Urheiluvammoihin erikoistunutta fysioterapeuttia

[navajas]

Tietäisikö kukaan kamppailulajeihin tai muuhun rankempaan urheiluun perehtynyttä fysioterapeuttia joko Vihdin/Lohjan/Karkkilan suunnalla tai pääkaupunkiseudulla.

Kiitos paljon tiedosta näin etukäteen!

[Jopo]

http://www.urheilulaakariasema.fi/

Helsingissä olisi ainakin tällaisia tarjolla. Asiantuntemusta luulisi löytyvän.

[Mika]

http://www.urheilulaakariasema.fi/

Helsingissä olisi ainakin tällaisia tarjolla. Asiantuntemusta luulisi löytyvän.

Todellakin. Ja yksi etupotkija on tuolla töissä (mutta ei fyssarina).

Myös MikaelF tietää tästä aiheesta. Vastannee kun näkee ketjun. Samoin ainakin vastapotkija Jouni Väänänen.

[Jouni Väänänen]

En nyt osaa äkkiseltään suositella muita enemmän tai vähemmän tuttuja kuin MikaelF. Pitkän linjan fysioterapeutti ja omt-kouluttaja, kamppailijoita itsekin. Osaa kyllä huomioida kamppailuharrastuksen vaatimukset ja siihen liittyvät tavoitteet terapiassa.

[MikaelF]

Kiitos suosituksesta. Kysyn kuitenkin navajakselta että missä vika? Eli onko kyseessä joku erityinen ongelma (olkapää polvi nilkka ym)?

[navajas]

Juu, pääasiallisena ongelmana on vasen olkapää. Keppiottelussa revähti (tai niin luulin) viime kesänä (ilmeisesti ohilyönnissä kun vastustaja väisti), mutta ei kuitenkaan parantunut niin kuin normaalit revähtymät, vaan jäi vaivaamaan.

Normaalisti paikallaan ollessa ei esiinny minkäänlaista kipua, eikä lyöntienkään aikana, mutta jos nukun vasemmalla kyljellä, niin käsi puutuu ja alkaa jomottaa. Lisäksi jos nostan mitään raskaampaa niin vihlaisee aika terävästi ja ikävästi - erityisesti oikealle (siis kroppaa kohden) yläviistoon tapahtuvat liikkeet. Myös punnerrukset tuntuvat epämiellyttäviltä ja käsi väsyy paljon aiempaa helpommin.

Kävin lääkärillä ja minulta otettiin röntgen- ja ultraäänikuvat, mutta mitään normaalista poikkeavaa ei löytynyt, joten kyseinen lääkäri ei uskonut siinä olevan mitään vakavampaa, eikä näin ollen kirjoittanut lähetettä spesialistille.

[MikaelF]

Pääkaupunkiseudulla voin olkapään kuntoutuksessa suositella erityisesti Mikael Alleniuksen, jonka pitäisi toimia Diacorin uudessa toimipisteessä Ruoholahdessa (aikaisemmin ollut Fysio Sporttiksessa Espoossa) sekä meillä TCR OMT Keskuksessa ja Töölöön Urheilu Fysiossa toimivan Juha Niinikosken. Kummallakin on paljon kokemusta urheilijoiden vammojen kuntoutuksessa (joten ovat tottuneet mitä ihmeellisimpiin lajien vaatimuksiin...)!

[tube]

Mmh. Jos se on ollut pitkään tuommoinen, sitä ehkä sopisi käydä näyttämässä toisenkin kerran lääkärissä. Ultraääni on tunnetusti epäluotettava rotator cuff -vammojen diagnostiikassa.

/T

[navajas]

Mitä silloin pitäisi vaatia lääkäriltä? Kun edellinen sanoi, että ei siinä ole mitään vikaa, kun testien mukaan kaikki on ok. Eli ei suostunut jatkotutkimuksiin. Ongelmana varmaan se, että en oikein osaa vaatia palvelua. Luotan liikaa lääkärin sanoihin.

[MikaelF]

Tube on sinänänsä oikeassa: Kannattaa näyttä se toistamiseen jollekin, kuten sanottua uä ei ole kovin tyhjentävä tutkimusmenetelmä. Hyvän ja kokeneen kliinikon tutkimus sekä tarvittaessa magneettikuvaus kertoo paljon enemmän. Eli jos seuraavaksi on yhteydessä lääkäriin niin mieluiten ortopediin - vielä mieluiten olkapäihin suuntautunut.

Toisaalta voi olla myös yhteydessä esimerkiksi suosittelemiin ft;hin - molemmat osaavat kyllä tutkia kliinisesti sen verran hyvin että pystyvät päättelemään pystyykö fysioterapialla etenemään vai ei. Mikäli toteavat että fysioterapia ei ole riittävä keino niin lähettävät kyllä eteenpäin!

[Aerkank]

Josko tuohon hakisi erikoistunutta lääkäriä, joka itsekin on kiinnostuksensa tai työnsä puolesta liikunnan ja urheilun kanssa tekemisissä. Erikoistumisaloista voisi tosiaankin ajatella ortopedia, mutta liikuntalääketieteeseenkin erikoistunut lääkäri käynee.

[L.K.]

Itsellä alkanut kerran operoitu olkapää vaivaamaan. Menen ensi viikolla magneettikuvaan ja sitten katsotaan mitä lekuri sanoo.

Itse en leikkausta haluaisi ellei ole pakko, mutta mitä Potkun ammattilaiset sanovat siitä eli onko olemassa tietyt vammat jotka ei ilman leikkausta parane ja onko taas joitain, joita ns. turhaan usein leikataan kun kuntoutuksellakin selviäisi?

Mieluummin kuitenkin itsekin pitäisi käden ns. normitoimintakuntoisena ja sitten vaikka kuukauden päivät kuntoutusta.
Viimeksi kun nääs ensin melkein 1kk kantositeessä käsi ja sitten toista kuukautta kuntoutusta.
Toki ymmärtääkseni tässä vaimmassa ei ollut vaihtoehtoja eli operointi oli ainoa keino.

[MikaelF]

Karrikoiden voi sanoa että kuntoutuksella ei kyllä mitään irronnutta saada kiinnitettyä uudestaan.
Eli jos ajatellaan nyt olkapäätä niin kiertäjäkalvosimen vaikeat vammat (eli repeämät) sekä labrumvammat (repeämät olkanivelen rustokielekkeessä) tarvitsevat kyllä leikkausta mikäli niistä halutaan saada täysin toimivia - toisaalta leikkauskaan ei aina tätä takaa. Sama tilanne on myös mikäli olkanivel on niin instabiili että siinä esiintyy toistuvaa sijoiltaan menoa.

Tosin leikkauksesta päätettäessä joutuu punnitsemaan kaikki hyödyt ja haitat mitä leikkaus ja leikkauksesta tokeneminen pitää sisällään. Toisinaan joudutaan näiden tekijöiden takia pidättäytymään leikkauksesta - silloin pyritään kuntoutuksella kompensoimaan niitä puutteita mitä ei voida korjata.

Lievät instabiliteetit, venähdykset, ahtaan olkapään oireyhtymää ja muut toiminnalliset ongelmat ovat sellaisia, joissa kuntoutuksesta kannattaa aloittaa. Kuntoutus vaan vaatii kärsivällisyyttä ja vie kokonaisuudessaan yleensä kuukausia.

Mitä minä oikein teen vapaa-päivänä täällä ottamassa kantaa terveysasioihin..

[Mika]

Mitä minä oikein teen vapaa-päivänä täällä ottamassa kantaa terveysasioihin..

Mutta hienoa että kuitenkin vastailet. Näitähän lukee todella moni

[L.K.]

Karrikoiden voi sanoa että kuntoutuksella ei kyllä mitään irronnutta saada kiinnitettyä uudestaan.
Eli jos ajatellaan nyt olkapäätä niin kiertäjäkalvosimen vaikeat vammat (eli repeämät) sekä labrumvammat (repeämät olkanivelen rustokielekkeessä) tarvitsevat kyllä leikkausta mikäli niistä halutaan saada täysin toimivia - toisaalta leikkauskaan ei aina tätä takaa. Sama tilanne on myös mikäli olkanivel on niin instabiili että siinä esiintyy toistuvaa sijoiltaan menoa.

Tosin leikkauksesta päätettäessä joutuu punnitsemaan kaikki hyödyt ja haitat mitä leikkaus ja leikkauksesta tokeneminen pitää sisällään. Toisinaan joudutaan näiden tekijöiden takia pidättäytymään leikkauksesta - silloin pyritään kuntoutuksella kompensoimaan niitä puutteita mitä ei voida korjata.

Lievät instabiliteetit, venähdykset, ahtaan olkapään oireyhtymää ja muut toiminnalliset ongelmat ovat sellaisia, joissa kuntoutuksesta kannattaa aloittaa. Kuntoutus vaan vaatii kärsivällisyyttä ja vie kokonaisuudessaan yleensä kuukausia.

Mitä minä oikein teen vapaa-päivänä täällä ottamassa kantaa terveysasioihin..

Kiitos paljon!