Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti.
✋:. Meistä on hienoa, kun selailet Potkun, Pohjoismaiden suurimman kamppailulajiyhteisön keskusteluja. Toivottavasti löydät mielenkiintoisia keskusteluja ja otat reippaasti osaa niihin. Samassa voisit sallia Ad Block -ohjelmasi näyttää mainoksia Potkun sivuilla, jotta voimme jatkossakin ylläpitää näitä keskusteluja. Voit myös liittyä etupotkijaksi, jolloin yksi etusi on mainokseton Potku. Kiitos kun ymmärrät. 🙇♂️
Minulla ei ole Choikwandosta mitään havaintoa, paitsi mitä noilta sivuilta olen lukenut. Mutta ilmeisesti aika "perus Amerikan hapkidoa" (tarkoitan tällä siis hapkido vaikutteita saanutta hybridilajia joka on yhden miehen kehittämä)
JanneM kirjoitti:
Minulla ei ole Choikwandosta mitään havaintoa, paitsi mitä noilta sivuilta olen lukenut. Mutta ilmeisesti aika "perus Amerikan hapkidoa" (tarkoitan tällä siis hapkido vaikutteita saanutta hybridilajia joka on yhden miehen kehittämä)
Ok,-86 Atlantassa muistaakseni oli esiin marssi,mutta aika hyvin on "Amerikka"mukana lajissa kun katselee puitteita
Alkusanat
Saattaa olla hivenen "myöhäistä" vastailla tähän viestiketjuun, mutta mutta... Perheemme aloitti CKD:n harrastamisen täällä Briteissä kun muutimme tänne. Tuolloin lajin valintaan vaikuttavat kriteerit olivat oikeastaan harjoittelupaikan läheisyys sekä harjoitusajankohdat, kuten myös se, että laji soveltuu koko perheelle.
Kyseessä ei ole kilpailupainotteinen laji, vaan pääpaino on muualla. Tämä toki karsii ns. "karskimmat urokset" pois matkasta, mutta toisaalta itselleni CKD tarjoaa ns. tavan rauhoittua ja harrastaa monipuolista lajia, lapsille laji tarjoaa loistavan tavan purkaa energiaa ja varsinkin tyttären kanssa tuota energiaa tuntuu olevan joskus kosolti, joten purkamistakin on paljon Harjoitusfilosofia on että harjoitellaan partnerin kanssa (asiat tehdään yhdessä).
Normaaliharjoituksen kulku
Normaalien alkurutiinien jälkeen (mihin kuuluvat CKD:n perusperiaatteiden lausuminen sekä kumarrukset) seuraa venyttely, jossa käytetään suurmestari Choi:n suosittelemia venytystekniikoita, että saadaan paikat lämpimiksi (tämä tuskin poikkeaa mistään lajista, sulkapallosta suunnistukseen).
Perustekniikat (10-20 min)
Perustekniikat käydään kunkin vyöasteen mukaisesti, eli otetaan rivistössä perustavat torjunnat, etu- ja takapotkut, lyönnit sekä näiden kombinaatiot, joilla pidemmällä juoksulla yritetään saavuttaa toistojen kautta liikkeiden painuminen lihasmuistiin. Tämä on asia, jota ei kaiketi voi harjoitella liikaa.
Patternit ja speed drillit (10-20 min)
Näille nyt en osaa löytää äkkiseltään suomennusta. Ehkä Karaten Katat kuvaisivat patterneja parhaiten, mutta en käyttäisi japanilaista termistöä (joku ehkä löytää suomenkielisien vastineen). Ideana on kuitenkin se, että harjoitellaan saumattomasti yhteen oma liikesarja (tulihan se sieltä), joka pitää sisällään teknisen puhtauden sekä liikkeiden sulavuuden. Liikesarjat ovat suunniteltu tehokkaiksi ja niistä on poistettu liian syvät asennot sekä turha "teatraalisuus tai kikkailu". Speed drillit puolestaan ovat samantyylisiä harjoitteita, jotka alkavat muistaakseni Keltainen vyö Senior-vyökokeista.
Close range (10-20 min)
Lähikontaktiharjoitteissa harjoitellaan pareittain, siten että vuoroin harjoitellaan irroittautumista erilaisista otteista ja kuristuksista. Käytännössä tämä tarkoittaa nopeaa liikesarjaa, jossa ensin aiheutetaan häiriö, sitten irroittautuminen, vastatekniikat ja tämä päätetään "kihap" huutoon, kertoen partnerille, että vastatekniikan suoritus on lopetettu (vältetään vahinkokyynärpää poskipäähän ja muita hämmentäviä kokemuksia
Uudet tekniikat (10-20 min)
Joillain tunneilla käydään myös lävitse yhdessä uusia, seuraavassa tai seuraavilla vyöasteilla tulevia tekniikoita, lyöntejä ja/tai potkuja tai liikesarjoja. Näitä nyt ei tule lähellekään jokaisella tunnilla, mutta aina silloin tällöin. Koska harjoittelussa ei ainakaan täällä saarivaltiossa ole mitään "valkoisen vyön kursseja", niin harjoittelemme kaikki yhdessä. Joskus on todella mukava nähdä sekä harrastuksena alussa olevia henkilöitä, kuin myös mitä tulee sitten harjoitteeksi kun lajia on harrastanut esim. 5-7 vuotta.
Nopeus/Voimaharjoittelu (5 min)
Harjoituksiin kuuluu oleellisena osana myös se, että normaalisti harjoituksien lopussa otamme noin 2 x 30 sekuntia tai 60 sekuntia täyden tehon harjoitteen. Tämä tehdään patjaa vastaan ja ideana on käyttää kaikkea opittua kontrollidusti, mutta mahdollisuuksien ja oman ambition rajoissa myös täydellä teholla. Tähän kuuluvat lyönnit ja potkut (ja kombinaatiot) joko staattista tai liikkuvaa vastustajaa vastaan (riippuu hivenen vyöasteesta). Myös riippuen hivenen harjoitteesta, nämä voivat olla reaktioharjoitteita, refleksiharjoitteita, voimaharjoitteita tai nopeusharjoitteita.
Loppuvenyttely & Kysymykset
Harjoituksen lopuksi keräämme tarvittavat harjoitusvälineet ja suoritamme loppuvenyttelyn. Ennen tunnin loppua tulevat ilmoitusluontoiset asiat, mahdolliset kysymykset, promootiot (vyökokeiden tulokset jos näitä on ollut) etc.
Vyöasteet
CKD:n vyöasteet alkavat, kuten arvata saattaa, valkoisesta ja etenevät mustaan vyöhön asti. Tässä välissä on sitten huomattava määrä variaatiota verrattuna moneen vastaanvanlaiseen kamppailulajiin. CKD:n vyöasteet ovat:
Valkoinen
Valkoinen Senior
Keltainen
Keltainen Senior
Kultainen
Kultainen Senior
Oranssi
Oranssi Senior
Vihreä
Vihreä Senior
Sininen
Sininen Senior
Purppura
Purppura Senior
Punainen
Punainen Senior
Ruskea
Ruskea Senior
Musta vyö (1-8 asteet)
Loppusanat:
En lähde vertailemaan mikä asiassa on parempaa tai huonompaa verrattuna mihinkään. Itse arvostan kaikkien lajien harrastajia sukupuoleen, kokemukseen, vyöarvoon tai motivaatioon katsomatta. Joskus "sparraaminen" TKD:n tuttujen kanssa on mukavaa koska lajeissa on samankaltaisuutta (joka kenties selviää tutustumalla lajin syntyyn). Omalle perheelle tämä on ollut todella positiivinen kokemus ja kun muutto Suomeen lähenee, niin silloin varmaan loppuu lajin harrastaminenkin, koska Suomessa tätä lajia ei tiettävästi vielä kukaan aktiivisesti harrasta / opeta. Itselläni ei tähän "natsat" riitä. Sen sijaan vaihtoehtoista lajia etsiessä ei ole vielä varsinaisesti aivan samalla ideologialla varustettua lajia tullut vastaan.
Pil Suhng,
-JINI-
Kuva ei olekaan vyökokeesta, huomasin tämän vasta, koska vyökokeessa pitää olla virallinen puku, Dojangilla sallitaan myös seuran T-paita.
Kwang Jo Choi oli kai alunperin ITF:n miehiä ja Kenraali Choi:n apulaisia. Jossakin vaiheessa lähti omille teilleen, idealla että mielestään "perinteinen tapa" potkia ja lyödä rasittaa kehoa liikaa: menee polvet ja kyynärpäät - ja alkoi viritellä omaa lajiaan.
ChoiKwangDo poiki muutamia lajeja, kuten HupKwonDon (James Lim) ja Koo Karaten (Roger Koo) - molemmat nuokin herrat entisiä ITF - opettajia ja ChoiKwangDon ensimmäisen sukupolven käännynnäisiä. Ilmeisen riitaista on ollut siinäkin jengissä, koska jengiä on omille teilleen lähtenyt. Esim. Roger Koon ja Choin välit taisivat mennä niin huonoksi että Koon nettisivuilta löytyy jopa lista ChoiKwangDon jättäneistä henkilöistä... Ja muutakin "kritiikkiä".
Markku Parviainen ja joku ruotsalainen herra (Bo Mikael Lindström?)kävivät Hra Choin luona treenaamassa Atlantassa ja lajin perusteet opiskelemassa. Joten kai sitä oltiin Suomeen ja Ruotsiin tuomassa - Parviainen tosin siirtyi kai sittemmin Ruotsiin asustelemaan. Minäkin tutustuin lajiin ohimennen 90-luvun puolivälissä Parviaisen opastuksella, mutta siitä ei mitään suurta rakkautta sitten syntynyt. Joitakin hyviä tapoja potkia toki löytyi: ei näyttävää/kaunista, mutta ihan toimivaa. Käsitekniikka pohjautuu mielestäni enemmän nyrkkeilyyn, mikä ei ole mitenkään paha asia.
Kwang Jo Choi itse on ilmiselvästi ammattimies, ja huolimatta kertyneistä elinvuosista on vielä hämmästyttävän hyvässä kunnossa.
Siitä miten lajia rahoitetaan yms. en tiedä, mutta olettamus on että aika "amerikan malliin"...
Oli kiva lukea viestisi ja paljon tuttua asiaa oli.
Toivottavasti löydät myös Suomesta sopivan lajin.En tiedä minne päin Suomea muutatte,mutta koko perheen tarpeita silmälläpitäen tässä on hyvä vaihtoehto.
Kiitokset vinkeistä. Tutustun linkkeihin mielläni. Hinnatkaan Suomessa eivät ole ihan Lontoon tasoa, joten sinällään ei edes tämä puoli kirpaise Suomessa muutamme käytännössä takaisin Espooseen, josta on sujuvat yhteydet ympäri pääkaupunkiseutua.
Espoon Hapkido edustaa Kwan Nyom Hapkidon koulukuntaa. Seuran pääopettaja Jaakko Suhonen (4 Dan) on käsittääkseni Suomen pääopettaja. Ainakin hän on vyöarvoltaan korkein Kwan Nyomin harrastaja Suomessa.
Itse olen aloittanut KNH:n hyvin hiljattain ja tähän mennessä ainakin olen pitänyt siitä kovasti. Olen siis myös sitä mieltä, että Espoon Hapkido on tutustumisen arvoinen.
Mikäli en asuisi niin kaukana pääkaupunkiseudulta, harjoittelisin mielelläni itsekin tuolla.
Du sa att rädslan den går över
Men den där oron stannar kvar
Den gör mig tveksam när du behöver
snabba avslut, snabba svar
Choi Kwang Do ei ole aivan pieni laji. He ilmoittavat että toiminnassa on 287 salia 14 eri maassa. Eniten on hieman yllättäen Intiassa, jossa on petäti 153 salia ja toisena on Iso-Britannia 57 salilla. Muita merkittäviä maita ovat Yhdysvallat (19), Argentiina (18) ja Malesia (13). Suomea lähin paikka harjoitella lajia on Pietarissa Venäjällä.
Tässä on lajiesittelyvideo brittiläiseltä salilta. Tekemisessä on selvästi joitain yhtäläisyyksiä ITF taekwon-doon. Lisäksi osa videon henkilöistä oli pukeutunut ITF-univormuun.
Tässä taas Kwang Jo Choi itse kertoo lajistaan Choi Kwang Don virallisella Youtube-kanavalla. Hän myös esittelee 77-vuotiaaksi sangen kunnioitettavaa atletismia.
Tuo video on epäselvästi tehty. Niitä ITF pätkiä käytetään nimenomaan esimerkkeinä siitä miten ei tulisi tehdä herra Choin mieleistä. Tuo Herra Choi oli ITFn korkea-arvoinen mestari joka teloi itsensä noilla tekniikoilla ja kehitti oman lähestymistapansa tekniikkaan ja oman kertomuksensa perusteella kuntoutti itsensä niiden jäljiltä. Siitä syntyi tuo lajinsa. Itseasiassa hänen touhussaan on mielestäni kovasti järkeä. Nimimerkillä "polvet operoitu lukkoon vedetyillä potkuilla". Ja onhan tuo maestro melkoinen osoitus omasta lajistaan ja sen terveysvaikutuksista. Harva kahdeksaakymppiä lähestyvä maestro pystyy moiseen.
