Oikeuskäytäntö ja yleinen oikeustaju

[sikajudoka]

Poliisin toiminta herättää paljon kysymyksiä ja Securitaksen turvapäällikkö joutui sijaiskärsijäksi.

[sinappi]

Hoitaako poliisi tosiaan sen luonteisia keikkoja kuin tuossa jutussa kuvattiin? Eli pyörii tarvittaessa perheen turvana huvipuistossa tms.?

Kyllä. Poliisilla on positiivinen velvollisuus suojella ihmisiä. Tämä ilmenee polisiilain 1 luvun 1 §:stä, jonka mukaan "poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, kansallisen turvallisuuden suojaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta estäminen, paljastaminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen." Tässä yhteiskunnassa on nimenomaan poliisin tehtävä estää terroristimiestä tappamasta entistä perhettään, ei hyvinvointialueen - jos siis tällainen varteenotettava uhka on olemassa.

[sikajudoka]

Totuus on kyllä jotain muuta.

https://www.hs.fi/tutkiva/art-2000011773631.html

[sinappi]

Olen vuosikaudet toitottanut tuota samaa, mitä Koskimäki sanoo, että lähestymiskieltoja rikkovat tulisi pidättää ja hakea vangittaviksi.

[Ile]

Tässähän oli vielä bonuksena se, että mies oli jo määrätty karkotettavaksi mutta sitäkään ei saatu noiden tapahtumien aikana toteutettua.

[Mika]

Tämä Suomen oikeushistorian yksi poikkeuksellisimmista vyyhdeistä on saatu päätökseen − tai ainakin taas se on saatu päätökseen.

https://www.satakunnankansa.fi/kotimaa/ ... 74649.html

Tämä jää historiankirjoihin. Yksittäinen elokuva ei riittäisi alkuunkaan vaan sen pitäisi olla sarja elokuvia tai TV-sarja.

[Jorge]

Tämä Suomen oikeushistorian yksi poikkeuksellisimmista vyyhdeistä on saatu päätökseen − tai ainakin taas se on saatu päätökseen.

Tai ainakin osa siitä on saatu päätökseen; se, mistä kaikki tuo on saanut alkunsa, on edelleen ratkaisematta.

[Mika]

En ole mitenkään erityisesti tutkinut asiaa, mutta käsittääkseni rangaistusten koventaminen vaikuttaa kyllä jonkin verran; erityisesti nuoriin ja talousrikollisiin.

Tämä on aihe, josta on Potkussa keskusteltu melko laajasti vuosien saatossa. Nopea haku osui tähän viestiin. Tuo on yksi ketju, jossa aihetta on käsitelty, ja toinen on sitten se vanhempi oikeustajua käsittelevä ketju.

viewtopic.php?p=829129-oikeuskäytäntö-j ... ju#p829129

MUOKKAUS: Ne ketjut onkin yhdistetty, joten suurin osa kovia rangaistuksia käsittelevästä keskustelusta löytyy tuosta ketjusta.

Valvomo: Siirretty Puoluepolitiikkaa-ketjusta.

[YJT]

Esim tässä dokumentissa todetaan että rangaistusten ankaruus vaikuttaa, mutta ei yhtä paljon kuin esim. kiinnijäämisriski - kuten tuossa aiemmin totesinkin.

Deterrent Effect of Perceived Severity - A Reexamination

Although perceptions of punishment severity did act as a deterrent for criminal behavior, compared to perceived certainty of punishment and fear of informal penalties, penal sanctions had the weakest correlation with subsequent criminal involvement.

https://nij.ojp.gov/library/publication ... hatgpt.com

[Ile]

Toi on mielenkiintoinen (ja vaikea) palapeli, kun miettii myös siltä kannalta, että kaikilla vaihtoehtoisilla rikosten vähentämiseen tähtäävillä toimenpiteillä on myös joku kustannus. Ja yhteen panostaminen voi periaatteessa vähentää tarvetta panostaa johonkin toiseen.

[Andy]

Jos rangaistusten koventaminen ei vaikuta rikosten määrään, niin sittenhän on sama tuomita murhasta rikesakko. Jos se siis tosiaan estää murhia yhtä hyvin kuin elinkautinen vankeusrangaistus.

Erityisesti omaisuusrikoksissa ja muissa selvästi suunnitelmallisissa rikoksissa rangaistuksen suuruus tietysti vaikuttaa riskianalyysiin. Sen takiahan esimerkiksi muuntohuumeita tuodaan Suomeen, kun niistä saa tuomion vain lääkerikoksesta ennen kuin ne ehditään lisätä huumausaineiden luetteloon.

Kyllähän jokainen ymmärtää, että jos huumekaupalla voi tienata miljoonan ja kiinni jäädessä tuomio on sakko, niin halukkaita on paljon enemmän kuin jos tuomio on syöttäminen elävältä leijonille.

Se on sitten toinen asia, että jos tuomio jostain rikoksesta on 20 vuotta vankeutta, kuinka paljon vaikuttaa tuomion nosto 30 vuoteen vankeutta. Eli kyse ei ole suorasta suhteesta vaan jossain vaiheessa vaikutus on suurempi ja jossain vaiheessa pienempi. Ja tämä suhde on tietysti eri maissa ja eri rikoksissa erilainen.

Pikaistuksissa tehdyt rikokset ovat vielä oma lukunsa. Jos Arska puukottaa Penan siksi, että Pena joi viimeiset kiljut, niin Arska ei tee hyöty-riski-analyysia ennen puukotusta. Silloin on tietysti sama vaikka tuomio olisi leijonille syöttäminen.

[flammee]

No sinänsä se rikosten vähentäminen ei ole ainoa asia mihin niillä tuomioilla tähdätään. Jos vaikkapa murhayrityksestä ei tule tuntuvaa tuomiota, niin sehän voi sitten vaikka koittaa hoitaa homman loppuun. Ja toisaalta ne moninkertaiset rikoksenuusijat eivät tekisi näitä rikoksia jos ne olisivat istumassa telkien takana, eikä tällainen rikoksenuusija varmastikkaan ole sellainen tarpeellinen osa yhteiskuntaa joka vaikkapa perheenisänä vaikuttaisi rikollisuutta vähentävästi. Kuten tuore Cambridgen tapaus osoitti, osa tiedemaailman ihmisistä on täysin epäpätevää sakkia ja jonkin sortin aktivisteja ja tieteellisyydestä voidaan joustaa jotta saadaan sitä aktivismia harrastaa. Tietyissä politiikan aatesuunnissa on tämä harrasmielinen uskonsuuntaus että yhteiskunta on syypää siihen että ihmisistä tulee rikollisia ja että rikollisuus korjaantuisi hyysäämällä enemmän ja keskittymällä rikollisen oikeuksiin. Rikolliset tietysti nauravat makeasti kun pääsevät ehdonalaisella jne.. Löperöt rangaistukset toimivat kyllä ns. luottamusyhteiskunnissa, joissa ei yleensäkkään ole tietynlaista kovaa rikollisuutta ja kun tällainen väestö on enemmistönä niin se aika pitkään näyttää siltä että rangaistusten koventaminen on hyödytöntä, löperöt rangaistukset purevat kyllä sellaisiin ihmisiin joille ehdonalaisesta on jotain haittaa. Näin rautalangasta vääntäen lisäisin että tämä on minun mielipiteeni, eli spekulaatio, enkä minä sitä mitenkään lähteistä. Tilastot voivat näyttää muuta, mutta niin kauan kuin uskottavaa vaikutusmekanismia ei esitetä, niin en usko, vaan arvelen että tieteilijät ovat satuilleet aktivismimielellä. Tällaisesta juuri tämän alan aktivistitieteilijästä oli juttua jossain podcastissa.

[sinappi]

Tuo on totta, mitä Andy sanoi, että rikolliset miettivät rikosten tuottaman hyödyn ja riskin suhdetta.

Rangaistusten ainoa tarkoitus ei ole rikollisen parantaminen rikoskäyttäytymisestä. Käsittääkseni sovitukseen perustuvan rangaistusteorian mukaan rikollinen rangaistuksella palauttaa oikeudenmukaisuuden tasapainon yhteiskunnassa. Tällä on erityisesti merkitystä uhreille.

Ainakin vankeusrangaistuksilla on myös inkapasisoiva vaikutus, koska rikollinen ei voi tehdä uusia rikoksia, jos hän on komerossa.

[Jorge]

rikollinen ei voi tehdä uusia rikoksia, jos hän on komerossa.

Ei pidä paikkaansa -- ellei sitten komero tarkoita täydellistä eristystä, mutta nyt puhutaan Suomesta, jossa ei kovin pitkään sellaisessa olla.

[flammee]

Ennaltaehkäisevä puuttuva työ sen sijaan paransi nuorten tilannetta.

No eipä nämä ole keskenään vaihtoehtoja sinänsä. Suomessa oli tuoreehkossa kuuntelija-podcastissa entinen poliisi joka kertoili siitä kuinka lähipoliisitoiminnalla saatiin hyviä vaikutuksia, sitten se toiminta ihan vaan lopetettiin. Rikoksen uusimisen ehkäisyssähän on tämä hyvä malli olemassa että kolmannesta (vakavasta rikoksesta) tuleekin sitten tosi pitkä kakku, eli jos ei siihen mennessä opi tavoille, niin sitten on syytä käyttää vankilaa siihen että ei pääse tavallisten ihmisten pariin tekemään niitä rikoksia. Pari aiempaa tuomiota voivatkin olla kevyempiä. Nythän sentään se ensikertalaisuus muuttui tällä hallituskaudella sellaiseksi että sitä voi olla vain yhden kerran ensikertalainen.

Valvomo: Siirretty Puoluepolitiikkaa-ketjusta.