Videoarvostelu: Fast Action Combatives Techniques (FACT II)

[YJT]

Kouluttaja: George Vranos
Kustantaja: Factvideos, 2007
Pituus: 2:24

Filmin esittely:

Löysin muutama vuosi sitten Internetin ihmemaailmasta omakustanteena toteutetun poliisin voimankäyttöfilmin Fast Action Control Techniques (FACT). Filmi oli mielestäni erittäin hyvä; se on parhaita näkemiäni koulutusfilmejä poliisin voimankäytöstä. Olin yhteydessä filmin tehneeseen George Vranokseen ja sain kuulla, että Vranos suunnitteli jatko-osaa filmille. Noin kuukausi sitten sain sähköpostia Vranokselta, ja sain kuulla että vuosien odotus palkitaan. Vranos lähetti minulle FACT II:n arvosteltavaksi, ja sain sen noin viikko sitten käsiini.

Ensimmäinen yllätys on filmin kannessa: FACT II ei tulekaan enää sanoista Fast Action Control Techniques, vaan Fast Action Combatives Techniques. Myös filmin toteutustapa, asenne ja lähtökohdat ovat muuttuneet ykkösosasta.

Filmin alussa Vranos toteaa, että filmi on tarkoitettu poliiseille ja muille kontrolliammattilaisille voimankäyttökoulutusfilmiksi, mutta myös yksityisille kansalaisille itsepuolustusopetukseen, ja jopa kamppailu-urheilijoille antamaan virikkeitä treeneihin. Kuitenkin painopiste on kadulla tapahtuvassa itsepuolustuksessa – tai näin Vranos ainakin vakuuttaa. Vranos toteaa myös, että tarkoituksena ei ole harjoitella toimimista treenannutta vapaaottelijaa vastaan, vaan vastustajana on katutappelija.

Filmi alkaa nyrkkeilyopetuksella. Vranos opettaa kohtuullisella tarkkuudella nyrkkeilyn lyönnit, tosin opetus olisi voinut olla yksityiskohtaisempaakin. Lisäksi lyönnit opetetaan vain yhdellä kädellä (esim. yläkoukku ainoastaan vasemmalla kädellä ja suorat vain päähän). Vranos toteaa että lyönnit toimivat samalla tavalla myös toisella kädellä tai toisella korkeudella, mutta tämän enempää ei asiaan puututa. Nyrkkeilyosuudessa käydään läpi perusasioiden kuten liikkumisen ja torjuntojen lisäksi myös ottelustrategiaa, mikä on mielestäni hieman kummallista koska filmin kuitenkin olisi tarkoitus olla itsepuolustus/voimankäyttöfilmi.

Seuraava osuus käsittelee painitekniikoita. Tekniikat eivät ole nykyään perusjuttuja olevia BJJ- tai lukkopainitekniikoita, vaan ilmeisesti vaikutteita on haettu vapaapainista; ainakin jalkoihin syöksytään samalla tavalla. Painitekniikoissa tuntemus siitä että nyt katsellaan kamppailu-urheilufilmiä lisääntyy selvästi. Vaikka Vranos näyttääkin joissakin tekniikoissa, miten tilanne muutetaan sellaiseksi että kohdehenkilö saadaan raudoitusasentoon, silti tekniikat eivät ole sellaisia joita lähtisin ensimmäisenä opettamaan keskimääräiselle kenttäpoliisille, jonka treenimotivaatio ja –mahdollisuudet ovat rajalliset. Lisäksi en välttämättä lähtisi tositilanteessa tekemään filmillä opetettavia maahanvientejä, joissa syöksytään pystyssä olevan vastustajan nilkkoihin siten, että oma pää jää sopivasti vastustajan potkuetäisyydelle.

Filmin seuraava osio sisältää lukuisia erilaisia harjoitteita, joita voidaan käyttää kehittämään esim. nyrkkeilyn perustaitoja. Nämäkin harjoitteet vaikuttavat enemmän urheilu- kuin voimankäyttövalmennukselta, vaikka onkin sanottava että kaikenlainen kamppailu-urheilu antaa valmiuksia myös voimankäyttö- tai itsepuolustustilanteisiin. Filmillä näitä harjoitteita on reilut 30, joista osa on tässä omassa kappaleessaan ja osa on ripoteltuna edeltäviin nyrkkeily- ja painiosuuksiin.

Filmin viimeisessä osiossa esitellään erilaisia pre-emptive stikejä. Mielestäni tämä osio on kokonaisuutena tämän filmin parasta antia, ja muistutti eniten FACT I:stä.


Kokonaisarvio filmistä:

FACT I oli niin hyvä osittain sen takia, että filmillä näytettiin kaikki tekniikat täydellä nopeudella vastaan laittavaan vastustajaan. Lisäksi Vranos oli pukeutunut poliisin varusteisiin, joten oli helppo uskoa että tekniikat toimisivat myös työelämässä. Lisäksi valtaosa filmin tekniikoista perustui normaaleihin poliisin voimankäyttötekniikoihin, joten tekniikoiden oppiminen ei vaatinut paljoa harjoittelua. FACT II on eri maata, sillä tekniikat esitellään pääsääntöisesti hidastettuina tai vaiheittain passiiviseen kohdehenkilöön. Yhtäkään tekniikkaa ei esitetä realistisissa olosuhteissa.

Toinen FACT II:n virheistä on yrittää tarjota kaikille jotain. Voimankäyttö, itsepuolustus ja kamppailu-urheilu ovat niin erilaisia asioita, että on mielestäni melko epätoivoista yrittää soveltaa kaikissa samoja asioita. Toki joitakin yhteneväisyyksiä on, mutta lähtökohtaisesti puhutaan niin eri asioista että mielestäni filmin aihepiiri olisi pitänyt rajata vain yhteen aiheeseen.

Filmin tekninen toteutus jättää myös toivomisen varaa: kuva on hieman pehmeä ja välillä ylivalottunut. Lisäksi tausta on hieman häiritsevä, ja toisinaan kaikki tekniikat eivät näy kunnolla kameraan, vaikka ne näytetään useaan kertaan eri kulmista. Vaikka FACT II:n tekemiseen on ilmeisesti käytetty paljon aikaa, lopputulos on kuitenkin kiireessä tehdyn oloinen.

Filmillä on toki hyviä yksittäisiä tekniikoita, mutta kokonaisuutena FACT II tuotti pettymyksen. Pettymys oli erityisen suuri siksi, että FACT I oli niin hyvä filmi.