Ehkapa. Riippuu samuraista. Jotkut eivat varmasti voineet sietaa mustaa pukua ja tabi-sukkia, vaan kayttivat mieluummin esim sinista hakamaa ja waraji-sandaaleja (ehka geta-sandaaleja sateella!).Killuminati kirjoitti: Eikö ninjutsun periaatteet kuitenkin pilkkaa aika pitkälle samurai periaatteita ?
Lueppas koko ketju uudestaan ajatuksella.Että miten kunnioitettava samurai siis voisi sitten olla ninja ?
Kaikki näkymättömyys, myrkyt, murhaamiset, ei kohdata vastustajaa kasvokkain, eikö tällaisia nimenomaa halveksittu ? Vai onko nuo "epäsamuraimaiset jutut" myös urbaani legendaa ?
P.S. Suosituimmat sota-ajan aseet olivat jousi ja keihas. Myohemmin harkebuusi suurelta osalta korvasi jousen. Miekka on enemman "siviiliase".
EDIT: Tulipa mieleen, etta ainoa viite historialliseen dokumenttiin shinobeista, mihin olen tormannyt englanninkieliseen akateemiseen aineistoon tutustuessa on viittaus Tosan alueen eraaseen samuraihin, joka oli virallisissa asiapapereissa merkitty (muistaakseni) Yamauchi-suvun (Tosan hallitsijasuku) shinobiksi. Aikalaiskirjoituksista oli paatelty myos etta tama kyseisen henkilon yleisesti tunnettu asema aiheutti epaluuloja ja vaikeuksia solmia sosiaalisia suhteita.
Mika tuo shinobin tehtava sitten oli? Toimia Yamauchi-suvun "gestapona". Urkkia tietoa mahdollisista aluehallintoa vastaan suunnatuista suunnitelmista ja teoista.
Tuo yllaoleva esimerkki ehka kuvaa hyvin mita "ninjat" olivat Edo-kaudella. Samalla tuo on mielestani aika hyva antiteesi vaitteelle "ne oli niin salaisia, ettei niista ole mitaan todisteita".
Japanilaiset ovat aina olleet varsin innokkaita kaiken nakoisista lomakkeista ja asiakirjoista oikein taytettyina ja asiallisine leimoineen (tormaan tahan lahes paivittain ), joten materiaalia on varmasti melkoisesti kunhan sita vaan joku tutkisi. Ja Japanissa on tietaakseni tutkittukin, tulokset eivat vaan ole kantautuneet lansimaihin saakka, vaan ovat peittyneet populaarikulttuurin kohinan alle. Kyllahan nykyaankin "salaisista operaatioista" on vaikka minkalaisia dokumentteja ja raportteja eri maiden arkistoissa. On vaan eri asia kuka niita paasee tutkimaan ja monenko vuoden paasta.
Tuollaiselle poliittiselle poliisille on jossain maarin hyvaksikin olla esilla. Paikallishallintoa vastaa suunnatut juonittelut oli lienee jarkevinta kukistaa nakyvasti ja tehokkaasti niin ettei jaa epailyja kuka maaraa. Varmaan hiippailua, savupommeja ja maskeja tarkeampia taitoja Edo-kaudella ovat olleet kuulustelu ja muut tiedonhankinta taidot ja en yhtaan epaile, etteiko tyonkuvaan olisi kuulunut isolta osalta "konttoripoydan takana istuminen" kirjoitellessa erinaisia raportteja...