Yuana

[Kalle Koskinen]

Sitten olisin halunnut treenata vielä koshinagea, mutta sensei ilmeisesti ajatteli että mulla on vielä vuosi aikaa treenata ni mun on ihan turha sitä aiva ensimmäiseks opetella...^^:P No....kyllä mä senkin sitten joskus opin...:)

Itse taas aloittaisin treenaamaan ensimmäisenä koshinagea, on huomattavasti mukavampi tekniikka kuin iänikuiset nikkyon kymmenet variaatiot.

[Yuana]

Tiesin kyllä opettajasi ja olen lukenut kirjoituksiaan. Ymmärrän taas paljon enemmän noiden yhteyksien perusteella.

No hyvä jos valaisi tyylisuuntaa ja opetusta.

Itse taas aloittaisin treenaamaan ensimmäisenä koshinagea, on huomattavasti mukavampi tekniikka kuin iänikuiset nikkyon kymmenet variaatiot.

On koshinagea joskus aikaisemmin treenattu ja ukena olen ollut useasti. Olisihan se ihan kiva jos oppisi itsekin heittämään, mutta kyllä sen oppii hitaamminkin.... Vaikka ne nikyon variaatiot ovatkin jotkut vähän....sellaisia... Mutta aina voi treenata jotain muuta...esim. vapaata joka on mielestäni ehkä kivointa aikidossa, varsinkin jos on kiva pari joka osaa liikkua ja neuvoa.. Ja sitäkin kuitenkin kysytään graduoinnissa...

[Yuana]

Eilen 29.1.07 2,5 tuntii aikidoo....

Shomenuchista tosi oudolla vastaanotolla....tavallaan "väärä" jalka, eli päädyttiin gyakuhanmiin ja siitä sitte horjutettiin ja tehtiin kaikkee... Iriminagee, kokyo-ho...ikkyo jne...iriminagessa sensei tuli mulle ukeks.... Olin kyl vähä yllättyny....^^ Mut kai se meni ihan ookoosti... ainakin sain kuulla pari kertaa "hyvä"...

Sit oli taas ukemiharjotteluu, saman lailla ku sunnuntainaki, mutta treenattiin vaihteeks sitä koshinagea... Tajusin idean ja sain nostettuakkin parini ylös mutta kun sitä treenattiin ilman vauhtia, jottei tulisi vahinkoja, niin paria oli hiukan vaikee saada sitten alas....^^ Ja lisäksi kun olen niin pieni on vaikeaa löytää paria jonka kanssa voisi harjoitella koshinagea, kun pari on lähes aina itseäni isompi, joka tietysti vaikeuttaa koshinagen tekemistä.... Sensei ja pari senpaita siitä sitten vitsaili että kasvappas sitten siitä sellaiset kymmenen senttiä...^^ Mutta kun ei oikein onnistu enää kun kasvu on pysähtynyt jo...

Sitten tehtiin taas graduointitekniikoita....jotkut 3.kyun tekniikoista on kyllä aika outoja....yhtä en meinannut tajuta ollenkaan... Kyllä sekin sitten jotenkuten meni, mutta paljon pitä vielä treenata, että siitä jotain järkevää tulisi....

[Yuana]

Mietteitä aikidosta ja harjottelusta

Usein ihmisillä on sellainen käsitys taistelulajeista, että niiden avulla opitaan nopeasti ja tehokkaasti puolustamaan itseään. Näin toki monessa lajissa onkin, esim. krav maga (vaikkei minulla kyllä ole mitään tietoa asiasta, mutta ainakin siitä on luotu sellainen kuva:P).

Toisissa lajeissa, esim aikidossa, ei pyritä nopeasti itsepuolustuksellisuuteen ja tehokkuuteen. Tämän huomaa helposti alkeiskursseilla, joissa tekniikat ovat yksinkertaisia ja "teennäisiä" ja monesta alottelijasta tuntuu, ettei tässä ole mitään järkeä, uke tekee niin kuin käsketään ja jos olisi oikea hyökkäys, niin ei tämä toimisi. Tämä on tietenkin vähän ikävää aikidolle, kun puolustuksellisuutta hakevat ihmiset yleensä jättävät sitten peruskurssin kesken.

Mielestäni peruskurssilla kuitenkin opetellaan nimensä mukaisesti perusteet myöhemmälle harjoittelulle, josta tulee sitten "tehokkaampaa" ja itsepuolustuksellisempaa. Eli toisin sanoen aikidossa haetaan ensisijaisesti jotain muuta, ja vasta toissijaisesti puolustuksellisuutta. Mitä tämä "muu" sitten on?

Itse en ole vielä treenannut kovin kauaa, ja oma harjoitteluni on juuri sitä, että opetellaan muotoja, luodaan pohjaa tulevalle ja koitetaan ymmärtää itsepuolustuksen tulevan (ehkä) myöhemmin. Harjoittelussani on (ainakin toivottavasti) alkanut näkyä jotain merkkejä siitä, että kohtuu hyvä pohja jo on, vaikka paljon pitää kuitenkin vielä tehdä lisää. En kuitenkaan vielä oikein tiedä mitä se "muu" on.

Uskoisin sen liittyvän aikidon filosofiaan rauhaarakastavana ja harmonisena budolajina. Alkeiskurssin "epäkäytännöllisyys" ja "tehottomuus" kuvaa juuri sitä, että aikidossa ei pyritä vahingoittamaan ja että alkeiskurssilla tehdään varovasti ja hitaasti ja uke on "jutussa mukana". Ja eihän siitä tulisikaan yhtään mitään jos uke pistäisi täysillä hanttiin. Tekniikkaa ei opi niin. Ensin opitaan tekniikka ja sitten uke voi alkaa pistämään enemmän hanttiin jolloin tekniikan tekeminen vaikeutuu.

Myöhemmällä vaiheella voidaan sitten ottaa enemmän vapaata, joka on ainakin omasta mielestäni itsepuolustuksen kannalta parasta aikidossa, koska et voi miettiä että tuolle teen sen ja sen tekniikan ja tuolle sen ja sen....ei niin tehtäisi oikeassakaan tilanteessa. Luultavasti juoksisin oikeassa tilanteessa karkuun niin lujaa kuin vain ikinä pääsisin... :p Lisäksi vapaassa uket eivät voi "olla jutussa mukana", koska heillä ei ole harmainta aavistustakaan mitä nage aikoo tehdä.

En kuitenkaan pitäisi aikidoa kovin hyödyllisenä itsepuolustuksen kannalta, jos haluaa itsepuolustusta voi ottaa sitten jonkun muun lajin aikidon rinnalle... Aikidosta haetaan enemmän sitä hengellisyyttä ja rauhaa ja harmoniaa. Itselläni on ainakin usein treenien jälkeen hyvä ja energinen olo, tunne kuuluvani johonkin ja "olen sopusoinnussa maailman kanssa"... Vaikea sitä on kuvata, mutta paljon onnellisempi olen nyt kuin ennen aikidoa.

Harjoittelusta sen verran, että kun täällä on paljon puhuttu ylikunnosta jne. niin minusta sellainen harjoittelutahti, joka itsestä tuntuu hyvälle myös pidemmän päälle on hyvä. En tiedä niistä pausseista, että sitten vasta mennään treeneihin kun ei ole hinkua sinne. Mielestäni treeneihin pitää haluta mennä, muuten on aika ikävä treenata ja se ei kaiketikaan ole ideana? Tiedän kyllä kuitenkin hyvin ylikunnon oireet, sillä yhdessä vaiheessa harrastin rytmistä voimistelua ja jalkapalloa samaan aikaan jolloin minulla oli noin 6 krt/vk rytmistä ja 3 krt/vk futista eli 9 krt viikossa treeniä. Sillon tuli joskus aika ikävä olo, kun aika ei tuntunut riittävän mihinkään ja väsytti aivan hirveesti.... Aikidossa ylikuntoa en ole vielä ainakaan havainnut, kun treenejä on kuitenkin vain 4 krt/vk plus tennis päälle. Maanantai tosin on vähän vaikea päivä kun on sekä tennis että aikido. Mutta sekin onnistuu ihan hyvin, koska aikidossa tulee kuitenkin taukoja kun opettaja selittää. Ellei sitten satu joutumaan aina eteen Sitäkin on joskus harvoin sattunut. ^^

Kaiken kaikkiaan maltti on valttia aikidossa.. Jos alkeiskurssilla hätäilee, kyllästyy nopeasti ja jos myöhemmin hätäilee oppiminen luultavasti kärsii kun tähtää vain sinne jonnekkin, hakamaan, mustaan vyöhön ihan mihin vain....tiellä oleminen on tärkeämpää kuin virstanpylväisiin tuijottelu tai määränpään tähyily. Tosin tämä tie ei kyllä varmaan lopu koskaan...^^:P Ainakaan toivottavasti...

[Yuana]

Eilen 31.1.07 1,5 tuntii aikidoo.

Oli aika rankat treenit, koska olin toisiks ylin vyöarvo harkois, ja jouduin lähes aina eteen...kolme kertaa yks toinen tyyppi oli kans edes,...(onneks)...oisin läkähtyny muuten.

Tehtiin ryotedorista kokyonagea, kokyo-ho:ta....ikyo...kaikkee... Sitten myöhemmin harjoiteltiin vähän vapaata (yks kaveri oli ihan hädissään vaikka oli iha helppo ote, ja sen pitäis graduoida seuraavaks 4 kyu, jossa on vapaata... ) ja tehtiin ushirowazasta erilaisia kokyonageja... Oli ihan kivaa, vaikka ushirowaza kokyonagessa oli taas miljoona asiaa mitää pitää muistaa.... Kädet rentoina. Hyvä asento. Polvista alas....kädet ensin auki...sitten suljetaan ja viedään alas...ukella pitäisi olla tuntemus eteenpäin menosta koko ajan, myös sillon kun nage nojaa hiukan taaksepäin....huh huh... Ihan tarpeeks miettimistä yhdelle kerralle.

Sitten sai treenata graduointiin ja tein (yllätys yllätys) koshinagea. Ei se kyllä vielkään menny kunnolla, mutta tajusin jotenkuten idean ja sain heitettyäkkin kerran kunnolla.

[Yuana]

Eilen 2.2 2 tuntii aikidoo.

Ihan ookoot treenit, ensin tehtiin ryotedorista erilaisia juttui, ihan hyvin meni. Tai ainaski tuntu siltä... Sitte oli "kuntoaikidoo" Eli perustekniikoita tosi kovalla tempolla 20 kpl kutakin... Sensei kävi kans aina kaikilla ukena ja laski et teki 140 ukemia... Sit se sanoki jälkeenpäin et se treenas siin samalla Endo-sensein dan-leiriä varten..^^ Mut kyl se oli aika kovaa treenii meillekki....hiki tuli ja kotiin raahautuessa oli sellanen olo ettei jaksa enää mitään... Mutta kivaa oli..

[Yuana]

4.2.07 sunnuntaina alko uus peruskurssi ja jouduin näytökseen ukeks.... Sitte tehtiin vaan niitä ukemeita...:)Oli kiva neuvoo porukkaa, tajus et hei mä osaan jotain.. Omis harkois tehtiin sit vähän monimutkasempaa, mutta aika perus otteista eri variaatioita kaikista tekniikoista.

Maanantaina omissa treeneissä oli normaalei tekniikoita, ihan hyvä fiilis oli tehdä, vaikka joissakin tulikin senseiltä kritiikkiä. Joissain tekniikoissa sensei taas testasi liikkumistani tekemällä kanssani yhtäkkiä jonkun ihan muun tekniikan tai variaation... Joissain jutuis en kyl ihan tajunnu mitä se haki... Peruskurssilla liikkumisia, ukemeita ja paria ekaa tekniikkaa.

Keskiviikkona sensei oli ollut Endo-shihanin dan-leirillä ja sillä oli yllätys yllätys kaikkii juttui sielt leiriltä ja outoja otteita ja kaikkea muuta kivaa... Oli superkivat treenit. Tehtiin paljon ushirowazasta sekä katatedoria että sillee et otettaan hihoista kiinni.....(en tiiä nimee) En oo ikinä nähny sellasta otetta... Mut kivasti siitä sai tehtyä, sai kivan heittomomentin jos vaan pysty pitää ylävartalon ihan rentona ja lantiosta käänsi ni pari lensi ku leppäkeihäs...^^

Sit oli taas ukemiharjottelua, kovana ja pehmeänä ja sellasena paikaltaan lähtevänä "virveliheittona" joka tulee tosi kovaa maahan.. Mut ihan hyvin meni vaik se virveliheitto onkin vähän pelottava...

[Kalle Koskinen]

...ushirowaza kokyonagessa oli taas miljoona asiaa mitää pitää muistaa.... :? Kädet rentoina. Hyvä asento. Polvista alas....kädet ensin auki...sitten suljetaan ja viedään alas...ukella pitäisi olla tuntemus eteenpäin menosta koko ajan, myös sillon kun nage nojaa hiukan taaksepäin....huh huh... :x Ihan tarpeeks miettimistä yhdelle kerralle.

Jep, tätähän se aikido suurimmaksi osaksi vaikuttaa olevan. Kesällä treenasin juttua, jossa mentiin lyöntihyökkäykseen kiinni ja oikeastaan yksi asia piti muistaa (polvea, polvea). Ei kumma kyllä tullut tätä turhautumista, kun ei ollut väliä, että oliko tekniikka virheetöntä ja oliko pikkurilli sojottamassa oikeaan suuntaan. Asenne ratkaisi enemmän ja homma toimi. Nättiä se ei kyllä ollut...

Joissain tekniikoissa sensei taas testasi liikkumistani tekemällä kanssani yhtäkkiä jonkun ihan muun tekniikan tai variaation... Joissain jutuis en kyl ihan tajunnu mitä se haki...

Tämäkin vaikuttaa olevan yleistä aikidossa. Uken pitäsi aavistaa, että mitä ylempiarvoinen nage haluaa tehdä ja sitten toteuttaa se tekniikka nagen puolesta. Hyvä paikkaus vetäjältä kun huomaa, että tekemisensä ei toimikaan: " Joo, testaan vaan hieman tossa sun liikkumista... köh köh" Liikaa hienostelua ja jopa koulutettu ukekin (kuten itse olen) jää hölmönä paikalleen tai tekee ukemin johonkin ilmansuuntaan, ettei opettaja nolostuisi.

Jos teidän pääasiallinen oppi imetään Endolta, niin enpä ihmettele outoja otteita ja ihmeellisiä variaatioita. Olen minäkin joutunut nojailemaan ihmisiä kumoon ja on minuakin "kontrolloitu" yhdellä kädellä esimerkiksi ikkyossa.

Itse nautin niistä harjoitushetkistä, joissa minulla ei ole epäselvyyksiä, että mihin suuntaan mennään koska nage tekee minulle oikeasti jotain. Kaksi ihmistä reilusta sadasta on tehnyt minulle kotegaeshin oikeana heittona. Muissa tapauksissa "heitin" itseni.

Vaikka yleissävyni saattaa kuulostaa pessimistiseltä, niin jatka toki ihmeessä hommaa kun hyvältä tuntuu! Tarkoitus oli vain mainita nuo pari asiaa, mitkä minua (ja muutamaa muutakin) tökkii aikidon harjoittelussa. Hae vaikutteita mahdollisimman monesta paikasta ja käyhän pääkaupunkiseudulla vierailemassa useammallakin salilla. Jos liian pienessä piirissä pyöritään, niin puutteet voivat olla aikamoisia. Ennakkoluulottomuus on hyvä asia.

[JKoskinen]

Tänään kysyttiin, että onko Espoossa aikidotoiminta ja onhan siellä. Saatte ehkä syksyllä uuden harjoittelijan. Toinen tapaus jo, joka on päässyt jonkinlaiseen putkeen ja sitten muuttaa pois.


Pääasia, että harjoittelijat käyvät joskus siellä Japanissakin ja ehkä kovalla työllä saavat oikeita suhteita joihinkin opettajiin!

[Yuana]

Joissain tekniikoissa sensei taas testasi liikkumistani tekemällä kanssani yhtäkkiä jonkun ihan muun tekniikan tai variaation... Joissain jutuis en kyl ihan tajunnu mitä se haki...

Tämäkin vaikuttaa olevan yleistä aikidossa. Uken pitäsi aavistaa, että mitä ylempiarvoinen nage haluaa tehdä ja sitten toteuttaa se tekniikka nagen puolesta. Hyvä paikkaus vetäjältä kun huomaa, että tekemisensä ei toimikaan: " Joo, testaan vaan hieman tossa sun liikkumista... köh köh" Liikaa hienostelua ja jopa koulutettu ukekin (kuten itse olen) jää hölmönä paikalleen tai tekee ukemin johonkin ilmansuuntaan, ettei opettaja nolostuisi.

Oma opettajani puhuu tuntumasta ja mitä minä olen ymmärtänyt hän ei kuitenkaan tarkoita sillä sitä että uke aavistaa mitä nage haluaa ja tekee sitten tekniikan "itsekseen". Ja ei sensei koskaan ole sanonu että testaa liikkumistani.... Jos en ole tajunnut mitä hän siinä hakee niin sieltä tulee sitten joko atemi naamaan (ei kyllä kovin kovaa, mutta kuitenkin) tai sitten joku muu tekniikka. Eli aina on ollut pakko tehdä ukemi johonki suuntaan, ei vain siksi että ope ei nolostuisi... Usein on kyllä kaiken maailman kiemuroita tekniikoissa ja mennään kaiken maailman kummiin suuntiin, mutta olen ajatellut että se opettaa sitten tekemään tekniikan liikkui uke mihin suuntaan vaan. Mutta jos uke ei hae tuntumaa ja "pelaa yhteispeliä" niin jotain tiettyä tekniikkaa on hyvin vaikea oppia, koska harva liikkuu harjoitustilanteessa "oikein".

Jos teidän pääasiallinen oppi imetään Endolta, niin enpä ihmettele outoja otteita ja ihmeellisiä variaatioita. Olen minäkin joutunut nojailemaan ihmisiä kumoon ja on minuakin "kontrolloitu" yhdellä kädellä esimerkiksi ikkyossa.

Pääasiallinen oppi tulee kyllä käsittääkseni enemmänkin Franck Noëlilta kuin Endolta, vaikka Endon leirillä toki käytiin tänäkin vuonna viime viikonloppuna. Ja oli siellä niitä vähän erikoisia "nojaillaan ihmisiä kumoon-tekniikoita", mutta minusta siellä oli kyllä jotain ihan toimivaakin. Yhden käden ikkyo on ehkä vähän liioiteltu, mutta ehkä Endo haluaa korostaa nimen omaan sitä että ei oteta kiinni ja tunnustellaan parin liikkumista. Omalla kohdallani ainakin joku sai tämäntapaisessa ikkyo-harjoituksessa (ihan kahdella kädellä kuitenkin...) minut lentämään kunnolla mahalleni tatamille ja ilmat meni puoliksi pihalle. Tosin tulin kunnolla ylös ja kohti jolloin jalat lensivät alta. Tuntumaharjoittelussa kai onkin aika tärkeää että uke muistaa tehtävänsä hyökätä koko ajan eikä ensimmäisen hyökkäyksen jälkeen jää odottelemaan että mihin suuntaan ohjataan. Itselläni olen huomannut että teen aika usein niin....
Endon leirillä oli ihan kivaa ja monet ylemmät vyöt opettivat paljon siitä nikyon variaatiosta joka on ollut itselleni vähän hämärä. Omassa seurassa on tätä kyseistä variaatiota treenattu aika lailla samalla tavalla kun Endokin, joten se oli tuttu, mutta horjutuksen suunta, ajoitus ja parin liikkeiden tunnusteleminen olivat aika hakusessa... Mutta opinpahan ainakin, että jos pari pyrkii kovasti ylös niin mikä ettei, annetaan vähän löysää ja horjutetaan uudelleen kohti tukijalkaa.

Kaksi ihmistä reilusta sadasta on tehnyt minulle kotegaeshin oikeana heittona. Muissa tapauksissa "heitin" itseni.

Olen ajatellut, että se on tavallaan siinä ideanakin, että uke "heittää itse itsensä", jottei ranne hajoa. Tavallaan vastatekniikkanan lukkoon pakenee lukosta ukemilla... Lisäksi jos nage osaa tehdä siihen oikeanlaisen vauhdin ja suunnan niin sitä lukkoakaan ei vältämättä tarvita.... en sitten teidä jos teillä seurassa haetaan jotain ihan muuta, kun tehdään kotegaeshia.

Vaikka yleissävyni saattaa kuulostaa pessimistiseltä, niin jatka toki ihmeessä hommaa kun hyvältä tuntuu! Tarkoitus oli vain mainita nuo pari asiaa, mitkä minua (ja muutamaa muutakin) tökkii aikidon harjoittelussa. Hae vaikutteita mahdollisimman monesta paikasta ja käyhän pääkaupunkiseudulla vierailemassa useammallakin salilla. Jos liian pienessä piirissä pyöritään, niin puutteet voivat olla aikamoisia. Ennakkoluulottomuus on hyvä asia.

Juu, jatkan toki, kun minulle ei ole niin kauhean tärkeää aikidon toimivuus ja tehokkuus. Onhan se ihan kiva että niissä tekniikoissa on taustalla itsepuolustuksellisuutta, mutta sitä tuntumaa ja muuta sellaista on ihan kiva hakea, eikä se varmaan ainakaan haittaa. Ja jos aikidon hajoittelussa tökkii muutama asia, niin niihin voi varmaan hakea paikkausta muista lajeista... Ja kyllä tässä varmaan vielä ehtii käydä monellakin salilla uusia tuulia kokeilemassa, kun aikidoa nyt luultavasti tullaan aika kauan harrastamaan, ainakin toivottavasti. Ja ehkä myöhemmin joitain muitakin lajeja, kun omalla senseillä on kaiketikin sellainen käsitys että ns. pääläjin rinnalle on ihan hyvä ottaa muita lajeja sitten ku on treenaillut jonkun aikaa.. Kaikkea on aina kiva kokeilla. Jos ei tykkää niin sitten ei tykkää. Täytyy vaan katsoa miten aika riittää..

Tänään kysyttiin, että onko Espoossa aikidotoiminta ja onhan siellä. Saatte ehkä syksyllä uuden harjoittelijan. Toinen tapaus jo, joka on päässyt jonkinlaiseen putkeen ja sitten muuttaa pois.

Tervetuloa vaan uudelle harjottelijalle. Se on tietty ikävää kun joutuu muuton takia luopumaan hyvästä, jo tutuksi tulleesta seurasta, mutta kiva se on jos jaksaa muutosta huolimattaa jatkaa harjoittelua..

Pääasia, että harjoittelijat käyvät joskus siellä Japanissakin ja ehkä kovalla työllä saavat oikeita suhteita joihinkin opettajiin!

Joo, se on tärkeää. Itsekin ajattelin tässä joskus hiukan vanhempana, ehkä korkeakoulussa tjs lähteä Japaniin vaihtoon. Sillon olisi ehkä taitotasokin jo sen verran korkealla että saisi jotain irtikin siitä harjoitteusta. Molemmat senseit (toinen Sapporossa ja toinen Tokyossa Hombulla) ja yksi toinenkin tyyppi seurastamme ovat olleet japanissa vaihdossa ja kovasti ovat kertoneet sen olevan silmiä avaava kokemus jne...

[JKoskinen]

Kaksi ihmistä reilusta sadasta on tehnyt minulle kotegaeshin oikeana heittona. Muissa tapauksissa "heitin" itseni.

Olen ajatellut, että se on tavallaan siinä ideanakin, että uke "heittää itse itsensä", jottei ranne hajoa. Tavallaan vastatekniikkanan lukkoon pakenee lukosta ukemilla... Lisäksi jos nage osaa tehdä siihen oikeanlaisen vauhdin ja suunnan niin sitä lukkoakaan ei vältämättä tarvita

Minäpä ajattelen lähes kaikki tekniikat samana tai ainakin yritän. Neuvon monesti, että kotegaeshin asenne on sama kuin iriminagen. Näitä pidetään yleensä lajin keskeisimpinä tekniikoina tai samana tekniikkana.

[Yuana]

Nyt meni kyllä vähän yli. Kaikki aikidon tekniikat samoja? Asenne tai perusidea kyllä ovat samoja, mutta en ymmärrä miten ne muuten voivat olla samoja.. Siis onhan aina kaikissa aikidon tekniikoissa ideana horjuttaa paria ja sitten tehdä loppuun heitto tai maahavienti ja lukotus... Mutta kyllä silti ajattelen ne eri tekniikkoina. Mutta ehkä ne myöhemmin jotenkin sulautuu samaksi tai jotain...^^

Oon ollut vähän kipee Endon leiristä saakka, niin ei eilen päässyt treenaamaan . Sunnuntaina sentään pääsi vielä omiin treeneihin jossa sensei yhdisti sekä Noëlin, että Endon tyyliä . Se tuli testaamaan sitä tekniikkaa ensin minulla ja se toimi ihan hyvin vaikka luulin ensin että siitä tulisi kaitenage. ^^ Kivaa oli... ja jotkut leirin tekniikoista hahmottuivat vielä lisää kun näki miten oma sensei ne tekee..

Huomenna ei vielä varmaankaan voi mennä treeneihin ,mutta perjantaina viimeistään.

[JKoskinen]

Nyt meni kyllä vähän yli. Kaikki aikidon tekniikat samoja? Asenne tai perusidea kyllä ovat samoja, mutta en ymmärrä miten ne muuten voivat olla samoja..

Katso vaikka tästä videosta kotegaeshi. Katso käden kiertoa: onko ranteen murskausta?
Seuraavaksi vaikka Yamadaa. Shihonagen ja iriminagen varsin selkeää esittelyä, unohda kädet.

Löytyikö yhtäläisyyksiä?

[Kalle Koskinen]

Olen ajatellut, että se on tavallaan siinä ideanakin, että uke "heittää itse itsensä", jottei ranne hajoa. Tavallaan vastatekniikkanan lukkoon pakenee lukosta ukemilla... Lisäksi jos nage osaa tehdä siihen oikeanlaisen vauhdin ja suunnan niin sitä lukkoakaan ei vältämättä tarvita.... en sitten teidä jos teillä seurassa haetaan jotain ihan muuta, kun tehdään kotegaeshia. :)

Minulle tuli jännä ajatus mieleen. Meillä aikidossa harjoitellaan lukkoa, jolla voi rikkoa ranteen. Jotta nage ei rikkoisi meidän rannetta, niin opettelemme hyppäämään ihan itse lukon alta pois. Eli meille opetetaan että kun tapahtuu noin, niin siihen pitää reagoida näin. Kun samaa lukkoa tehdään tavan ihmiselle, niin hän ei välttämättä kerkiäkään pelastaa rannettaan, koska kukaan ei ole opettanut häntä hyppäämään ranteensa ympäri. Tavan ihminen ei hyppää alta pois vaan jää vaikka jäpittämään paikalleen ja saattaa vielä hutkaista vapaalla kädellä tai tehdä jotain muuta hauskaa. Näin ollen opettelemme tekniikkaa, joka toimii vain hereillä olevaa ja koulutettua aikidokaa vastaan.

Lisäksi tuli sekin mieleen, että jos minä olen hyökkääjä ja silti heti nagen alkaessa toimia alan valmistautua mahdolliseen pelastautumisheittoon tai muuhun pakokeinoon ja luovun omista hyökkäysaikeistani, niin olenko minä koskaan hyökännytkään? Miten nage voi harjoitella kunnollista tekniikkaa jos uke ei hyökkää eikä vastustele kunnolla? Tämä menee minun logiikan mukaan siihen hommaan jossa ihmiset opettelevat kuvioita yhdessä, jotta molempien liikkeet tekisivät nätin näköisen kokonaisuuden. Niin kuin parien taitoluistelu.

Edelleen pidän hyvänä kotegaeshina sitä, jossa uken ei tarvitse ajatella mitään kuvioita, vaan hänet puhtaasti heitetään. Se on hauska tunne kun tiedät hyökkänneesi ja jostain kumman syystä löydät itsesi tatamilta ja ihmettelet, että miten sinne päädyit.

EDIT: En yritä tahallani ja pahantahtoisesti sotata päiväkirjaasi, vaan nämä ajatukset tulivat kirjoituksistasi mieleeni. Itse olen pitänyt nyt hieman lajista taukoa ja olen jollain tavalla tarkastellut lajin treenaamista ulkopuolisen silmin.

[Yuana]

kirjoitti:
Nyt meni kyllä vähän yli.Embarassed Kaikki aikidon tekniikat samoja? Asenne tai perusidea kyllä ovat samoja, mutta en ymmärrä miten ne muuten voivat olla samoja..

Katso vaikka tästä videosta kotegaeshi. Katso käden kiertoa: onko ranteen murskausta? Smile
Seuraavaksi vaikka Yamadaa. Shihonagen ja iriminagen varsin selkeää esittelyä, unohda kädet.

Löytyikö yhtäläisyyksiä?

Ei ollut käden murskausta ei... Ja löytyi yhtäläisyyksiä joo jos sen ihan tolleen ajattelee... Ne kädet kyl hämää. Mut vartalon liike on sama.

kirjoitti:
Olen ajatellut, että se on tavallaan siinä ideanakin, että uke "heittää itse itsensä", jottei ranne hajoa. Tavallaan vastatekniikkanan lukkoon pakenee lukosta ukemilla... Lisäksi jos nage osaa tehdä siihen oikeanlaisen vauhdin ja suunnan niin sitä lukkoakaan ei vältämättä tarvita.... en sitten teidä jos teillä seurassa haetaan jotain ihan muuta, kun tehdään kotegaeshia.

Minulle tuli jännä ajatus mieleen. Meillä aikidossa harjoitellaan lukkoa, jolla voi rikkoa ranteen. Jotta nage ei rikkoisi meidän rannetta, niin opettelemme hyppäämään ihan itse lukon alta pois. Eli meille opetetaan että kun tapahtuu noin, niin siihen pitää reagoida näin. Kun samaa lukkoa tehdään tavan ihmiselle, niin hän ei välttämättä kerkiäkään pelastaa rannettaan, koska kukaan ei ole opettanut häntä hyppäämään ranteensa ympäri. Tavan ihminen ei hyppää alta pois vaan jää vaikka jäpittämään paikalleen ja saattaa vielä hutkaista vapaalla kädellä tai tehdä jotain muuta hauskaa. Näin ollen opettelemme tekniikkaa, joka toimii vain hereillä olevaa ja koulutettua aikidokaa vastaan.

Lisäksi tuli sekin mieleen, että jos minä olen hyökkääjä ja silti heti nagen alkaessa toimia alan valmistautua mahdolliseen pelastautumisheittoon tai muuhun pakokeinoon ja luovun omista hyökkäysaikeistani, niin olenko minä koskaan hyökännytkään? Miten nage voi harjoitella kunnollista tekniikkaa jos uke ei hyökkää eikä vastustele kunnolla? Tämä menee minun logiikan mukaan siihen hommaan jossa ihmiset opettelevat kuvioita yhdessä, jotta molempien liikkeet tekisivät nätin näköisen kokonaisuuden. Niin kuin parien taitoluistelu.

Edelleen pidän hyvänä kotegaeshina sitä, jossa uken ei tarvitse ajatella mitään kuvioita, vaan hänet puhtaasti heitetään. Se on hauska tunne kun tiedät hyökkänneesi ja jostain kumman syystä löydät itsesi tatamilta ja ihmettelet, että miten sinne päädyit.

EDIT: En yritä tahallani ja pahantahtoisesti sotata päiväkirjaasi, vaan nämä ajatukset tulivat kirjoituksistasi mieleeni. Itse olen pitänyt nyt hieman lajista taukoa ja olen jollain tavalla tarkastellut lajin treenaamista ulkopuolisen silmin.

Mutta jos se tavallinen ihminen ei tee ukemia, niin silloinhan hänen ranteensa hajoaa. Paitsi jos aikidoka keskittyy siihen toiseen käteen ja tekee vaikka jonkun muun tekniikan. Sillä tavalla rannekkin ehkä säästyy. Eri asia sitten kannattaako kotegashia sitten treenata jollei se toimi tavallista ihmistä vastaan, mutta en tiedä onko aikidon tarkoituksenakaan aina toimia. Kotegaeshillahan voidaan hakea ajoituksen oppimista tai jotain muuta. Tai sitten sitä, että oppii tekemään myöhemmin sen kotegaeshin niin ettei lukkoa tarvita vaan uke todella tietää hyökänneensä ja löytää itsensä tatamilta, ja ihmettelee miten päätyi sinne. Se nimittäin on minustakin hauska tunne kun joku osaa heittää niin että ei tiedä mitä tapahtui, yht'äkkiä vaan huomaa olevansa tatamin pinnassa..^^ Ja kotegaeshin voi todella tehdä ilman lukkoa sillä tavalla. Nimimerkillä kokemusta on. Taisin oppia kovan ukemin sillä tavalla.

Minusta uken ei kyllä pitäisi alkaa heti nagen toimiessa miettiä mitään pelastautumisheittoa vaan nimenomaan pistää vastaan ja hyökätä edelleen. Se usein helpottaa nagen toimintaa, koska nage voi käyttää uken voimaa hyväkseen. Nagelle tulee usein vaikeuksia jos uke ei hyökkääkkään, koska tekniikan toimivuus on tavallaan laskettu sen varaan että uke hyökkää. Ja vasta sitten kun on pakko, tehdään ukemi, mutta meinasin aikaisemmalla kommentillani että jos uke jäisi siihen vain jäkittämään niin ranne siinä voisi mennä, eli vältetään ukemilla se ja sitten voidaan koittaa vaikka päästä uudestaan pystyyn. Eli mielestäni ukemi ei ole luovuttamista vaan edullisemman aseman hakemista, vaikka tataminpinta ei kovin edullinen asema olekkaan. Kaikkein parashan mielestäni kuitenkin on jos heitto on sellainen ettei siinä tarvittaisi koko lukkoa (eikä siis kipua).

Toisaalta uke ei saisi laittaa liikaa vastaan, ennen kuin nage osaa tekniikan edes jotenkuten, sillä kuinka joku voi oppia tekniikan jos ei saa sitä kertaakaan toimimaan kun uke on niin hankala? Eli se kärrynpyörävertaus, että kiristetään akselia (tjs....en ole perehtynyt kärryihin :p ) niin paljon että pyörät pyörivät juuri ja juuri ja sitten löysätään vähän niin että tekniikka toimii. Kun taitotaso kasvaa voi akselia kiristää yhä enemmän kunnes sitä ei enää saa kireämmälle... Eli toisin sanoen kun uke ei enää pysty hyökkäämään tehokkaammin. :p

Ja minun puolestani saat aivan vapaasti "sotata" päiväkirjaani, saat minut miettimään kantaani eri asioihin ja ihmisten mielipiteitä on aina hauska kuulla. Ja se että pidät taukoa lajista on varmaan selkeyttänyt näkemyksiä ja tuonut uusia mielipiteitä, kun ei aina katso lajia ihannoivasti ylöspäin. Itse ainakin huomaan usein tekeväni niin, luultavasti tuossa ylläkin, eli yritän vakuuttaa itselleni ja koko maailmalle että aikidolla on vastaus kaikkeen mahdolliseen, vaikkei niin tietenkään ole. Se on vain sitä että haluaisi uskoa oman lajin olevan "se paras" tai "toimivin" jne.