Keskustelua kamppailulajien oheisharjoittelusta, harjoitteluun vaikuttavista terveysongelmista sekä liikuntaravitsemuksesta
✋:Mainokset pitävät Potkun linjoilla. Sinäkin vähintään välillisesti hyödyt niistä, koska selailet Potkua parhaillaan. Ole siis hyvä ja salli Ad Block -ohjelmasi näyttää mainokset Potkussa. Voit myös liittyä etupotkijaksi, jolloin yksi etusi on mainokseton leiska. Kiitos kun ymmärrät. 🙂
Oikea nilkka, vasen nilkka, oikea polvi, vasen polvi, vasen polvi (juu, kahdesta eri kohdasta), useat sormet (lähinnä oikean käden etusormi), vasen kyynärpää, vasen olkapää. Ja tietenkin krooninen lihasjumitus hartioissa, mutta sitä ei lasketa.
Suuremmilta vahingoilta olen onnistunut välttymään, mutta varvas on aikanaan murtunut, revähdyksiä sattunut aimo liuta, polvet vääntyilly, kyynärpää rusahtanut jujigatamessa ja niskan oon käyny kuvauttamassa, kun mattopainissa käännyin niskan päälle...
Jatkuvia ongelmia aiheuttavat yliliikkuvat nivelet eli koska lukkoja mun raajoista ei ihan helposti saa, joutuu olemaan tosi tarkkana, ettei kanssatreenaajat (mun avustuksella) riko niitä (tiedän, että mun pitää jossain vaiheessa taputtaa siitä huolimatta, ettei lukko tunnu missään, mutta kun en aina ole varma, missä vaiheessa muilla lukotus tuntuisi = on oikea aika taputtaa). Yliliikkuvuuden takia nilkat, olkapäät, kyynärtaipeet ja ranteet rutisee, paukkuu ja kipuilee. Pahin ongelma on vasen ranne, joka ei kestä enää pahemmin iskuja eli esim mitseihin lyödessä ja joissain kaatumisissa täytyy pitää rannetukea.
Mutta tämähän on lajinvalintakysymys (vähän niinkun kutsumusammatti)
Tyttö kirjoitti:
Mutta tämähän on lajinvalintakysymys (vähän niinkun kutsumusammatti)
Tuli jotenkin tuosta mieleen yksi kaveri... sillä on synnynnäinen sydänvika, ja lääkärit kieltänyt räjähtävää voimaa vaativan rääkin, samoin kuin erittäin pitkäkestoisen rääkin - kaveri on tietysti päätynyt harrastamaan punttista asenteella, ja maratoneja
Jukka Ahonen "What we get from this adventure is just sheer joy"
-George Leigh Mallory
Niin, vaivoista puheen ollen On oikea jalka saanut kyllä parin kuukauden sisään kyytiä. Etureiden revähdyksestä viiltohaavaan Nilkka on vieläkin sen verran heikkoliikeratainen, että toivottavasti jalka toipuu ennalleen haavan parannuttua. Vähän kyllä jännittää, kun vasemmasta nilkasta on viimekesäisen venähdyksen jäljiltä liikerata ainakin toistaiseksi jäänyt vajaaksi (ei haittaa muuten kuin pu tuissa - ennen sain kantapään normaalisti lattiaan, nyt ei mene millään; parempi tosin kuin aiemmin). Olisi kyllä aika aunuksesta, jos molemmat jalat menettäisivät liikkuvuuttaan oman hölmöilyn seurauksena.
Tyttö kirjoitti:
Jatkuvia ongelmia aiheuttavat yliliikkuvat nivelet eli koska lukkoja mun raajoista ei ihan helposti saa, joutuu olemaan tosi tarkkana, ettei kanssatreenaajat (mun avustuksella) riko niitä (tiedän, että mun pitää jossain vaiheessa taputtaa siitä huolimatta, ettei lukko tunnu missään, mutta kun en aina ole varma, missä vaiheessa muilla lukotus tuntuisi = on oikea aika taputtaa). Yliliikkuvuuden takia nilkat, olkapäät, kyynärtaipeet ja ranteet rutisee, paukkuu ja kipuilee.
Sama murhe, joskus melkeen pelottaa olla lukoteltavana ja tulee taputeltua varmuuden vuoksi. Tietoisuus siitä, että sitten kun sattuu niin millin päästä tulee iso pipi vähän jännittää . En kyllä mielellään ole kokemattoman lukottelijan harjoitusmaalina. Ne ketkä osaa, osaa yleensä myös aika hyvin lukea kohdettansa. Mäkin rutisen ja paukun, mutta onneksi mikää ei kipuile... vielä...
Tyttö kirjoitti:
Jatkuvia ongelmia aiheuttavat yliliikkuvat nivelet eli koska lukkoja mun raajoista ei ihan helposti saa, joutuu olemaan tosi tarkkana, ettei kanssatreenaajat (mun avustuksella) riko niitä (tiedän, että mun pitää jossain vaiheessa taputtaa siitä huolimatta, ettei lukko tunnu missään, mutta kun en aina ole varma, missä vaiheessa muilla lukotus tuntuisi = on oikea aika taputtaa). Yliliikkuvuuden takia nilkat, olkapäät, kyynärtaipeet ja ranteet rutisee, paukkuu ja kipuilee.
Sama murhe, joskus melkeen pelottaa olla lukoteltavana ja tulee taputeltua varmuuden vuoksi. Tietoisuus siitä, että sitten kun sattuu niin millin päästä tulee iso pipi vähän jännittää . En kyllä mielellään ole kokemattoman lukottelijan harjoitusmaalina. Ne ketkä osaa, osaa yleensä myös aika hyvin lukea kohdettansa. Mäkin rutisen ja paukun, mutta onneksi mikää ei kipuile... vielä...
Ja kun kerran on kyynärpää rusahtanut lukotuksen seurauksena, niin sitä ei halua kokea uudelleen. Oli käsi sen verran toimintakyvytön pidemmän aikaa (onneksi ei rikkoutunut lopullisesti). Näin useamman vuoden jälkeen huomaan, että esim. leuanvedossa kipua ei loukkaantuneessa kyynärpäässä enää tunnu. Hyvä niin.
Judossa mä en saa olla lukotuksissa "mallikappaleena", ettei käy vahinkoja. Onneksi judon treeniporukka on sen verran pieni, että kaikki tietävät hyvin tämän mun "vaivan". Magassa treenatessa esim. mattopainissa eri parien kanssa nujutessa pitääkin sitten olla tarkkana...
Toisaalta tämä nivelten yliliikkuvuus saa aikaan huvittaviakin piirteitä. Esim. kyusho -leirillä sitä oli välillä ihan tuhannen solmussa, kun pari kokeili lukotuksia tyyliin "entä tuntuuko tämä", "entä jos väännän näin...", "no, mitenkäs tämä" Myöskään "hermopisteitä" ei oikein löydy. Tosin kyllä se ennen pitkää jossain tuntuu, kun pidemmän aikaa kaivelee...
Mulla on vasen käsivarsi vähän kiero kun se murtu joskus korkeuhypyssä (yleisurheilu on vaarallista ) niin kun treeneissä pari teki jujin niin oli ihmeissään että käsihän on ihan kaarella mutta yks ei vaan taputa En itse nähny että se olisi ollu kierossa eikä mitään kipua tuntunu.
Eerik Norvio
Wer mit Ungeheuern kämpft, mag zusehn, dass er nicht dabei zum Ungeheuer wird. Und wenn du lange in einen Abgrund blickst, blickt der Abgrund auch in dich hinein. -Friedrich Nietzsche
Älä viitsi, joudun muutenkin kuuntelemaan ihan tarpeeksi huonoja vitsejä (asun Nakedin kanssa)
Eerik Norvio
Wer mit Ungeheuern kämpft, mag zusehn, dass er nicht dabei zum Ungeheuer wird. Und wenn du lange in einen Abgrund blickst, blickt der Abgrund auch in dich hinein. -Friedrich Nietzsche
Sit repesi jotain alimman kylkiluun alta ja pahasti. Kaksi Tramalia oon ottanut ja särkee niin pirusti. Kaikki olikin mennyt liian hyvin liian pitkään.