Miksi aikuiset miehet huijaisivat...
Ketjussa on jo tullut pari syytä esiin. Andyn mainitsemasta taloudellisesta hyödystä ja maineesta tulee mieleeni ainoa kunnon kusettaja jonka tiedän kamppailulajimaailmassa. (Olen BTW tämän foorumin kontekstissa ollut onnekas ja edennyt muutenkin järkevien suositusten perusteella opettajaetsinnöissä.)
Tämä kusettaja on melko erikoinen tapaus, koska hän on tosiasiallisestikin todella pitkän linjan tekijä, joka on nähnyt paljon, tehnyt paljon ja omaa suht korkean vyöarvon ja ennen kaikkea omaisi senioriteettia. Arvelisin että asia johtuu hänellä siitä, että hän on taipuvainen hoitamaan itsensä yhteisöistä ulos. Valheet ovat sitten pahimmillaan vyöarvoista, mutta mukaan mahtuu myös paljon muuta. Ja tyyppi on myös täysi mulkku, jolla ei ole mitään tyylitajua esim sen suhteen, mitä fb:ssa kannattaa kenenkin sivulla sanoa. Olen todistanut kaksi kertaa kun hän haukkuu eri lajien hierarkiassa korkealla olevien opettajia täysin julkisesti. Ensimmäisellä kerralla nousi melkoinen passkamyrsky.
Valehteluun on myös muita syitä. Aloitin reilu kolme vuotta sitten ketjun jossa käsittelin kahdessa ensimmäisessä viestissäni henkilöitä, joiden ilmeisesti on pakko alkaa valehtelemaan, kun keskustelu pääsee jossain määrin käyntiin. Kahvilan ketjun nimi on "Valehtelijat, eli kunnon kusettajat".
http://www.potku.net/forum/viewtopic.php?f=21&t=18227" onclick="window.open(this.href);return false;
Viestejä on nyt kymmeniä, joten sieltä voi löytyä muutakin oleellista settiä.
Mitä taas ninjailuihin tulee, uskon että on kolmas kategoria, jossa monilla ihmisillä vaikuttaa taustalla vaikeus nähdä maailmaa sellaisena mitä se on ja mielikuvitus alkaa täyttämään aukkoja, jotka tulevat matkustamisen ja muun kansainvälistymisen puutteesta. Ja tietenkin myös puutteellisesta kamppailuosaamisesta. Tällaisilla saattaa leffojen legendat alkaa elämään jollain tasolla totuuksina päässä ja vaikkapa matkimalla jotakin leffan koreografiaa tai muutoin fiilistelemällä, voi ehkäpä tuntea kuuluvansa vaikkapa leffan ninjaklaaniin. Kakarana otin tietenkin itsekin leffat melko tosissani. James Bondin tulivuoreen hyökkäävät ninjat ja modernit ninjat olivat luotettavinta tietoani ninjoista silloin 9v, kun suunniteltiin puumiekkojen tekemistä ja kyseisten taitojen harjoittelua kaverin vintillä. Koska olin jo karatessa keltaisella vyöllä, sekin oli tietenkin sitä samaa... tuleehan kaikki tämä Aasiasta.
Oikeastaan uskon että viimeiset rippeet mistään tuollaisesta katoavat kun oppii riittävästi kamppailusta havaitakseen, että leffoissa suurin osa nähtävästä tekemisestä on kuraa ja taas huippukamppailuksi järkevien toimesta nimetyssä näkee yleensä kaikessa paljonkin hyvää. Niin paljon kuin onkin itsestäänselvyys, ettei fiktio ole faktaa, uskon että meillä jokaisella fiktio kummittelee paljonkin enemmän maailmankuvassamme kuin mitä tajuamme tai ehkä edes haluamme tajuta. Ja varmasti tämä painaa paljon myös joissain kamppailukuvioissa. Tiedän yhden tyypin, jolla tämä varmasti vaikuttaa paljon, mutta joka ei silleen ole kusettaja. Osastoa: I want to believe. Hyvä vielä kun tietää paljon enemmän kuin suurin osa, niin normikamppailija ei tiedä mitä ajatella kun kuntelee juttujaan.
Jostain on kuitenkin aina aloitettava. Kannattaa mennä syksyllä alkavalle kurssille. Jos ei napannut, oppi tämän ja jos nappasi niin sittenhän se meni hyvin. Minulla ei ole mitään pätevyyttä tai intressejäkään spekuloida jotakin yksitäistä kamppailuopettajaa Suomessa, varsinkaan negatiiviseen sävyyn, joten tämä viesti ei ole sitä vaan enemmänkin yleinen vastaus tuohon laajempaan kysymykseen aikuisista valehtelijoista. Jos nimimerkin luku 97 on syntymävuosi, ei ole ihmekään jos on vielä pari oppituntia siitä opittavana, kuinka aikuiset ovat pieniä tylsemmäksi muuttuneita lapsia tai mitä hyvää aikuisuus tuo mukanaan. Rehellisyys ei ole näistä yksi, ainakaan automaationa. Korkeintaan sitä kautta jos tajuaa miten valheistaan jää kiinni ja myös jostain sosiaalisista syistä välittää tästä. Ainakin itse aikuistu(i)n sen verran hitaasti, että piti laittaa vuosia ikääsi lisää, ennen kuin tietyt aikuisuuden illuusiot sumenivat hissukseen normaaliksi arjeksi. Kai tällainen tapahtuu sitä mukaa, kun huomaa ympäristön kohtelevan itseään aikuisena.
Mutta kuten sanottu, jostain on aloitettava. Toivotan Ninjapoika97 tsemppiä alkavalle kamppailuharrastuksellesi!