Wado-ryu karate

[halmehe]

Jari on kyllä jaksanut tutkia kaikenlaista joten siinäkin mielessä tuo Wado vyö on hieno juttu koska tyylissä on upotettuna jujutsu tausta. Muistan Jarin -78 vuodelta, kun olin Hämeenlinnassa intissä ja kävin muutaman kerran heidän karate treeneissä.

[nisukka]

AVOIN KIRJE WADORYUN DAN-KOLLEGIOLLE
23.8.2003

Arvoisa Dan-kollegio,

Kilpakaratessa saatiin muutama vuosi sitten päätökseen sääntöjen modernisointi. Näin jälkeenpäin voidaan sanoa, että muutokset olivat hyviä erityisesti karaten sisällön kannalta! Karaten sisältöön liittyviä muutoksia olivat potkujen ja kaatotekniikoiden painottaminen kilpakumitessa sekä bunkain tuominen mukaan katakilpailuihin. Nämä muutokset ovat jo muuttaneet karaten harjoittelua monipuolisemmaksi - ainakin kansainvälisissä kilpakaratepiireissä.

Mielestäni samanlainen modernisointi olisi nyt tehtävä myös tyylisuunnissa. Muutoksen tulisi olla samansuuntainen kuin kilpakaraten sääntömuutostenkin: harjoittelua on monipuolistettava ja tekniikkavalikoimaa nykyaikaistettava. Tavoitteena on ennen kaikkea harjoiteltavan karaten sisällön parantaminen, ja sitä kautta harrastajamäärän saaminen nousuun.

Listasin Karateliiton sivuilla olevassa artikkelissa suuntaviivoja siitä, mihin suuntaan karatea tulisi kehittää. Artikkeli on luettavissa täällä:
http://www.karateliitto.fi/karate/karat" onclick="window.open(this.href);return false; ... nnemuutos/

Alla on summattuna mielestäni keskeisimmät ajatukset siitä, mitkä ovat olennaisimmat ylätason periaatteet karaten kehittämisessä. Kunkin periaatteen perässä on heitetty ilmaan ajatuksia siitä, mitä nämä muutosideat voisivat tarkoittaa wadoryu-karaten kehittämisessä. Toivonkin wadoryun dan-kollegion harkitsevan näitä kehitysehdotuksia!

1) Sisältö ennen muotoa

Periaate: Karaten sisältö tulisi asettaa etusijalle. Sisältö on tärkeämpää kuin muoto. Harjoiteltavien asioiden oppiminen on tärkeämpää kuin itse harjoitteet.

Wadoryun kamppailuperiaatteet ovat tyylisuunnan tukipilareita. Niitä ovat mm.
a. yhtäaikainen torjunta, väistö ja vastahyökkäys
b. tehokas lantion käyttö
c. minimiväistön ja ohjaavan torjunnan periaatteet
d. tehokkaat Nai Hanchi -pohjaiset lähitekniikat

Nämä wadoryun pääperiaatteet sopivat hyvin moneen sovelletun karaten osa-alueeseen. Wadoryussa pitäisi opettaa näiden periaatteiden mukaista kamppailutaitoa ja näin opittuja taitoja pitäisi kyetä soveltamaan elävässä tilanteessa, esim. itsepuolustuksessa tai ottelussa. Soveltamaan taas ei opi ilman soveltavan tekniikan harjoittelua.

2) Soveltava karate

Periaate: Soveltavaa karatea on kehitettävä ja sen harjoittelua on lisättävä. Sen osa-alueita ovat mm.
a. itsepuolustus (kataan ja bunkaihin pohjautuva karate)
b. kamppailukarate (vapailla tai puolivapailla säännöillä tapahtuva otteleminen)
c. kilpakarate (sisältäen sekä kilpakatan että –ottelun)
d. kuntokarate (esim. karatebic, budobic, kuntopotkunyrkkeily)

Seurojen on mietittävä, mitä osa-aluetta he haluavat painottaa. Vain harva seura pystyy panostamaan moneen soveltavan karaten osa-alueeseen. Liiallisesta soveltamisesta puuttuu punainen lanka.

Bunkai ja itsepuolustus wadoryussa: Suomen wadossa on vahvat perinteet katan opettamisessa. Niistä kannattaa pitää kiinni. Lisäksi wadoryun sanotaan olevan jujutsupohjainen tyylisuunta. Nämä yhdistämällä voitaisiin ajatella, että wadoryussa olisi helpohkoa siirtyä opettamaan todellisessa itsepuolustustilanteessa toimivaa bunkaita katojen muodon opettelun rinnalla.

Katan ja bunkain oppimisen tulisi kulkea käsi kädessä karateopetuksen alusta saakka; poikkeuksena kuitenkin juniorikarate, johon on sisällytettävä korkeintaan rajattu määrä tositilanteessa toimivia katan sovelluksia.

Kata, johon ei liitetä bunkaita, ei sisällä käytännössä ollenkaan kamppailullista arvoa.

3) Monipuolisuus

Periaate: Karate on palautettava kokonaiseksi kamppailulajiksi. Karatekan olisi hallittava muutkin kamppailun osa-alueet kuin lyönti- ja potkutekniikat pitkältä etäisyydeltä.

Wadoryussa lukkojen, kaatojen ja lähikamppailun opettamista on lisättävä.

4) Pariharjoitteiden merkitys

Periaate: Pariharjoittelun määrää on lisättävä. Sen on sisällettävä koko kirjo määrämuotoisista harjoituksista erilaisten puolivapaiden trillien kautta vapaaseen harjoitusotteluun.

Wadoryun määrämuotoisten paritekniikoiden määrää on karsittava ja tilalle on tuotava wadoryun periaatteita tukevia puolivapaita harjoitteita. On parempi osata rajattu määrä tekniikoita hyvin kuin iso liuta pariharjoitteita ulkokohtaisesti.

5) Perustekniikka

Periaate: Perustekniikka on karaten kivijalka. Sitä kannattaa vaalia, mutta periaatteena pitäisi olla, että perustekniikkaa ei harjoitella ellei tiedetä, mistä käytännön tilanteesta on kyse. Perustekniikan on tuettava muuta tekemistä. Sen ja sovellusten välille on rakennettava kiinteä yhteys. Ilmaan tehtävän perustekniikan rinnalle on tuotava parin kanssa ja harjoitusvälineisiin tehtävää perustekniikkaa.

Perustekniikka on wadoryussa tällä hetkellä suhteellisen hyvässä jamassa, mutta siihenkin pitäisi tehdä joitain pieniä tarkennuksia. Muutamia vanhentuneita harjoitteita tulisi poistaa, kuten esim. kette junzuki no tsukkomi ja kibadachissa tehtävät perustorjunnat. Niiden tilalle voidaan ottaa toimivammat versiot, esim. torjunnat parin kanssa heti alkeiskurssilta lähtien. Näiden lisäksi perustekniikkaan olisi lisättävä muutamia moderneja tekniikoita, esimerkiksi reisiin suunnatut potkut ja niiden torjunnat.

Wadoryun perustekniikkaa tulee harjoitella tasapuolisesti ilmaan, parin kanssa ja harjoitusvälineisiin (esim. potkutyynyt, pistehanskat, säkki ja makiwara).

6) Luonnollisuus

Periaate: Karaten liikkumista ja asentoja on muokattava luonnollisempaan suuntaan. Tikku-ukkomaista suoritustapaa on vähennettävä radikaalisti.

Pääosa wadoryun paritekniikoista tehdään jo nyt luonnollisissa asennoissa kuten otteluasennossa. Myös ippon kumite –harjoitteet tulisi muuttaa luonnollisemmiksi. Tekniikat olisi tehtävä jatkuvalla liikkeellä, jolloin wadoryun piiskamainen kime ja nopea lantion käyttö pääsevät oikeuksiinsa. Timo Klemolaa lainaten wadoryn kimen pitäisi olla niin lyhyt, että voidaan sanoa, että wadossa ei ole varsinaisesti kimeä lainkaan.

7) Tyylisuunnat ja vyökokeet

Periaate: Tyylisuuntien tekniikoita ja harjoitusmenetelmiä on modernisoitava. Muutosten on heijastuttava myös vyöjärjestelmään. On mietittävä, mitä vyökokeilla halutaan mitata ja rakennettava ne sen perusteella.

Kaikkien kohdissa 1–6 mainittujen muutosten pitäisi heijastua wadoryun vyökokeisiin tavalla tai toisella.

8) Keskustelu

Periaate: Ilman keskustelemista ja kyseenalaistamista karaten kehitys pysähtyy. Karateyhteisö ei saa käyttäytyä kuin kansa sadussa keisarin uudet vaatteet.

Keskustelu wadoryun modernisoimisesta on aloitettava. Mitkä ovat wadoryun keskeisimmät periaatteet? Miten niitä voi tehokkaimmin harjoitella? Mitä Suomen wadoryu-karaten halutaan olevan vuonna 2020?

Vaikka esittämiäni muutoksia ei voitaisi tai haluttaisi toteuttaa, toivon silti, että tämä avoin kirje toimii yhtenä herätteenä tuossa viimeisessä kohdassa mainitulle keskustelulle.

Haluan vielä korostaa, että tarkoituksenani on tuoda nämä ehdotukset keskusteluun ehdottoman rakentavassa hengessä. Uskon, että kaikilla meillä on sama tavoite: wadoryu-karaten sisällön vaaliminen ja kehittäminen!

Karateterveisin,
Jyrki Innanen

Huhhuh, otetaapa tämä 23 vuoden takainen avoin kirje uudelleen käsittelyyn. Tekstissä heitettiin aikanaan kysymys: ”Mitä Suomen Wado-ryu-karaten halutaan olevan vuonna 2020?” Ihan mielenkiinnosta, haluaisiko joku kommentoida, missä tällä hetkellä (2026) mennään?

Kun luen tekstiä uudelleen vuosien jälkeen, päällimmäisenä tulee mieleen, että kirjoittaja katsoo Wadoa jonkin toisen kamppailulajin, ehkä Hokutoryun tai vastaavan lasien läpi. Analogiana toimisi tilanne, jossa jalkapalloilijat menisivät koripallokentälle sanomaan: ”Vaihdetaan korit maaleihin, annetaan maalista yksi piste ja kosketaan palloon vain jaloilla. Säilytetään silti koripallon kenttäkoko ja peliasut, ja kutsutaan tätä edelleen koripalloksi.”

Toisena esimerkkinä: jos Shotokan-puristi tekee Goju-ryun katoja, tulos ei ole Goju-ryuta. Se on edelleen Shotokania, mutta Gojun ulkomuodolla.

Vaikuttaa siltä, että kirjoittaja on kokenut Wadossa jonkinlaista puutetta. Jotain, mitä hän on saattanut löytää toisen lajin parista toimivina katu- tai itsepuolustustekniikoina. En osaa sanoa hänen Wado-taustastaan, sillä se ei tekstistä ilmene enkä tunne kirjoittajaa. Tulee kuitenkin käsitys, ettei tausta ole kovin kattava tai sitten hän on ajautunut treenipiireihin, joissa Wadoa ei ole laaja-alaisesti opetettu.

Wadon syvällinen ymmärrys ja harjoitteiden tavoitteet tuntuvat olevan hukassa. Kirjoittaja toteaa muun muassa seuraavaa, jolle tuli hieman hymähdettyä: ”Muutamia vanhentuneita harjoitteita tulisi poistaa, kuten esim. kette junzuki no tsukkomi ja kibadachissa tehtävät perustorjunnat.” Tämä paljastaa melko selvästi, että harjoitteita tarkastellaan puhtaasti RBSD-lasien läpi.

Todettakoon kuitenkin, että kirjeessä on myös hyviä pointteja: harjoittelun monipuolisuus, tekniikoiden soveltaminen ja välineharjoittelu ovat tärkeitä teemoja. Uskon ja toivon, että kirjoittajallakin on vuosien saatossa kertynyt lisää avarakatseisuutta ja kypsyyttä eri kamppailulajeja kohtaan.

Ja vielä loppuun haluaisin itse painottaa, että mielestäni Wadossa (tai miksei muuallakin) iso rooli on harrastajan omatoimisella tutkimisella. Kukaan ei kiellä sinua treenaamasta vaikka kaverin kanssa jotain muuta. On se sitten Wadon tekniikoiden soveltamista (enemmän taikka vähemmän itsepuolustus-/kamppailumielessä), pistareihin tai säkkiin paukuttelua tai ihan kokonaan toisen lajin juttujen tutkimista. Ei niitä kaikkia tarvitse sinun sensein syöttää lusikalla suuhun. Ota itsekin vastuuta omasta kehityksestäsi.

[Jussi Häkkinen]

Olen näin perinteisen hojoilun harjoittajana ollut tyytyväinen seuratessani Wadon ja muiden tyylien muovautumista Suomessa Finn-karatesta tyylien juurien suuntaan ja omaan sisältöönsä yleislajien sijaan. Jo vuosikymmeniä sitten kun puhuimme juuri yleiskaratekehitystä ja sekoittelua vastaan.

Tuossa tekstissä hymyilyttävää on etenkin se, miten sisältöä penätään korvaa ja innokkaasti sisältöä kuitenkaan lainkaan tuntematta.

Karateliiton muuttuminen yleisdanileimasimesta tyylit selkeästi erottavaksi on myös hyvä asia, joskaan en edelleenkään tiedä, mihin liittoa sportin ulkopuolella edes tarvitaan.

*tiphat*

[Lasse Candé]

Tuosta Karaten rakennemuutoksesta ja ennen kaikkea Jyrkistä.

Jyrki Innanen sensei suoritti joskus 2000 plusmiinus vuosia Wadoryun 1 danin. (Aloitti muistaakseni 1991 tai 1992 ja eteni varmaankin melko nopeasti.) Hänen Wado-opettajansa oli Yrsa Lindqvist (myöh. Ranki) sensei, mutta Honbu oli monipuolinen ja melko kokeellinen seura, johon tuli karatekoita eri taustoista.

Myöhemmin Jyrki oli minunkin opettajani. Yhdessä vaiheessa meidän treenit olivat:
- Jyrkin jokseenkin Ashiharamaisia treenejä suojin
- Yrsan Wadotreenit
- Kilpakaratetreenit
- Kaksi vapaavuoroa, joista toiselle tuli pikkuhiljaa vapaaottelua / mattopainia vapaavuoroilun viereen

Kävin itse kaikissa, mutta koska aiemman kymmenen vuoden mittaisen sekamelskataustani takia halusin nimenomaan järjestelmällisyyttä ja pidin Wadosta, niin satsasin vapaavuoroilla Wadon takomiseen.

Tuo teksti on kirjoitettu jonkin verran ennen tuota treeniviikkomaisemaa.

Jyrki on tällä hetkellä melko korkealla Koryu Uchinadissa ja treenaa aktiivisesti. Noihin aikoihin hän oli tutustunut laajasti Jalamon antiin ja ainakin jossain määrin Klemolan sekä kävi paljon Shotokain (vaiko Shotobudon??) leireillä ja treenasi myös Ashiharaa.

Hänellä on aina kun minä olen hänet tuntenut ollut hyvä ymmärrys kamppailusta. On varmaankin vain ollut kyse mieltymyksistä. Sen verran paljon olen aikoinaan kanssaan vääntänyt ja myöhemmin juteltu yhteisymmärryksessä, että uskoisin Jyrkin voivan allekirjoittaa tämän viestin melko pitkälle.

Sanottakoon, että ymmärrän tuon tekstin melko hyvin ajassa missä se tuli. Koko Euroopassa on Wado kehittynyt hurjaa vauhtia jostain pyöreästi vuodesta 2010 alkaen, kun maailma on pienentynyt. Ehkä vastauksena nisukan pohdintaan nykytilasta, on ollut Wadon tyylikehitykselle hyväksi, että tyyli itsessään kiinnostaa enemmän ja eurooppalainen verkosto on vahvistunut. Ratkaisu löytyikin sitä kautta, että ollaan menty syvemmälle tyyliin ja yhteisöt pidemmälle.