni koko ongelman kannalta epäolennaista (pari abstraktia aiheesta, jos haluaa etsiä koko artikkelit vaikka käsiinsä:
Dietary carbohydrates, physical inactivity, obesity, and the 'metabolic syndrome' as predictors of coronary heart disease;
Dietary glycemic load and atherothrombotic risk;
Glycemic index and glycemic load: measurement issues and their effect on diet-disease relationships).
Olennaisempaa ovat mielestäni seuraavat asiat (eivät tärkeysjärjestyksessä):
- paljon kasviksia, hedelmiä, marjoja
- rasvojen laatu
- kuidun saanti
- suolan rajoittaminen
- sokerin rajoittaminen
- alkoholin kohtuukäyttö
- tyydyttyneen rasvan välttäminen (tyydyttyneiden rasvojen saantisuositus sisältää transrasvat)
- LIIKUNTA!!! FYYSINEN AKTIIVISUUS!!!
Liikunnan osalta:
http://circ.ahajournals.org/cgi/reprint/109/22/e314.pdf" onclick="window.open(this.href);return false;
Jos jonkin asian puolesta pitäisi näin liikunta-alan ihmisenä puhua, niin liikunta humahtaisi ykköseksi. Harmi vaan, että suurin osa ihmisistä pitää mielekkäämpänä kikkailla ravinnon kanssa - ymmärrettävää kyllä sinänsä, että ravinnon kanssa pelleily ei vaadi hikeä eikä väsytä. Tässä nyt näin nopeasti hajatuksia. Olisi mielenkiintoista kyllä kuulla ravitsemusterapeuttien ajatuksia noista GI- ja GL-jutuista, mitä tuossa yhdessäkin Mumonkanin linkissä käsiteltiin. Heille varmasti varsin turhauttavaa juttua, mutta kuitenkin.