Arvostelu - DVD - Kali Means to Scrape

[mronkain]

Kali Means to Scrape

(pitäisi oikeastaan olla Kali Means "To Scrape")

Pitkän odotuksen jälkeen Nick Papadakiksen (DB-nimeltään "Pappy Dog") dokumentti Filippiinien teräasekulttuurista on vihdoin DVD:llä. Täytyy sanoa että ennakkokohun perusteella odotin kyllä jotain parempaa. Missään nimessä tämä ei ole huono, ja tuo uutta näkökulmaa aiheeseen, nimittäin kyseistä kulttuuria edustavien länsimaissa tuntemattomien miesten haastatteluja. Alussa tulee hyvin selväksi se, miten tuntemattomia alkuperäiset filippiiniläiset taistelutaidot ovat omassa maassaan. Sana "kali" tai "arnis (de mano)" ei herätä mitään reaktioita. Vasta kun oppaaksi saadaan asiaan perehtynyt henkilö, alkaa löytyä ihmisiä, joille kyseinen termistö ja maailma on tuttu. Dokumentti on kuvattu Länsi-Negrosissa, jossa taistelutaidot tunnetaan myös nimellä baston.
Dokkarissa on aika runsaasti matskua Leo Gajen ja Pekiti-Tirsia Kalin tiimoilta, mikä lienee ymmärrettävää Papadakiksen taustan tuntien. Erityisen hupaisia ovat pätkät, joissa Gaje kouluttaa Rommel Tortalia "vanhaan tyyliin", kepistä tulee persuuksille aina jos tulee mokia.
Sinänsä haastattelut ovat mielenkiintoisia, mutta jäävät vähän pinnallisiksi ja irrallisiksi osittain haastateltavien huonon tai olemattoman englanninkielen taidon vuoksi, osittain ehkä käsikirjoituksesta/leikkauksesta johtuen. Syvempää analyysiä jäin kaipaamaan, sekä jonkinlaista läpileikkausta siitä, kuinka syvälle yhteiskuntaan teräasekulttuuri menee, eli onko se arkipäivää kaikille, vai vain tietylle porukalle. Bacolod City esimerkiksi on miljoonakaupunki, jossa on suht. modernit puolensa, onko se sielläkin arkea, vaiko vain maaseudulla?
Hienointa antia ovat tietysti kohtaukset, joissa vanhat manongit esittelevät taitojaan, vaikka välillä käykin mielessä että joku nuorempi mestari varmaan kepittäisi näitä äijiä, täytyy muistaa että kyseessä ovat 80-90 -vuotiaat ukot, jotka liikkuvat liukkaasti kuin käärmeet!
Ja pari vanhempaakin ukkoa niputtaisi kyllä melkoisen osan nuoremmista taitajista. Pituutta dokkarilla on vain joku 40 minuuttia, ekstroina levyllä on muutama pois jätetty kohtaus, jotka kieltämättä eivät ole samaa kaliiberia kuin mukaan päässyt matsku.

Aiheesta kiinnostuneelle voi kyllä suositella, mutta ei tämä mitään kattavaa analyysiä aiheesta anna, jos siihen ei muuten ole perehtynyt.

Kuriositeettina mainittakoon että Papadakis on ollut paikan päällä samaan aikaan kun BBC:n sarjaa Mind, Body and Kick-ass Moves on kuvattu, Chris Crudelli jopa vilahtaa yhdessä ko. sarjastakin tutussa kohdassa, jossa Leo Gaje ja Rommel Tortal treenaavat veitsillä.

Lisää tässä ketjussa.

- Marko

[riku]

Onko sitten jokin muu lätty, jota suosittelisit noin niinkuin ennemmin tutustumismielessä?

Riku Ylönen

[mronkain]

Dog Brotherseilta ei ole yhtään huonoa tullut vastaan. Kyllä tuotakin voi suositella, mutta itselläni ainakin jäi siitä enemmän sellainen fiilis että häh, tässäkö tämä nyt oli? Lisää!
Dog Brothersien viiden DVD:n setti on aika tiukka pläjäys:
http://dogbrothers.com/product_info.php" onclick="window.open(this.href);return false; ... cts_id=114
Tosin jos kiinnostaa historia- ja kulttuuripuoli, niin Grandfathers Speak ehkä riittää.
Kieltämättä ei oikein löydy sellaista (tai ainakaan en tiedä), jossa käsiteltäisiin hyvin Filippiinien taistelukulttuuria filippiiniläisestä näkökulmasta, joten siinä mielessä Kali Means to Scrape on toki hyvä, vaikkakin suppea ja kärsii käsikirjoituksen puutteesta.

- Marko