Voit luoda tilin myös sosiaalisen median tunnuksillasi. Klikkaa alta. :)

Kuva KuvaKuva Kuva Kuva Kuva Kuva

Sotilaiden voimankäyttö ja lähitaistelu

Keskustelua suojelu- ja turvallisuusammateista

Ylipotkijat: JanneM, Mjölnir

Kuvake
Jasse
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 5
Viestit: 2817
Lauteille: Maaliskuu 2006
Paikkakunta: Helsinki
Tykännyt: 3 kertaa
Tykätty: 41 kertaa

Sotilaiden voimankäyttö ja lähitaistelu

#46

Viesti Jasse » maalis 1, 2019, 08.17

saarikko kirjoitti:
helmi 28, 2019, 22.54
Onko tuo se opas, jossa opetetaan polkasemaan alaspäin potkulla ennemmin kuin ylöspäin? Sellaisen olen jossain netissä nähnyt, mutta nyt en enää löytänyt.
Kyseisessä opuksessa ei ole tekniikoita eikä kuvia laisinkaan. Siinä ruoditaan lähitaistelun luonnetta ja käydään läpi esimerkkitaisteluja.
"Memento Mori - Tiedä kuolevasi, tunne eläväsi"
-Idän Viisas


Kuvake
Antti
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 694
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Tykännyt: 13 kertaa
Tykätty: 41 kertaa

Sotilaiden voimankäyttö ja lähitaistelu

#47

Viesti Antti » maalis 1, 2019, 11.06

On ehkä syytä täälläkin mainita, että "lähitaistelu" on aiemmin ymmärretty periaatteessa laajemmin kuin nykyään, eli ei välttämttä vain käsikähmänä tai taisteluna kylmin asein, mitkä ensimmäisenä tulevat nykyään mieleen aiheesta puhuttaessa. Jalkaväen hyökkäys etenee luonnollisesti lähitaisteluun ja lopulta käsikähmään, ellei puolustaja väisty tai tuhoudu, mikä on voinut tapahtua jo hyökkäyksen aloittavan tykistötulen vaikutuksesta. @Jassen mainitsemassa Loebellin kirjassa (1929, suomennos 1930) tekijä erikseen mainitsee, ettei käsittele ilmataisteluja, mikä on mielenkiintoista. Ja hänhän ilmoittaa heti alussa vastustavansa sitä näkemystä, että tykistö valloittaa ja jalkaväki vain miehittää, jolloin lähitaisteluun ei sodassa enää päädyttäisi. (Aika nykyaikainen näkemys, itse asiassa.)

Lähitaisteluksi kyllä määritellään taistelu käsikranaatin heittoetäisyyden sisäpuolella kautta nykyisenkin kirjallisuuden, mutta LähitstKäsik 2004 käsittelee ainoastaan lyömä- ja teräaseiden käyttöä sekä aseetonta kamppailua, kun taas edeltäjänsä, LähitstOpas 1990, käsittelee käsikähmän ohella myös lähietäisyyden ampumatekniikkaa pistoolilla, rynnäkkökiväärillä ja konekiväärillä. Ainoastaan Lähitst-opas 1957/1962 kattaa koko kirjon käsitellen vielä käsikranaattien käyttöäkin (heitot olan yli, sivulta ja alhaalta suoritettuna seisaalta, polvelta ja makuulta) ja niitä vastaan puolustautumista suojautumalla, väistämällä ja takaisinheitolla. Vanhempi kirjallisuus taas pyörii joko rynnäkön ylemmällä henkisellä tasolla tai keskittyy pistintaistelun eli -miekkailun tekniikkaan.

Andy kirjoitti:
helmi 28, 2019, 10.35
Rivijalkaväen aseettoman lähitaisteluopetuksen funktio lienee lähinnä se, että ylipäätään yritettäisiin tehdä jotain, ei niinkään tekniikkaopetus. Lähtökohtaisestihan se vastustajakaan ei ole taidollisesti yhtään parempi. Kun kaksi osaamatonta kamppailee ilman aseita, niin lähes aina se voittaa, joka lähtee ensimmäisenä aggressiiviseen hyökkäykseen.
Kyllä, ja aseettoman kamppailun harjoittelun merkitys kuvataan Lähitst-oppaassa 1957 seuraavasti:
Ne tilanteet, joissa vihollinen joudutaan kohtaamaan aseettomana, ovat harvinaisia. Siitä huolimatta tässä oppaassa on kiinnitetty huomiota ilman asetta käytävään käsikähmään, sillä vain täten voidaan muulle lähitaistelukoulutukselle luoda fyysinen ja henkinen pohja.
Lisäksi Andyn mainitsemassa Mein Kampfissakin todetaan, että SA-miesten on parempi harrastaa jiujitsua ja nyrkkeilyä kuin ammuntaa, suunnilleen näistä syistä. Myös pistintaistelun harjoittelua on perusteltu nimenomaan sen liikunnallisen ja henkisen merkityksen kautta varhaisimmasta suomalaisesta oppaasta alkaen ("die große moralische Wirkung!").

Jassen mainitsemassa Loebellin kirjassa ei tosiaan käsitellä käsikähmän suoritustapaa muuta kuin ohimennen johdannossa, jossa (suomennoksessa) todetaan seuraavaa:
Käsikähmä voidaan suorittaa mitä moninaisimmin tavoin, käyttämällä aseena joko sapeleja, miekkoja, pistimiä, kiväärin perää, puukkoja, lapioita, hakkuja, piikkilankasaksia, pistooleja, valopistooleja, kiviä, j.n.e. Henkensä edestä taistelevalla on syytä käyttää hyväkseen kaikkia mahdollisia itsepuolustuskeinoja. Maailmansodan alkuaikoina oli käsikranaateilla suuri merkitys. Näitä ei kuitenkaan käytetty yksinomaan heittoaseena, vaan myöskin lyömä-aseena vastustajan nujertamiseksi.
Teoksella on ollut selvästi vaikutuksensa, sillä lähes sama luettelo on päätynyt hieman muokattuna Rakuunan ja ratsumiehen käsikirjaan (1938):
Käsikähmä voidaan suorittaa mitä moninaisimmin tavoin, käyttäen aseena joko miekkoja, pistimiä, kiväärin perää, puukkoja, lapioita, hakkuja, piikkilankasaksia, pistooleja, valopistooleja, kiviä, nyrkkejä, hampaita ja kynsiä, siis yleensä kaikkea. Maailmansodassa satttui tapauksia, jolloin turpeella heitettiin vihollista kasvoihin, jotta päästäisiin sen jälkeen lyömään häntä käsikranaatilla päähän.
Olisin kuvitellut, että maininta turpeen käytöstä maailmansodan kokemuksena on peräisin Loebellilta, muttei ole silmiini osunut. Joka tapauksessa loppukevennyksenä käsikirjasta löytyy myös seuraava, nykyään ehkä epäkorrektina pidettävä ohje:
[Pimeässä h]elposti erehtyy viholliseen nähden ja joutuu käsikähmään toverinsa kanssa. Tunnussana on tällöin välttämätön. Helppo eroittamiskeino on, että ratsumies koko käsikähmän aikana puhuu, ladellen selvästi kuuluvia sanoja minkä ennättää; lausuu esim. mielipiteensä vastustajasta.
:)
Potkulaiset jotka tykkäävät kirjoittajan Antti viestistä:
Mika
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)

Kari Aittomäki
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 12453
Lauteille: Helmikuu 2006
Paikkakunta: Kokkola
Tykännyt: 40 kertaa
Tykätty: 202 kertaa
Kuukauden kynäilijä

Sotilaiden voimankäyttö ja lähitaistelu

#48

Viesti Kari Aittomäki » maalis 2, 2019, 02.33

Hevosmiehet on erikseen. :D

Olipas pelottava vastauskenttä. :shock:
KUKAAN ei kaiva noita detaljeja muististaan, viihdyttelen itseäni kuvittelemalla Antin työpöydän lähikirjahyllyä.
Eilisen miehenä visualisoin tiedostot vielä kirjapinoina. Niinkuin nuo pari omaa varastohyllyäni tossa puolentoista metrin päässä ovat...

Jassen reppu/puukko-kombosta olen kuullut mutta en juoksuhautaoloissa. Eno-Toivo noista jutteli, oli kaukopartiomies ja hakivat aktiivisesti lähitaistelua/kylmäase-etäisyyttä. Koska se kerrotusti pelotti ja aikaansai paniikkia aron pojissa. Hiiviskelijät tulevat.
Tarkennus, ei se kamala muksuille noita jutellut vaan jutut saavuttivat meidät ikäänkuin toisenpolven tietona.
Kuten se puukonkäyttelytietotaitokin.

Mutta yökähmäkässä se reppu kenties olikin looginen tapa erottaa omat toisista.. Tosin olen lukenut sitäkin että kähmäkaveria lyötiin jollain ja jos kiros suomeksi, ei saanu terää.

Mun ajoilla lähitaistelu oli nimenomaan käsikranu-etäisyydeltä tapahtuvaa, tarkoittaen enimmin juoksuhautamylläköitä. Termiä käytettiin myös huoneisto-tesetistä. Varsinaiset väännöt oli erikoistietoa, jäivät yhteen oppituntiin.
Jotka jouduin itse suunnittelemaan ja vetämään kun kapparit kekkas että skabaan karatessa, kiaii.
Myöhemmin alue-toiminnassa koulutus oli jo monipuolisempaa, tosin aseellista kähmäkamppailua ei käsitelty vaikkama kyselin.
Jotain tuuppaisujohdannaisia kerrottiin olevan.
No, ihan ok kamaa nekin ovat.

Muuten, olen kuullut ja lukenut että nimenomaan kommandot, jotkut heistä siis, suosivat käsikranu/puukkokomboa taloissa tapeltaessa.
Ja että Arnhemissa brittiparatroopperit pyrkivät nimenomaan lähelle sakemannien talosta taloon vyöryttäessä.
Niinkin arkisesta syystä että vähiä kuteja piti säästää ja Parat luottivat raivokkuuteensa.

Mulla on muutama venäläinen lähiopas A4-kopioina ja ovat tarkempia ihan tekniikankin suhteen.
Määrittelevät mm. lapionheittoetäisyyden ja jatkohyökkäystavan.
Ja on siellä vinkkejä partakoneenterästäkin.

Kuvake
Andy
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 15992
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Oulu
Etulaji: Potkunyrkkeily
Takalajit: Karate, ju-jutsu
Tykännyt: 91 kertaa
Tykätty: 187 kertaa
Viesti:

Sotilaiden voimankäyttö ja lähitaistelu

#49

Viesti Andy » maalis 2, 2019, 10.43

Jasse kirjoitti:
maalis 1, 2019, 08.05
Lapsena kuulin - isältä varmaan - että juoksuhautakäsikähmässä suomalaiset käyttivät puukkoa ja reppua. Jos näkyvyys oli heikko kopeloitiin vastaantulijaa ja tuikittiin puukolla jos reppua ei tuntunut.

Onko muut kuulleet tällaista tarinaa?
Tästä löytyy juttua jostain vanhasta kaspin-ketjusta. Tutkin siihen aikaan isoisäni serkun kenraali Pajarin joukkojen sotatietä, kun hankasalmelaiset palvelivat hänen divisioonassaan. Kirjassa oli tarina etenemisvaiheesta 1941, missä suomalaiset törmäsivät pimeässä vihollisosastoon.

Komentava upseeri loihe lausumahan: "Tappakaa puukolla kaikki, joilla ei ole reppua selässä!"

Suomalaiset jäivät lähitaistelussa voitokkaiksi. Käsitin kuitenkin, että tämä oli neuvokkaan upseerin improvisaatio yllättävässä tilanteessa, eikä suunniteltu toimintatapa. Toki sitä on myöhemmin voitu käyttää muuallakin ja tapaus lienee ollut jo aikanaan tunnettu, kun on päässyt kirjaan.
Antti Sariola

www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/

You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders


Vastaa

Lauteilla

Potkulaisia lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 3 kurkkijaa