Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti. :)

Väkivaltatilanteiden vähättely turvallisuusalalla

Keskustelua suojelu- ja turvallisuusammateista

Valvoja: Valvoja

Vastaa
YJT
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 4145
Lauteille: Helmikuu 2005
Paikkakunta: Lohja

Väkivaltatilanteiden vähättely turvallisuusalalla

#1

Viesti YJT »

Tutkimuksen mukaan poliisimiehet vähättelevät heihin kohdistuvaa väkivaltaa. Näin lienee laita kaikissa ammateissa, joissa ollaan väkivallan kanssa tekemisissä.

Miten asia koetaan laajemmin turvallisuusalalla kuin vain poliisin keskuudessa? Monissa ammateissa/työtehtävissä kuitenkin joudutaan painimaan useammin kuin poliisissa.
Selvitys: Poliisiin on muodostunut sietämisen kulttuuri – oikeusjuttuja itseensä kohdistuvasta lievästä väkivallasta vältellään https://www.hs.fi/kotimaa/art-200000588 ... 1ce2566c0a
Seppo Vesala

(Kaikki esittämäni mielipiteet ja näkemykset ovat omiani, eikä niitä pidä tulkita minkään yrityksen, yhteisön, organisaation tai viranomaistahon kannaksi)
YJT
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 4145
Lauteille: Helmikuu 2005
Paikkakunta: Lohja

Väkivaltatilanteiden vähättely turvallisuusalalla

#2

Viesti YJT »

Ja tokihan sitä väkivaltaa kohdataan muuallakin kuin turvallisuusalalla; esim ensihoidossa, vanhustenhoidossa, mielenterveystyössä, erityisopetuksessa, sosiaalityössä jne.
Seppo Vesala

(Kaikki esittämäni mielipiteet ja näkemykset ovat omiani, eikä niitä pidä tulkita minkään yrityksen, yhteisön, organisaation tai viranomaistahon kannaksi)
Kuvake
Totte
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 4384
Lauteille: Toukokuu 2008
Paikkakunta: Helsinki

Väkivaltatilanteiden vähättely turvallisuusalalla

#3

Viesti Totte »

Samaa näkee kyllä yleisemmin uhkaavien ja epämielyttävien tilanteiden kohdalla työelämässä. Uhkaavasta tilanteesta ei haluta kirjata raporttia, koska "eihän tää nyt mitään, mä oon ihan kunnossa".
"Jos minulla olisi kaikki valta, etenisin tältä pohjalta, mutta harmi kyllä, minulla ei ole lainkaan valtaa."
- Osmo Soininvaara
sikajudoka
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 565
Lauteille: Helmikuu 2009

Väkivaltatilanteiden vähättely turvallisuusalalla

#4

Viesti sikajudoka »

Hoitoalalla tuo väkivaltatilanteiden käsittely taitaa olla suurin tabu. Tosin erilaista koulutusta tarjotaan aikaisempaa enemmän (mapa, avekki jne).

https://yle.fi/uutiset/3-7132194
Lasse Candé
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 20822
Lauteille: Joulukuu 2007

Väkivaltatilanteiden vähättely turvallisuusalalla

#5

Viesti Lasse Candé »

Uskoisin itse että kyse on eräänlaisesta psyykkisestä treenistä, jossa luodaan narratiivia että pikkujuttu. Idea on se, että keskitytään siihen että näistä kyllä selvitään eikä siihen kuinka uhri ollaan. Samaa touhua näkyy pallopeleissä, menemättä nyt siihen että myös kalastelujakin näkyy. Optimismi on ollut yksi rakennuspalikka joka on tuonut ihmisen näin pitkälle.

Ja glorifioivan näköiset sanat eivät ole tässä sellaisessa merkityksessä mikä normalisoisi väkivaltaa tai ottaisi kantaa että se pitää vain kestää. Tässä siis kyse arvauksesta että miksi näin de facto on.
Kuvake
Ile
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 6402
Lauteille: Lokakuu 2009

Väkivaltatilanteiden vähättely turvallisuusalalla

#6

Viesti Ile »

Tuohon YJT:n aloitusviestissään referoiman artikkelin ohessa oli sivujuttu, jossa tuotiin esille hyvä näkökulma (ei uusi mutta huomionarvoinen):
Poliisin voimankäytöstä keskustellaan Suomessa verrattain vähän.

Keskustelun vähäisyys liittyy varmasti osaltaan siihen, että Suomen poliisi on tunnettu neuvotteluhalukkuudestaan ja räikeitä ylilyöntejä on tullut ilmi vähän.

Täällä on totuttu siihen, että poliisi lähestyy keskustellen usein silloinkin kun useimmissa muissa maissa ei todellakaan neuvoteltaisi.

Samalla verrattain lievistä voimakeinoista saattaa seurata kanteluita, kärjekästä kansalaispalautetta ja pieniä somekohuja, vaikka poliiseja olisi ensin ”potkaistu vain kerran” tai ”heitetty vain muutamalla pullolla”.

Usein etenkin somekeskusteluissa otetaan annettuna, että poliisien pitäisi työnsä vuoksi sietää itseensä kohdistuvaa väkivaltaa, ainakin lievää.
Todella epätervettä jos poliisitoiminnan joustavuus ja humaanius käännetäänkin jonkinlaiseksi poliisiin kohdistetun väkivallan moraaliseksi oikeutukseksi. "Mitä sitten jos mä heitin yhden kiven, poliisinhan kuuluu kestää pikku osumaa eikä tehdä siitä jotain numeroa".

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005429727.html
Kuvake
Kari Aittomäki
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 16086
Lauteille: Helmikuu 2006
Paikkakunta: Kokkola

Väkivaltatilanteiden vähättely turvallisuusalalla

#7

Viesti Kari Aittomäki »

Tämä vika artikkeli oli maksumuurin takana, perkele.
Josta aiheesta tosiaan on jo peistä taitettu monastikin eri yhteyksissä.. miksi ei saa vetää takaisin?

Se todella on melko käsittämätöntä, kun oma moraali kertois että jos joku tietoisesti rikkoo sovittuja pelisääntöjä niin hän myös irtisanoutuu sääntöjen suojasta.
Se olisi mieleiseni tulkinta kyllä. Ja niinku oikeen.

Poliisien kohdalla se pitkällemenevien oikeusprosessien välttely on varmaankin ensisijaisesti ja selittelyllisesti "se pienemmän riesan tie."
Etenkin kun on se sakonkirjottamismahdollisuus ja osumat kevyitä.
Vaikka mieluummin antais vaan rahasta takaisin.

Mutta siellä taustalla motiivina lienee se perusasenne, pelastus- suojelu- ja hoitotyön kivijalka, muitten auttaminen hädässä.
Se on vahva ankkuri ja sisältää eettisenrealistisen oletteen että osumia tulee.
Jolloin se väkivallan kohteeksi joutuminen on ikäänkuin itsestäänselvyys ja vähättely perusasetus.

Tällasella väkivaltaan kasvaneella se osa duuneja ei ole minkäänlainen lisäpaino repussa.. itseasiassa enimmin palkkaetu.

Hoitopuolella väkivallan kohtaaminen todella on tabu, kuten sikajudoka kertoo.
Sitä ei niinku ole olevinaan olemassa, vaikka se käsiksi käyminen on arkea.
Ja sen kohtaaminen.. en oikeen jaksa uskoa että niitä suojamuureja koulutuksen marsipaanimoukarilla rikotaan.
Olen toistuvasti nähnyt että se tilanne ei vaan aukea, mitään toimintamalleja ei ole.
Ja tilanteessa toimivat saavat saavin niskaansa.

Omasta kohdastani...
Mulle on aivan käsittämätön se mielenliike joka saa nilkit asianomistajiksi.
Se kuuluu jotenkin asiaan että osumat otetaan ja niille ei haeta kostoa instanssien kautta.
Kantelupukki, vasikka, ilmiantaja.. nilkkejä potenssiin paljon.
Ne jotka rakentavat asiasta hyveen.. monttuun ja napalmia perään.

Joka pökkelöinti taitaa elää alan hommia tekevillä yhä, vaikka kenties (toivottavasti) lievempänä versiona.
Kuvake
Ile
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 6402
Lauteille: Lokakuu 2009

Väkivaltatilanteiden vähättely turvallisuusalalla

#8

Viesti Ile »

Hiddo, mä en erota mikä on maksumuurin takana, näytti mun mielestä samalta kuin vapaasti luettavat eikä ollut sitä timanttisymbolia... Laitan kokonaisuudessaan tähän. Sopinee muidenkin mielestä hyvin tähän ketjun alkupöhinään.
Poliisiakin pelottaa ja suututtaa, kun kimppuun hyökätään – ”Teki mieli tirvasta päin näköä”

Työntekijöiden jaksaminen ja henkinen tuki ovat erityisen tärkeitä poliisin kaltaisessa organisaatiossa, kirjoittaa Helsingin Sanomien rikos- ja oikeustoimittaja Minna Passi.

Poliisin voimankäytöstä keskustellaan Suomessa verrattain vähän. Keskustelun vähäisyys liittyy varmasti osaltaan siihen, että Suomen poliisi on tunnettu neuvotteluhalukkuudestaan ja räikeitä ylilyöntejä on tullut ilmi vähän.

Täällä on totuttu siihen, että poliisi lähestyy keskustellen usein silloinkin kun useimmissa muissa maissa ei todellakaan neuvoteltaisi.

Samalla verrattain lievistä voimakeinoista saattaa seurata kanteluita, kärjekästä kansalaispalautetta ja pieniä somekohuja, vaikka poliiseja olisi ensin ”potkaistu vain kerran” tai ”heitetty vain muutamalla pullolla”. Usein etenkin somekeskusteluissa otetaan annettuna, että poliisien pitäisi työnsä vuoksi sietää itseensä kohdistuvaa väkivaltaa, ainakin lievää.

Poliisiammattikorkeakoulun tuoreen tutkimusartikkelin mukaan poliisit sietävätkin aika paljon. Artikkeliin on haastateltu kahtakymmentä poliisia, jotka olivat hieman ennen haastattelua joutuneet virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen kohteiksi. Artikkelin on tehnyt komisario Henri Rikander, joka työskentelee Poliisiammattikorkeakoulussa voimankäytön tutkijana.

Rikanderin haastattelujen perusteella poliisit suhtautuvat itseensä kohdistuvaan lievään väkivaltaan arkisesti. Peruspainit eivät sen kummemmin edes jää mieleen. Ylipäätään poliisit suhtautuivat tilanteeseen pääosin neutraalisti, jos vastapuolella ei ollut ollut käytössään kättä pidempää – puukkoa tai asetta – ja väkivalta oli ollut lievää. Silti osa tilanteista pääsi ihon alle.

”Potkuja tulee ja menee, mutta se sylkeminen oli iso harmitus.” ”Hiuksista repimiseen en ollut varautunut. Se on epäreilua ja alkoi vituttamaan. Ei se, että lyödään.” Jos väkivalta oli ollut niin voimakasta, että poliisille oli aiheutettu kipua, suhtautuminen oli Rikanderin selvityksen mukaan erilaista.

Poliisit kertoivat haastatteluissa suuttuneensa sekä tunteneensa vihaa ja kostonhalua. ”[Poliisiin osuneen lyönnin jälkeen] ensimmäinen ajatukseni oli, että saatanan mulkku. Sitä ei olisi voinut sen paremmin kohdella. Se sai hyvää ja asiallista palvelua. Et en ollut provosoinut sitä tai muutakaan.”

”Teki mieli tirvasta päin näköä.”

Tutkimushaastatteluissa tuli esiin myös tilanteita, joissa poliisit olivat tunteneet jännitystä ja pelkoa. Osa haastateltavista oli joutunut tilanteeseen, jossa vastapuolella oli ollut ampuma-ase. Niissä tilanteissa poliisit olivat miettineet, miten kohdehenkilölle käy, jos poliisi itse käyttää asetta. Lisäksi he olivat miettineet myös sitä, kuinka itselle käy. ”Aseella uhatessa ajattelin, että kumpi tässä ampuu ensin. Ei ole koskaan ollut näin tårta på tårta tilannetta.” Yksi oli tuntenut viereen ammutun luodin paineaallon.

Sen lisäksi, että poliiseihin itseensä kohdistuu väkivaltaa, he joutuvat elämään sen kanssa, että työtovereita kuolee tai loukkaantuu vakavasti työtehtävissä.

Viime vuonna yksi poliisi kuoli ja toinen loukkaantui ammuskelussa Vihdissä. Tapaus kosketti laajasti koko poliisikuntaa ja tietenkin erityisesti uhrien omaa työyhteisöä. Eräs poliisi mainitsi taannoin, kuinka pahalta tuntui kaksikymmentä vuotta sitten, kun kaksi tuttua kollegaa murhattiin Helsingissä. Tämän lisäksi poliisit joutuvat toistuvasti tilanteisiin, joissa he joutuvat todistamaan erilaisten väkivallantekojen jälkiä ja sitä, kuinka julmasti ihmiset kohtelevat toisiaan.

Poliisin työ onkin luonteeltaan sellaista, että se saattaa johtaa kyynistymiseen. Tästä puhui myös osa Rikanderin haastattelemista poliiseista.
Lisäksi poliisin työ voi johtaa traumatisoitumiseen. Eteen voi tulla sellaisia tapauksia, jotka jättävät jälkiä eliniäksi. Joillekin niitä tulee useita.

Pahimmillaan traumat voivat purkautua oudolla tavalla tai tehdä toimintakyvyttömäksi huonoimmalla mahdollisella hetkellä, jos niitä ei ole päässyt käsittelemään kunnolla. Voimankäyttötilanteet olivat jääneet vaivaamaan jälkikäteen osaa Rikanderin haastattelemista poliiseista.

Vakaviin tilanteisiin ajautuneet olivat joutuneet työstämään tapahtumia useita päiviä. Yhdessä haastattelussa kuvattiin negatiivisten ajatusten kestäneen viikkoja.

Osa haastateltavista kertoi, ettei tilanteesta ollut jälkikäteen pystynyt keskustelemaan työparin kanssa.Jotkut kertoivat pohtineensa sitä, kuinka paljon läheisille voi tapahtumista kertoa, jottei aiheuttaisi heille isompaa huolta ja murhetta. ”Oli ihan hirveetä kun menin kotiin. En pystynyt nukkumaan, – – En kertonut tapauksesta läheisille.” Keskusteluissa eri poliisien kanssa on käynyt ilmi, ettei henkistä tukea tuputeta poliisissa ainakaan liikaa.

Rikanderin tutkimusartikkeli onkin tärkeä keskustelunavaus poliisin sisällä. Kiinnitetäänkö poliisien kokemaan väkivaltaan ja sen seurauksiin nykyisellään tarpeeksi huomiota?

Työntekijöiden jaksaminen ja henkinen tuki ovat erityisen tärkeitä poliisin kaltaisessa organisaatiossa. Riittävä tuki on turvaksi poliiseille itselleen mutta myös kaikille muille.
Kuvake
MikaM
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 5292
Lauteille: Marraskuu 2009
Paikkakunta: Naantali
Etulaji: Jumppa

Väkivaltatilanteiden vähättely turvallisuusalalla

#9

Viesti MikaM »

Aletaan olla jännän äärellä.
Avautuisiko suomalainen, jos mahdollisuus olisi?
Auttaisiko se, ja jos ei, niin mikä?
Onko Suomessa tarpeeksi ammattitaitoisia auttajia?
Onko poliiseillakin PTSD (post traumatic stress disorder) oireita ja näkyvätkö ne tehtävissä/ kotona?
Entäpä Afganistanin yms. veteraanit?
Näistä ei meillä juuri puhuta, monessa maassa on arkipäivää, onko tämä meillä niin uutta, vai kysymys siitä, "ettei pidä valittaa"?
“Maamiinat kioskeihin”
RadioRock
Kuvake
Huppu
reiteenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 493
Lauteille: Lokakuu 2010

Väkivaltatilanteiden vähättely turvallisuusalalla

#10

Viesti Huppu »

Onhan sitä joutunut välillä vähän imuroimaan, kun kinniottoja tai poistoja on suorittanut. Suurin syy miksen oo ikinä mitään juttuja lähtenyt tekemään, etten usko siitä olevan mitään hyötyä. Joku perus elämäntapa konna saa vähän sakkoa jeejee. Jos kellään ei oo mitään hajonnut, niin egon korjaus ku polkee töistä kottii ja kohti uusia seikkailuja. Mikäli lainsäädäntöä muutetaan ja loputon perseily tehdään mahdottomaksi, niin ehkä asiaa voidaan miettiä uudestaan. :jepa:
Oss!
Kuvake
Kari Aittomäki
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 16086
Lauteille: Helmikuu 2006
Paikkakunta: Kokkola

Väkivaltatilanteiden vähättely turvallisuusalalla

#11

Viesti Kari Aittomäki »

Olen joskus lukenut että poliisipuolella se tilanteitten debriiffaus oli lujasti retuperällä varsin pitkälle, vielä 90-luvulla joku pomomies sanoi että henkisten taakkojen käsittelyä varten on virka-ase.

Myös eräs tuttu veteraani (siis sodankäynyt) eläkepoliisi antoi jutuissaan sellaista kuvaa että sellanen rehevä mieheys ois ikäänkuin oletusasetus ja -edellytys.
Tuollaiset asennejuurtumat tahtovat jäädä melko pysyviksi, olisi kiva tietää vieläkö siinärepussa on kiviä, näin 2018?
Olen käsittänyt että stressaavien tilanteitten jälkeen ainakin tarjotaan terapia-apua ja ainaki lomaa?
Muttaettä niitten käyttö olisi hiukan.. pitkähampaista?

Koska minäkuva.
Kuvake
SirSamuel
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 854
Lauteille: Maaliskuu 2010

Väkivaltatilanteiden vähättely turvallisuusalalla

#12

Viesti SirSamuel »

Tuolla pohjoismaiden suurimman päivystyksen käytävillä joskus maleksiessa panin merkille, että se potilaan tempasu(tempasi se sit ketä vaan) on jotenkin suuren suuri yllätys tai asia jota ei niinku ikinä vois tapahtua. Tottakai pienen, kauniisti hymyilevän hoitsun kohdalla on todennäköisyys pienempi kun karvanaamaista murisevaa vartijaa kopsauttaminen. Kuitenkin sen ei pitäis olla koko ensiapua viikoksi kuohuttava yllätys koska enemmän ja vähemmän sekavaa materiaalia(potilaita) lappaa ovista ja ikkunoista melko viljalti 24/7 tahdilla! Siinä sitä kyynisemmät ja tårta på tårta tekee potskun elämästä helvettiä pitkäksi aikaa ja nuoremmat hoitsut tekee rikosilmon. Kyl se vaan se Jaloviina on se defusing tapa monesti siinäkin. Haluttiin sitä tai ei. Onhan niitä 'pakollisia' keskusteluja aina kovien juttujen jälkeen mutta jos on 20v. ollu ensiavus hoitajana niin se ihmisvihan ja kyynisyyden aste on jo niin julma, että ne psykologin jutut on ihan lässynpa*kaa. Eikä se oo sen psykologin vika, eikä välttis edes sen hoitajan!

Ite oon nykyään niin tarkka reviisistä ja kauluspaidoistani, että yhtään en siedä rensseleihin uimista. Enkä todellakaan vähättele jos on iholle tultu! Joskus sitäkin sieti ihan liikaa ja liian monta paitaa hajos :D
"Ainoastaan erinomaisen lahjakkaita hoitajia, joiden luotettavuutta ja tarkkuutta on monta kertaa koeteltu, voipi lääkäri ottaa lähimmiksi apulaisikseen operationeissa ja haavain sitelemisessä, täten osoittaen ikäänkuin erityistä kunnioitusta hoitajaa kohtaan." (T Billroth: Käsikirja sairainhoidossa, 1885)
Vastaa

Lauteilla

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei potkulaisia ja 28 kurkkijaa