Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti. :)

Wonhwa-do

Korealaiset lajit

Valvoja: Valvoja

Vastaa
Kuvake
Jussi Häkkinen
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 12
Viestit: 19092
Lauteille: Helmikuu 2005

#31

Viesti Jussi Häkkinen »

liri kirjoitti: Kuten olen jo aikaisemmin sanonut WHD on tehokas laji sekä IP-puolella, että ottelupuolella. Muu ei kiinnosta minua.
Hienoa. Oletko useinkin joutunut puolustamaan itseäsi WHD-opeilla? Onko kyse nimenomaisesti WHD-ottelusta?

Itse en osaa arvioida ottelupuolen tehokkuutta, koska lajissani ei järjestetä kilpailuja (kilpakarate on eri laji), joten katson lähinnä sitä, mitä ihmiset tekevät ja arvioin esim. suorituksia mekaanisesti. WHD:n kohdallakin tällaista arviointia olisi mukava suorittaa.

Mutta älä nyt ihmeessä parjaa lajia julkisesti tietämättä siitä mitään, kyllä siinä vetää herneen nenään vanhat ja nykyiset harrastajat.
Missä olen parjannut lajia julkisesti? Lajista tulee vahva McDojang -tuoksahdus, sen myönnän sanoneeni. Olenko kuitenkaan parjannut lajia missään? Olen lähinnä esittänyt kysymyksiä.

Vilkaisin tuossa sinun nimelläsi kirjoitettuja viestejä ja aika monet niistä sisältävät jonkinlaisen hyökkäyksen muita lajeja tai periaatteita vastaan.
Myönnän, mikäli tarkoitat suhtautumistani no touch -tyrmäyksiin ja sellaisiin ki/chi/qi -selityksiin joissa puhutaan joko kehon sähkövirran välittämisestä toiseen tai "nykytieteen tuntemattomista" voimista. Olen lisäksi suorapuheinen. Mikäli se tuntuu mielestäsi hyökkäykseltä, olen pahoillani. Se on katsos vain teknisesti ja urheilullisesti heikon kynäniskan egoilua.

Aika erikoinen asenne perinteisen lajin harrastajalle.
Hmm. Kuinkas? Perinteisten lajien harrastajat etsivät yleensä lajeista esitetyille väitteille taustaa ja kyselevät näistä lisäkysymyksiä (kuten kaspinin kohdalla).

Jos taas vihjaat johonkin filosofiseen sisältöön perinteisissä lajeissa, ihmettelen vihjausta. Harvemmin kuitenkaan vanhoissakaan lajeissa mitään arkielämästä poikkeavaa filosofiaa on, ellei perustaja tai joku hänen seuraajansa ole kovasti pärähtänyt johonkin uskontoon.
Jussi Häkkinen

"Karate ei ole tapa kamppailla. Karate on tapa opettaa kamppailua. Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa ja erittäin tärkeä asia ymmärrettäväksi."
liri
nilkkaanpotkija
Viestit tässä aiheessa: 22
Viestit: 41
Lauteille: Elokuu 2005

#32

Viesti liri »

Tuosta periaate- ja tekniikkalähtöisyydestä voisi sanoa, että alunperin perustettaessa laji oli ehkä enemmänkin periaatelähtöinen mutta se on Suomessa muuttunut enemmänkin tekniikkalähtöiseksi. Syynä tähän ehkä se, että maailmalla ei varsinaisesti WHD:a siinä muodossa mitä se Suomessa on enää harrasteta. Suomen WHD on oikeastaan eriytynyt omaksi lajikseen. Ainut yhteys vanhaan on Tadao Kawahara (entinen jenkki-WHD:n euroopan pääkouluttaja) joka esimerkiksi myöntää mustat vyöt.

Nimimuutos saattaisi olla paikallaan.
liri
nilkkaanpotkija
Viestit tässä aiheessa: 22
Viestit: 41
Lauteille: Elokuu 2005

#33

Viesti liri »

Jussi Häkkinen kirjoitti:
liri kirjoitti:Kuten olen jo aikaisemmin sanonut WHD on tehokas laji sekä IP-puolella, että ottelupuolella. Muu ei kiinnosta minua.
Hienoa. Oletko useinkin joutunut puolustamaan itseäsi WHD-opeilla? Onko kyse nimenomaisesti WHD-ottelusta?

Itse en osaa arvioida ottelupuolen tehokkuutta, koska lajissani ei järjestetä kilpailuja (kilpakarate on eri laji), joten katson lähinnä sitä, mitä ihmiset tekevät ja arvioin esim. suorituksia mekaanisesti. WHD:n kohdallakin tällaista arviointia olisi mukava suorittaa.

Mutta älä nyt ihmeessä parjaa lajia julkisesti tietämättä siitä mitään, kyllä siinä vetää herneen nenään vanhat ja nykyiset harrastajat.
Missä olen parjannut lajia julkisesti? Lajista tulee vahva McDojang -tuoksahdus, sen myönnän sanoneeni. Olenko kuitenkaan parjannut lajia missään? Olen lähinnä esittänyt kysymyksiä.

Vilkaisin tuossa sinun nimelläsi kirjoitettuja viestejä ja aika monet niistä sisältävät jonkinlaisen hyökkäyksen muita lajeja tai periaatteita vastaan.
Myönnän, mikäli tarkoitat suhtautumistani no touch -tyrmäyksiin ja sellaisiin ki/chi/qi -selityksiin joissa puhutaan joko kehon sähkövirran välittämisestä toiseen tai "nykytieteen tuntemattomista" voimista. Olen lisäksi suorapuheinen. Mikäli se tuntuu mielestäsi hyökkäykseltä, olen pahoillani. Se on katsos vain teknisesti ja urheilullisesti heikon kynäniskan egoilua.

Aika erikoinen asenne perinteisen lajin harrastajalle.
Hmm. Kuinkas? Perinteisten lajien harrastajat etsivät yleensä lajeista esitetyille väitteille taustaa ja kyselevät näistä lisäkysymyksiä (kuten kaspinin kohdalla).

Jos taas vihjaat johonkin filosofiseen sisältöön perinteisissä lajeissa, ihmettelen vihjausta. Harvemmin kuitenkaan vanhoissakaan lajeissa mitään arkielämästä poikkeavaa filosofiaa on, ellei perustaja tai joku hänen seuraajansa ole kovasti pärähtänyt johonkin uskontoon.
Tämä menee nyt toistamiseksi ja minusta alkaa tuntua, että saat jonkinlaista sadistista tyydytystä noista sanojen vääntelyistä.

Tiedät aivan hyvin, että jos olen parinkymmenen vuoden aikana harrastanut n. 5 lajia ja kilpaillut niistä useimmissa en pysty enää nykyään sanomaan hätävarjelu / voimankäyttötilanteessa, että tämä tekniikka on WHD:a ja tämä tekniikka on bjj:tä. Kun sekaan vielä sotketaan ammatissa hankitut voimankäytön koulutukset niin muodostuu kokonaisuus joka on jo aivan muuta kuin WHD:a.

Mutta pystyn edelleenkin väittämään, että opin WHD:ssa ne perusopit IP:sta sekä ottelemisesta joita olen sitten vuosien varrella jalostanut ja joita käytän nykyään jos kyseisiin tilanteisiin joudun.

Muutenkaan en ole mikään lajiuskollinen vaan menen siihen lajiin ja sen opettajan luokse jonka koen antavan minulle parhaan opetuksen. Tietyllä tavalla ymmärrän niitä jotka jämähtävät yhteen lajiin ja opiskelevat sitä kuin jotain tiedettä. Kyseinen malli ei kuitenkaan sovi minulle.

Minulle kuitenkin riitti tästä asiasta. Jos haluatte WHD:sta tietää enemmän menkää näytöksiin tai harjoituksiin.
Kuvake
Jussi Häkkinen
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 12
Viestit: 19092
Lauteille: Helmikuu 2005

#34

Viesti Jussi Häkkinen »

liri kirjoitti: Tämä menee nyt toistamiseksi ja minusta alkaa tuntua, että saat jonkinlaista sadistista tyydytystä noista sanojen vääntelyistä.
Vääntelyistä? Sitä kutsutaan keskusteluksi.

Muutenkaan en ole mikään lajiuskollinen vaan menen siihen lajiin ja sen opettajan luokse jonka koen antavan minulle parhaan opetuksen. Tietyllä tavalla ymmärrän niitä jotka jämähtävät yhteen lajiin ja opiskelevat sitä kuin jotain tiedettä. Kyseinen malli ei kuitenkaan sovi minulle.
Huomautettava toki on, että periaatekeskeisten lajien opiskelu on usein sangen pitkäaikainen prosessi, jota ei aivan heti pysty hahmottamaan - opetusjärjestelmä poikkeaa runsaasti tekniikkalähtöisestä opiskelusta. Esitutustumisen kautta pystyy tällöin päättämään parhaiten, sisältääkö laji sitä mitä itse kaipaa vai ei (toki ajan kanssa periaatekeskeisen lajin soveltuvuus antaa harrastajan itse päättää, miten hän opetusjärjestelmän kautta opittuja periaatteita haluaa käyttää).

Järjestelmät ovat yleensä sangen loogisia, tarjoten ensin pohjan ja rakentaen sen päälle enemmän. Tämä voi toki tuntua "tieteelliseltä" lähestymistavalta, omasta mielestäni se on vain laajan ja sangen kattavan kamppailullisen ymmärtämisen ja soveltuvuuden järjestykseltään loogista rakentamista.

Periaatelähtöisistä kamppailulajeista on hyvin vaikea poimia "parhaat päältä" nopean (muutama vuosi) piipahduksen myötä. Tekniikoita voi toki irroittaa, mutta niiden merkitys usein on hitusen erilainen kuin tekniikkalähtöisissä lajeissa ja niiden soveltaminen ilman riittävää pohjaymmärrystä ei ole kovinkaan sujuvaa.
Jussi Häkkinen

"Karate ei ole tapa kamppailla. Karate on tapa opettaa kamppailua. Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa ja erittäin tärkeä asia ymmärrettäväksi."
liri
nilkkaanpotkija
Viestit tässä aiheessa: 22
Viestit: 41
Lauteille: Elokuu 2005

#35

Viesti liri »

Jussi Häkkinen kirjoitti:
liri kirjoitti:Tämä menee nyt toistamiseksi ja minusta alkaa tuntua, että saat jonkinlaista sadistista tyydytystä noista sanojen vääntelyistä.
Vääntelyistä? Sitä kutsutaan keskusteluksi.

Muutenkaan en ole mikään lajiuskollinen vaan menen siihen lajiin ja sen opettajan luokse jonka koen antavan minulle parhaan opetuksen. Tietyllä tavalla ymmärrän niitä jotka jämähtävät yhteen lajiin ja opiskelevat sitä kuin jotain tiedettä. Kyseinen malli ei kuitenkaan sovi minulle.
Huomautettava toki on, että periaatekeskeisten lajien opiskelu on usein sangen pitkäaikainen prosessi, jota ei aivan heti pysty hahmottamaan - opetusjärjestelmä poikkeaa runsaasti tekniikkalähtöisestä opiskelusta. Esitutustumisen kautta pystyy tällöin päättämään parhaiten, sisältääkö laji sitä mitä itse kaipaa vai ei (toki ajan kanssa periaatekeskeisen lajin soveltuvuus antaa harrastajan itse päättää, miten hän opetusjärjestelmän kautta opittuja periaatteita haluaa käyttää).

Järjestelmät ovat yleensä sangen loogisia, tarjoten ensin pohjan ja rakentaen sen päälle enemmän. Tämä voi toki tuntua "tieteelliseltä" lähestymistavalta, omasta mielestäni se on vain laajan ja sangen kattavan kamppailullisen ymmärtämisen ja soveltuvuuden järjestykseltään loogista rakentamista.

Periaatelähtöisistä kamppailulajeista on hyvin vaikea poimia "parhaat päältä" nopean (muutama vuosi) piipahduksen myötä. Tekniikoita voi toki irroittaa, mutta niiden merkitys usein on hitusen erilainen kuin tekniikkalähtöisissä lajeissa ja niiden soveltaminen ilman riittävää pohjaymmärrystä ei ole kovinkaan sujuvaa.
Ok. menee off topic mutta millä lailla sinun mielestäsi tekniikka on parempi jonkun 20 vuoden itsetutkiskelun jälkeen. Eikös tuolla perusteella maailman parhaimmat IP:n taitajat tai parhaiten tienaavat ottelijat olisi juuri noita budhan näköisiä vanhoja ukkoja. Äläkä ymmärrä tätä väärin sillä olen WHD aikoina nähnyt näiltä vanhoilta ukkeleilta aika uskomattomia suorituksia, mutta kyllä se on johtunut ainoastaan siitä, että heille on aikoinaan näytetty tekniikka, selitetty se ja sen jälkeen he ovat tehneet tekniikan tuhansia kertoja. Turha sitä on selittää millään pohjaymmärryksellä.
Kuvake
Jussi Häkkinen
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 12
Viestit: 19092
Lauteille: Helmikuu 2005

#36

Viesti Jussi Häkkinen »

liri kirjoitti: mutta kyllä se on johtunut ainoastaan siitä, että heille on aikoinaan näytetty tekniikka, selitetty se ja sen jälkeen he ovat tehneet tekniikan tuhansia kertoja. Turha sitä on selittää millään pohjaymmärryksellä.
Niin. Tekniikka on ymmärretty ja sen periaatteita on kyetty soveltamaan. Se on myös kyetty sovittamaan muihin opittuihin periaatteisiin saumattomasti. Se soveltaminen edellyttää katsos sitä pohjaymmärrystä.

Puhunko itsetutkiskelusta? En. Puhun yksinkertaisesti kehonkäytön periaatteiden ja niiden harjoitteluun tarkoitettujen työkalujen (tekniikka) tutkimisesta ja niiden soveltavan käytön harjoittelemisesta.
Jussi Häkkinen

"Karate ei ole tapa kamppailla. Karate on tapa opettaa kamppailua. Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa ja erittäin tärkeä asia ymmärrettäväksi."
liri
nilkkaanpotkija
Viestit tässä aiheessa: 22
Viestit: 41
Lauteille: Elokuu 2005

#37

Viesti liri »

Jussi Häkkinen kirjoitti:
liri kirjoitti:mutta kyllä se on johtunut ainoastaan siitä, että heille on aikoinaan näytetty tekniikka, selitetty se ja sen jälkeen he ovat tehneet tekniikan tuhansia kertoja. Turha sitä on selittää millään pohjaymmärryksellä.
Niin. Tekniikka on ymmärretty ja sen periaatteita on kyetty soveltamaan. Se on myös kyetty sovittamaan muihin opittuihin periaatteisiin saumattomasti. Se soveltaminen edellyttää katsos sitä pohjaymmärrystä.

Puhunko itsetutkiskelusta? En. Puhun yksinkertaisesti kehonkäytön periaatteiden ja niiden harjoitteluun tarkoitettujen työkalujen (tekniikka) tutkimisesta ja niiden soveltavan käytön harjoittelemisesta.
Esimerkki: menen perinteisen lajin harjoituksiin ja esittäydyn harjoitusten vetäjälle. Kerron hänelle kamppailutaustani ja kysyn voinko harjoitella heidän kanssaan. Vetäjä vastaa, että tottakai. Harjoituksissa hän näyttää isku-potku kombinaation joka sopii vastustajan tiettyyn hyökkäykseen. Olen vakuuttunut kombinaation tehosta ja harjoittelen sitä kuukauden ajan. Seuraavissa kisoissa joihin osallistun vastustajani tekee kyseisien hyökkäyksen ja minä teen perinteisen lajin vetäjän opettaman kombinaation. Vastustajani uinahtaa ja voitan ottelun.

Enkö yllä olevassa esimerkissa ole oppinut kyseistä tekniikkaa. Onko tekniikassa vielä joitain "vivahteita" jotka minun tulisi oppia. Pitäisikö minun harrastaa kyseistä lajia vuosia vaikka en pidä käyttökelpoisena muuta kuin tuon kyseisen kombinaation. Jos näin on niin minun täytyy myöntää, että en ymmärrä mitä ajat takaa.
Kuvake
Jussi Häkkinen
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 12
Viestit: 19092
Lauteille: Helmikuu 2005

#38

Viesti Jussi Häkkinen »

liri kirjoitti: Enkö yllä olevassa esimerkissa ole oppinut kyseistä tekniikkaa.
Ainakin kykenet suorittamaan sen. Useimmissa tuntemissani perinteisissä lajeissa tämä ei tarkoita tekniikan oppimista tai sen ymmärtämistä - vain sen suorittamista. Olet myös kyennyt käyttämään sitä karkealla tavalla, mikä on sinällään positiivista ja (yleensä) on ensimmäinen askel tekniikan ymmärtämisen suuntaan.

Onko tekniikassa vielä joitain "vivahteita" jotka minun tulisi oppia.
Riippuu lajista. Todennäköisesti itse tekniikan idea on oppimatta. Perinteisellä puolella harvemmin törmää tuon kaltaisiin "Jos A tätä sinä teet tuota" -ajatuksiin, mutta kai niitäkin on.

Pitäisikö minun harrastaa kyseistä lajia vuosia vaikka en pidä käyttökelpoisena muuta kuin tuon kyseisen kombinaation.
Se on sinulle välittömästi käyttökelpoinen ja ymmärrät sen suoran sovelluksen heti. Ehkä sinun ei tarvitse tehdä muuta kuin napata k.o. kombinaatio, jos sen suorittaminen riittää sinulle. "Kombinaation" ydin ja ajatus on kuitenkin (todennäköisesti) ymmärtämättä - samalla voi olettaa, että myös lajin idea on (todennäköisesti) ymmärtämättä. Ainakin niiden perinteisten lajien osalta, joita tunnen (lausuntoni ei päde "Jos A tätä sinä teet tuota" -tyyppistä lähestymistapaa käyttäviin lajeihin).

Jos näin on niin minun täytyy myöntää, että en ymmärrä mitä ajat takaa.
Ymmärrän.
Jussi Häkkinen

"Karate ei ole tapa kamppailla. Karate on tapa opettaa kamppailua. Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa ja erittäin tärkeä asia ymmärrettäväksi."
liri
nilkkaanpotkija
Viestit tässä aiheessa: 22
Viestit: 41
Lauteille: Elokuu 2005

#39

Viesti liri »

Jussi Häkkinen kirjoitti:
liri kirjoitti:Enkö yllä olevassa esimerkissa ole oppinut kyseistä tekniikkaa.
Ainakin kykenet suorittamaan sen. Useimmissa tuntemissani perinteisissä lajeissa tämä ei tarkoita tekniikan oppimista tai sen ymmärtämistä - vain sen suorittamista. Olet myös kyennyt käyttämään sitä karkealla tavalla, mikä on sinällään positiivista ja (yleensä) on ensimmäinen askel tekniikan ymmärtämisen suuntaan.

Onko tekniikassa vielä joitain "vivahteita" jotka minun tulisi oppia.
Riippuu lajista. Todennäköisesti itse tekniikan idea on oppimatta. Perinteisellä puolella harvemmin törmää tuon kaltaisiin "Jos A tätä sinä teet tuota" -ajatuksiin, mutta kai niitäkin on.

Pitäisikö minun harrastaa kyseistä lajia vuosia vaikka en pidä käyttökelpoisena muuta kuin tuon kyseisen kombinaation.
Se on sinulle välittömästi käyttökelpoinen ja ymmärrät sen suoran sovelluksen heti. Ehkä sinun ei tarvitse tehdä muuta kuin napata k.o. kombinaatio, jos sen suorittaminen riittää sinulle. "Kombinaation" ydin ja ajatus on kuitenkin (todennäköisesti) ymmärtämättä - samalla voi olettaa, että myös lajin idea on (todennäköisesti) ymmärtämättä. Ainakin niiden perinteisten lajien osalta, joita tunnen (lausuntoni ei päde "Jos A tätä sinä teet tuota" -tyyppistä lähestymistapaa käyttäviin lajeihin).

Jos näin on niin minun täytyy myöntää, että en ymmärrä mitä ajat takaa.
Ymmärrän.
Nyt menee yli hilseen ja kovaa, jopa kovempaa kuin uskontotunneilla silloin aikanaan. Jos jonkin lajin liikesarjassa on kombinaatio joka minulle opetetaan. Minä opin tuon kombinaation ja osaan sitä vieläpä käyttää "kovassa" tilanteessa. Mitä muuta minun pitäisi tuosta tekniikasta ymmärtää? Yhteys johonkin suureen ja tuntemattomaan? Tämä alkaa kuule vaikuttaa juuri niiltä Kaspin ja no touch knock out jutuilta joita itse aikaisemmin vieroksuit.

Asiahan on nyt kuitenkin niin, että on olemassa vain tekniikkaa ja ihmisiä jotka tuota tekniikkaa suorittavat. Parhaimmat tekniikan suorittajat tienaavat noilla tekniikoillaan rahaa ottelemalla kilpaa ammattilaisina. Tekniikoiden ja kamppailun oppiminen on vain raakaa työtä. Kun harjoittelee tarpeeksi tulee hyväksi ottelijaksi ja siitä on perimmillään kyse kaikissa lajeissa jotka on tarkoitettu toisen ihmisen telomiseen.
Kuvake
Mika
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 7
Viestit: 93835
Lauteille: Joulukuu 2004
Paikkakunta: Tampere
Etulaji: HIIT, girya
Sivulajit: pilates, yinjooga
Takalajit: Tanglang
Yhteystiedot:

#40

Viesti Mika »

liri kirjoitti: Asiahan on nyt kuitenkin niin, että on olemassa vain tekniikkaa ja ihmisiä jotka tuota tekniikkaa suorittavat. Parhaimmat tekniikan suorittajat tienaavat noilla tekniikoillaan rahaa ottelemalla kilpaa ammattilaisina. Tekniikoiden ja kamppailun oppiminen on vain raakaa työtä. Kun harjoittelee tarpeeksi tulee hyväksi ottelijaksi ja siitä on perimmillään kyse kaikissa lajeissa jotka on tarkoitettu toisen ihmisen telomiseen.
Totta tämäkin, mutta sitten voisi kysyä mikseivät kaikki ottele samalla tavalla. Vaikka itse pidän MMA:ta yhtenä lajina, eivät sielläkään kaikki aivan samalla taktiikalla ja tekniikoilla ottele. Ja pidän sitä siis yhtenä lajina.

Yksi esimerkki voisi olla vaikka se, että painottaako jääkiekkojoukkueen valmentaja oman pään puhtaana pitämistä (All Svenskan :D) vai aggressiivista hyökkäyspeliä. Tietenkin molemmat ovat tärkeitä, mutta eroja eri joukkueiden välillä voidaan havaita. Ja tämä nyt on vain yksi konsepti, peli koostuu monesta muustakin tekijästä.

Ei niinkään että mitä käyttää, vaan milloin ja missä ja minkä muun kanssa sitä käyttää. Tai jotakin siihen suuntaan. :D
ไม่เป็นไร
Zen, I haz it.

Слава Україні! 🇺🇦

Potki etuja!
Kuvake
Jussi Häkkinen
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 12
Viestit: 19092
Lauteille: Helmikuu 2005

#41

Viesti Jussi Häkkinen »

liri kirjoitti: Nyt menee yli hilseen ja kovaa, jopa kovempaa kuin uskontotunneilla silloin aikanaan. Jos jonkin lajin liikesarjassa on kombinaatio joka minulle opetetaan. Minä opin tuon kombinaation ja osaan sitä vieläpä käyttää "kovassa" tilanteessa. Mitä muuta minun pitäisi tuosta tekniikasta ymmärtää?
Ei välttämättä mitään muuta (hitsi kun kaikki oppilaat olisivat tuollaisia...selviäisi paljon vähemmällä vaivalla). :D Ehkä kuitenkin sen kombinaation idea - siis muukin kuin "Herra A tekee näin, tee sinä siihen näin". :lol:

Asiahan on nyt kuitenkin niin, että on olemassa vain tekniikkaa ja ihmisiä jotka tuota tekniikkaa suorittavat. Parhaimmat tekniikan suorittajat tienaavat noilla tekniikoillaan rahaa ottelemalla kilpaa ammattilaisina. Tekniikoiden ja kamppailun oppiminen on vain raakaa työtä.
Ei ole olemassa tekniikoita. On vain kehonkäytön periaatteita, joita opiskellaan tekniikan kautta. Oman ja toisen kehon.

Oppiminen on rankkaa työtä. En kiellä. Niin kroppa- kuin aivopuolellakin.

Parhaimmat tekniikan suorittajat eivät todennäköisimmin ole ammattiottelukehissä. Siellä kuitenkin on riittävän hyvin hommaa jauhavia, joilla on riittävästi kykyä (ja hyvät valmentajat) fyysisesti ja pirusti kanttia pään sisällä.

Kaikki lajit eivät tähtää kilpaotteluun, vaikka huomaan sen sinua huomattavasti kiehtovankin. Itse asiassa kilpaottelu yleisesti rikkoo pääperiaatetta, joka on lähes kaikkien perinteisten lajien (elleivät ne sitten ole kilpailuun syntyneitä) takana.
Jussi Häkkinen

"Karate ei ole tapa kamppailla. Karate on tapa opettaa kamppailua. Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa ja erittäin tärkeä asia ymmärrettäväksi."
tabitha
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 6065
Lauteille: Toukokuu 2005
Paikkakunta: Helsinki

#42

Viesti tabitha »

Tekniikoiden ja kamppailun oppiminen on vain raakaa työtä.
Raakaa ja monipuolista. Jos lajista osaa vaikka vain yhden tekniikan, olkoonkin että osaisi sen hyvin ja pystyisi käyttämään sitä vastustajaan, sitä ei kuitenkaan voi osata NIIN HYVIN, kuin jos osaisi lajista hiukan muitakin tekniikoita ja ns.yleisperiaatteita (en puhu mistään filosofisista yleisperiaatteista vaan kamppailullisista) Konteksti vaikuttaa asiaan huomattavasti. Tekniikka ei toimi niin hyvin "irroitettuna" lajistaan. Se että sillä voittaa kisan, ei tarkoita että tekniikan tekisi äärimmäisen hyvin. Varmasti tekee hyvin jollain lailla, mutta siitä jää tasoja pois, ja tekniikassa luultavasti on "aukkoja"
Eerik Norvio
Wer mit Ungeheuern kämpft, mag zusehn, dass er nicht dabei zum Ungeheuer wird. Und wenn du lange in einen Abgrund blickst, blickt der Abgrund auch in dich hinein. -Friedrich Nietzsche
Jiu-Jitsu
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 5
Viestit: 868
Lauteille: Huhtikuu 2005

#43

Viesti Jiu-Jitsu »

Tuo Joon Ho Seukin perustama Wonhwado tunnetaan nykyisin maailmalla nimellä Tong-Il Moo-Do. Bon Gi Hanin perustamaa lajia kutsutaan edelleen WonHwaDoksi. Nämä ovat siis kaksi täysin eri lajia. Suomen kuviot ovat sitten oma juttunsa.
Kuvake
AriJ
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 5
Viestit: 12708
Lauteille: Tammikuu 2005

#44

Viesti AriJ »

Olisiko tässä jotain jakoa seuraavasti:

1) harrastaja = kiinnostunut enemmän tehokkuudesta, itselleen tulevista ominaisuuksista, konkreettisista asioista

...jaa-ah, mikähän sitten olisi vastakohta, oikeastaan? Vihkiytynyt (harjoittelija)?

2) vihkiytynyt = kiinnostunut tuon tehokkuuden ja itselleen saamisen lisäksi myös lajin periaatteista, historiasta, ajatuksista, ideologiasta jne. vähemmän konkreettisista puolista

Itse uskon, että henkilöt jotka lajeja opettamaan ryhtyvät, joutunevat (jossain vaiheessa) muuttumaan harrastajasta vihkiytyneeksi harrastajaksi. Opettajien yhtenä tehtävänä näen myös tuon perinteen elossa ja elinvoimaisena pitämisen. Tämä, mielestäni, vaatii noiden teoreettistenkin asioiden hahmottamista ja ehkä joskus jopa ymmärtämistä :)
______________________
Kuvake
joksanen
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 3170
Lauteille: Helmikuu 2005
Paikkakunta: Turku

#45

Viesti joksanen »

liri kirjoitti: opin tuon kombinaation ja osaan sitä vieläpä käyttää "kovassa" tilanteessa. Mitä muuta minun pitäisi tuosta tekniikasta ymmärtää? Yhteys johonkin suureen ja tuntemattomaan?
Uskon että Jussi hakee sitä, että olet ehkä oppinut ko. tekniikan yhden suoritustavan siihen kyseiseen tilanteeseen. Mutta et välttämättä ole oppinut miksi se siinä toimii. Toimiiko se siksi, että olet äärimmäisen nopea, siksi että vartalonkulmasi vastustajaan tai vastustajan kulma sinuun on etukäteen asetettu tietyllä tavalla, onko etäisyydellä merkittävä osuus tekniikan suorituksessa jne.. Oppiessaan (kehonkäytön) periaatteita pystyy sitä samaa oppimateriaalia käyttämään myös muiden tekniikoiden suorituksessa.

Kyse ei siis missään tapauksessa ole uskonnosta tai Suuresta Totuudesta. Vaan asioiden kokonaisvaltaisemmasta hahmottamisesta. Yksittäinen tekniikka on puu, kombinaatio on pusikko; periaatteiden ymmärtäminen on metsässä vaeltamista.

Yksi lempilausahduksistani sopii tähän tekniikka vs. periaate -keskusteluun melko hyvin: Jos se on pakko tehdä nopeasti, se tehdään väärin.

Ja, vaikka periaatteita Jussin kanssa ehkä samalla tapaa katsastellaankin, miellän silti karaten tekniikkapainott--, korjaan: tekniikkalähtöiseksi järjestelmäksi ;)
Vastaa

Lauteilla

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei potkulaisia ja 30 kurkkijaa