Kysymykset työnhaussa

[S.A]

Hämmensi hieman töitä hakiessani miksi kysytään nykyään monesti hakemuksessa paino,pituus sekä kuvakin? Samoin suhdetilanteesta kysytään niin kovin usein haastattelussa.

Vastailkaahan jos tiedätte miksi nämä ovat niin tärkeitä vartijaksi hakevalla.

[nomad]

Varmaan samasta syystä kun haastatellaankin, koitetaan muodostaa yleiskuva kaiffarista ettei tarvitse juoksuttaa haastatteluringin läpi vääränlaista väkeä. Suhdetilanne taas monesti kielii vakaudenhalusta elämän suhteen, vakavemmassa parisuhteessa elävät ovat vähemmän todennäköisiä työpaikkojen pikavaihtajia, jolloin jää selvää rahaa sisään kun ei tarvitte uusia perehdyttää jatkuvalla syötöllä.

[S.A]

omasta mielestäni ei paperilla muodostetut kysymykset joista luodaan kuva fyysisestä olemuksesta ole hyvä ratkaisu. samoin suhdetilanne ei ratkaise kuinka omistautunut on työlleen.

ajattelen itseäni vaikka. pituus 155cm hattu päässä paino 50kg ja kuvasta voisi luulla jotta tyttö on paremmin heitukka kuin 30-vuotias 4lapsen äiti.

samoin parisuhdetilanne. 2vanhinta lasta asuu luonani ja 2 nuorinta isänsä luona sekä olen eronnut mutta parisuhteessa.

jos näistä muodostetaan kuva ennen jo haastattelua jää varmasti monelta työpaikan tarjojalta hyvä työntekijä haastattelematta.

[bodyguard]

Tuo suhdetilanteesta kyseleminen on vähän kummallista kyllä. Työnantaja saa lähtökohtaisesti kysellä työtehtävien hoitoon liittyviä perusteltavissa olevia kysymyksiä ja parisuhdetilanne ei liity mielestäni milläänlailla työtehtävien hoitoon. Itseasiassa jos sellaisesta kysellään niin pitäisin jo työnantajaa lähtökohtaisesti vähän arveluttavana.

[Elina]

Voisin kuvitella, että ainakin naimisissa/avoliitossa oleva vielä lapseton lisääntymisikäinen nainen saattaa olla riskivalinta työnantajan mielestä, koska sehän voi vaikka hankkiutua raskaaksi...

[Andy]

Olen pitänyt satoja työhaastatteluita, tänään viimeksi kaksi. Toki eri alalta, mutta ehkä jotain näkemystä on silti asiaan.

Ensinnäkin perhetilanne yleensä voi kiinnostaa mm. siksi, että sinkkujen on yleensä paljon helpompi tehdä hankalia vuoroja tai yllättäviä vuoronvaihtoja kuin perheellisten ihmisten. Toisaalta taas perheelliset ovat usein vakaampia, koska tarvitsevat säännöllisen tulonlähteen eivätkä noin vain esim. päätä lähteä 3 kuukaudeksi Thaimaahan viikon varoitusajalla. Tähän ei välttämättä ole huonompaa ja parempaa vastausta vaan erilaisia.

Työhön liittymättömät kysymykset lähtevät usein siitä, että pyritään saamaan henkilö keskustelemaan jostain asiasta niin, että hänestä saa kuvaa. On hyvin vaikea arvioida ihmistä, joka vain vastailee kysymyksiin lyhyesti ja tuoden hyvät puolet itsestään esiin (niin kuin kuuluukin).

Itse tapaan usein kysyä harrastuksista ja jos joku sanoo vaikka että lukee kirjoja, voin kysyä, että mikä oli viimeisin luettu kirja ja että mistä se kertoi. Koska rekrytoin myyjiä, haluan kuulla, miten henkilö esittelee jotain hänelle tuttua asiaa. Onko puhe selkeää ja sujuvaa vai takelteleeko haastateltava? Ei minua sen kirjan sisältö sinänsä kiinnosta. Voisin myös kuvitella, että vartijoita palkattaessa joku haastattelija haluaa testata henkilön toimintaa yllättävän ongelman sattuessa ja kysyy siksi jotain ihan outoa.

Jos taas havaitsen, että haastateltava jännittää ja on ihan jäykkänä, pyydän usein häntä kertomaan kaikenlaista itselleen tuttua ja minulle sinänsä merkityksetöntä, jotta saan hänet vapautumaan ja pääsen näkemään, millainen hän on rentoutuneempana. Tällöin saatan myös itse kertoilla jotain sellaista kuin "Ai sinä käyt vaeltamassa, minäkin olen tavannut reissata Lapissa."

Eli niitä kysymyksiä kannattaa miettiä muultakin kannalta kuin siltä, mitä vastausten suora informaatioarvo on.

[S.A]

Kiitoksia vastauksista. Saa laittaa lisääkin.

Andyn vastaus oli hyvä mutta nuo kysymykset ovatkin helppoja suoraan haastattelussa.
Pelkkänä meilinä lähetettynä asia onkin toinen.

Viimeksi en maininnut meilissä itsestäni niin kummempia vaan jätin ne kohdat tyhjäksi joissa kysyttiin tietoja perhesuhteista taikka fyysisistä ominaisuuksista. sain haastattelun ja suoraan työpaikan
kerroin paikan päällä kyseiset asiat ja esimies oli sitä mieltä jotta tervetuloa hommiin.

Monissa on pakollisena kohdat jotka tulee täyttää tai hakemus ei lähde. kuten siviilisääty,painot ym...

[nomad]

No otetaan nyt esimerkkinä, jos vaikka meikäläinen hakisi esim. johonkin painialttiiseen ympäristöön duunaria ja hakemuksessa lukee 160cm ja 60kg niin tiedän aika nopeasti ettei kyseessä ole halutunlainen tapaus. Samoin jos haetaan pysyvää paikkaria johonkin respaan ja kuvasta löytyy 140kg umpitatuoitu sikaniska niin taas kerran voidaan tehdä alustavaa raakkausta homman luonteen vuoksi. Perhesuhteista joskus kysyn itsekkin, naimisissa olevat vaan todennäköisemmin ovat pysyviä duunareita ja arvostavat vakautta. Ei aina, mutta todennäköisyydet ovat siihen suuntaan.

[Andy]

Noissa lomakejutuissa voi olla kyse siitä, että firmalla on yksi tietty lomake, joka täytetään haki mitä työtä tahansa. Tällöin kaikki kysymykset eivät ole oleellisia jokaisen paikan kohdalla, mutta systeemi on helpompi työnantajan kannalta, kun ei tarvitse jokaisen paikan kohdalla miettiä, että mitkä asiat ovat nyt oleellisia.

[saarikko]

omasta mielestäni ei paperilla muodostetut kysymykset joista luodaan kuva fyysisestä olemuksesta ole hyvä ratkaisu. samoin suhdetilanne ei ratkaise kuinka omistautunut on työlleen.

ajattelen itseäni vaikka. pituus 155cm hattu päässä paino 50kg ja kuvasta voisi luulla jotta tyttö on paremmin heitukka kuin 30-vuotias 4lapsen äiti.

samoin parisuhdetilanne. 2vanhinta lasta asuu luonani ja 2 nuorinta isänsä luona sekä olen eronnut mutta parisuhteessa.

jos näistä muodostetaan kuva ennen jo haastattelua jää varmasti monelta työpaikan tarjojalta hyvä työntekijä haastattelematta.

Esittämistäsi syistä mullakin hieman särähti korvassa, koska aika lähellä työehtolain syrjintäkieltoa ollaan jollei väärällä puolella.

[S.A]

No otetaan nyt esimerkkinä, jos vaikka meikäläinen hakisi esim. johonkin painialttiiseen ympäristöön duunaria ja hakemuksessa lukee 160cm ja 60kg niin tiedän aika nopeasti ettei kyseessä ole halutunlainen tapaus. Samoin jos haetaan pysyvää paikkaria johonkin respaan ja kuvasta löytyy 140kg umpitatuoitu sikaniska niin taas kerran voidaan tehdä alustavaa raakkausta homman luonteen vuoksi. Perhesuhteista joskus kysyn itsekkin, naimisissa olevat vaan todennäköisemmin ovat pysyviä duunareita ja arvostavat vakautta. Ei aina, mutta todennäköisyydet ovat siihen suuntaan.

Miksi ei ole halutunlainen tapaus?

Työssäni joka on painialtis on monia tuonkokosia ja painivat siinä missä muutkin.
Samoin respoissa on niitä isoja miehiä jotka ovat hyvin palvelualttiita siinä missä moni siloteltu persoona. Tuohon painialttiiseen työhön voidaan myös palkata juuri niitä jotka kokonsa puolesta eivät ole isoja vaan ovat erittäin hyviä puhujia ja selvittävät asiat muuten sekä tarpeen tullen pyytävät apua jos sitä tarvitaan. Ei se koko ratkaise jos joku painia haluaa tosissaan ja onhan sillä isolla miehellä/naisella samat voimankäyttöön soveltuvat välineet kuin pienikokoisellakin.

toivottavasti moni ei ajattele ettei ns pieni henkilö sovellu ammattiin kokonsa vuoksi

[bodyguard]

Tietysti työnantaja haluaa muodostaa mahdollisimman paljon kuvaa työnhakijasta ja kysyä kaikkia mahdollisia kysymyksiä. Tästähän ei ole mitään epäselvyyttä ja tuskin erimielisyyttäkään.

Mutta edelleen kysymysten pitää liittyä työtehtävien hoitoon ja olla perusteltavissa. Ei sekään ole mikään hyvä peruste että on yksi lomake kaikkiin mahdollisiin tehtäviin tai ainakin minun mielestäni lain rikkomiseen ei ole hyvä peruste että se nyt vaan on työnantajalle kätevämpää. Itseasiassa työnhakijankin kannattaa miettiä että jos ihan perustasoiset työelämän pelisäännöt tuntuu olevan työnantajalla hakusessa jo tuossa vaiheessa niin kannattaisiko paikkaa katsella mielummin jostain muualta.

[T-T]

Työssäni joka on painialtis on monia tuonkokosia ja painivat siinä missä muutkin.

En uso. Varsinkin jos kyse on yksin painimisesta, talttuttamisesta, ratkaisevista liikkeistä tilanteen rauhottumiseksi yms. Poikkeuksia voi olla hmm... yhden aikas pienen tiedän, mutta se on aktiiviottelija. Elikä tilanteen ratkaisijat on erikseen. Voihan siitä yhdestä raajasta pitää kiinni vaikka kissa. Mutta mieluummin ottaisin painipariksi jonkun muun.

Samoin respoissa on niitä isoja miehiä jotka ovat hyvin palvelualttiita siinä missä moni siloteltu persoona.

Äkkiseltään kun mietin niin ainakaan mm. pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Mikkelissä, Hämeenlinnassa ja Valkeakoskella en ole nähnyt "niitä isoja miehiä"(eli kykeneväisiä) respatöissä. Voisivat tietenkin olla hyviä siinä.

Tuohon painialttiiseen työhön voidaan myös palkata juuri niitä jotka kokonsa puolesta eivät ole isoja vaan ovat erittäin hyviä puhujia ja selvittävät asiat muuten sekä tarpeen tullen pyytävät apua jos sitä tarvitaan.

Ooksää Seculla rekryssä töissä? edit. et ole olis pitänyt lukea ensimmäinen sivu
Tuli vaan mieleen tästä tämä
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtm ... 01/1474056" onclick="window.open(this.href);return false;

Niin tosiaan parempi ollakin hyvä puhuja, kun muita avuja tilanteen selvittämiseksi ei sitten ole, enkä näe miten tällainen työntekijä on sitten parempi koska jos/kun sen avun pitää olla sitten kykeneväinen... niin miksi laittaa höpöttelevä datanomiopiskelija hakeen kakkasakille kierroksia ja kohottaan heidän itsetuntoaan, kun joka tapauksessa normaalit ihmiset ovat tyytyväisiä vastaa heidän kysymyksiin kuka tahansa. Ja kun se ei ihan kauheasti vaadi edes testomurisijalta, että osoittaa kädellä oikean suunnan, tai vastaa juu/ei riippuen asiasta, jopa pienellä hymynnäköisellä... Vai onko kenttätason asiakaspalvelussa joku korkeampi taso josta en ole vielä tietoinen.

Ei se koko ratkaise jos joku painia haluaa tosissaan ja onhan sillä isolla miehellä/naisella samat voimankäyttöön soveltuvat välineet kuin pienikokoisellakin.

Ei ratkaise ei, mutta helpottaa kummasti, siksi on parempi kaveri apuna painitouhuissa.

[Pyjamasankari]

Työssäni joka on painialtis on monia tuonkokosia ja painivat siinä missä muutkin.
Samoin respoissa on niitä isoja miehiä jotka ovat hyvin palvelualttiita siinä missä moni siloteltu persoona. Tuohon painialttiiseen työhön voidaan myös palkata juuri niitä jotka kokonsa puolesta eivät ole isoja vaan ovat erittäin hyviä puhujia ja selvittävät asiat muuten sekä tarpeen tullen pyytävät apua jos sitä tarvitaan. Ei se koko ratkaise jos joku painia haluaa tosissaan ja onhan sillä isolla miehellä/naisella samat voimankäyttöön soveltuvat välineet kuin pienikokoisellakin.

toivottavasti moni ei ajattele ettei ns pieni henkilö sovellu ammattiin kokonsa vuoksi

Tämmösiä yleisiä huomioita vaan:

- Voimankäyttövälineetkin vaativat käyttäjältään tietyn määrän perusvoimaa, ne eivät ole sen kummemmin mitään taikakaluja. (nimikin sen jo sanoo: käytetään voimaa välineiden välityksellä)

- Pyytävät apua, mutta keltä? Jos nimenomaan just on pyydetty sinne tilanteeseen apuun tää henkilö.

- Mitä sitten kun puheet on puhuttu ja alkaa tapahtumaan?

Itse olen aivan liian kevyt tällä hetkellä hoitaakseni ovihommia kunnolla. Jos tekisin niitä pelkästään tällä hetkellä menisin kiiren vilkkaa salille jumpalle ja hankkisin 15-20 kg painoa lisää. Joihinkin vartiointitehtäviin, ehkä joo - nippa nappa menis vielä näin tänkin kokosena.

Mutta en mielellään oisi näin kevyenä paljon painimista vaativassa kohteessa ihan vakkariin, joudun turvautumaan paljon kovempiin keinoihin paljon aikaisemmassa vaiheessa kuin voimakkaampi ja kookkaampi työkaveri. Ja sehän nyt ei ole kenenkään etu. Näyttää rumalta ulkopuolisten silmissä, aina mennään hiukan niinkuin siellä äärirajoilla ja asiakaskin saattaa vahingoittua - ja kukapas siinä on lopulta maksumiehenä, minäpä tietenkin.

Eli kyllä sitä vaan valitettavasti tietyt voima- ja kokokriteerit tarvitsee olla painialttiisiin paikkoihin hommaa menestyksekkäästi ja kohtuu nätisti hoitaakseen. Isommat ukot joutuvat myös ehkä harvemmin edes päällekarkauksen uhriksikaan, tämmösenä "liian kevyenä" niitä yrittäjiä voipi olla enemmän. Ehkä on vaan mutua, en tiedä.

Eli, jos meinaisin tehdä vaikka ovihommia nyt pääduunikseni vuosikausia eteenpäin (jota en aio tehdä kun on muut kuviot), niin en kyllä tällä voimatasolla viittisi tehdä, satunnaiset tuuraukset joita nyt teen piisaa ihan hyvin ja vatuttaa jo ihan tarpeeksi.

Se on vaan raaka totuus, että kyllä sitä voimaa ja kokoa tarvitsee sinne taitojen tueksi.

[T-T]

Vedin vähän henkeä, mutta ei tuntunut auttavan. Pitäs mennä varmaan nukkuun.

Mä olen vaan niin helvetin täynnä näitä perässä vedettäviä teletappeja, jotka eivät näe, eivätkä kuule mitään ja ovat hoomoilasena kun kun käy jututtamassa ihmisiä (Mitä se sano? mitä sä sanoit? mitätähhäh) jotka kattelevat kengänkärkiään kun pirinarkkarit nauravat päin naamaa ja joiden takia joutuu sitten painiin kun kävelevä vaateripustin yrittää änkyttää jotain lakiteknistä pätkää jonka on kurssilla oppinut, että näin pitää sanoa.

Jos oma pää ei tajua kertoa itselleen sisäisesti, että ei tämä ei ole minun juttuni, niin onneksi todellisuus pikkuhiljaa opettaa. Kaikki eivät tajua tämänkään jälkeen ja ovat sitten työyhteisön riesana.

Ihan sama vaikka siinä haastattelussa kysyttäs, että kumpi on parempi ritariässä vai tämä juuri piirtämäni komia poni? Toivon, että et hae mihinkään paikkaan missä oikeasti joutuu paljon painimaan, koska sen joutuu tekemään ihmiset puolestasi.