sokutoja kirjoitti:
Mutta henki. Spiritti oli taivaissa uran alkutaipaleilla. Sitä ei tårta på tårta kestäneet. Siksi vielä shotokan on tuo etulaji.
Nyt ruetaan mielestäni pääsemään siihen ytimeen, jossa shotokan on vahvimmillaan. Eli "taisteluhenkeen".
Esimerkiksi Black Belt-lehteen haastateltu Osamu Ozawa kertoo seuraavanlaisesti vuonna 1998: "Aloittaessani harjoittelun Japani oli tuolloin sotatilassa ja karateopettajat olivat omistautuneet kehittämään nuorten ihmisten henkeä, taisteluhenkeä. Suoriutuakseen tuosta tehtävästä menestyksellä, harjoittelusta tehtiin äärimmäisen kovaa. Se ei ollut teknisesti vaikeata, mutta fyysisesti se oli brutaalia."
Tuossa samassa haastattelussa hän kertoo, ettei ollut tavatonta suorittaa 1000 toistoa jotakin potkua tai 1000 toistoa yhtä lyöntiä yhdessä treenissä. Samoin oli tavallista tehdä kataa 100 kertaa tai enemmän putkeen.
"Tämän tyyppinen harjoittelu oli kehitetty mielemme murtamiseksi ja pakotti meitä ylittämään itsemme. Otteluharjoittelussa ei ollut sääntöjä ja emme käyttäneet suojuksia."
Ozawa kertoo myös, että Funakoshi oli suuri mies ja filosofi, mutta hänen nuoremmat sempait olivat kovan militaristisen koulutuksen saaneita ja he johtivat harjoituksia kuten armeijan joukkuetta tai komppaniaa. Esimerkiksi ensimmäisessä harjoituksessa uusi oppilas saatettin laittaa iskemään makiwaraa 50 kertaa täydellä voimalla.
Vuonna 1944 saatuaan mustan vyön suoraan Funakoshilta itseltään Ozawa värvättiin Japanin merivoimiin, jossa hänet koulutettiin upseeriksi ja lentäjäksi. Eräänä iltpäivänä komentaja pyysi vapaaehtoisia ilmoittautumaan tehtävään, josta ei olisi paluuta. Näin hänestä tuli kamikaze-lentäjä, tehtävänään lentää räjähdelastissa oleva kone amerikkalaisten laivastoa päin. Hän jatkoi edelleen karateharjoitteluaan kohdatakseen tehtävänsä paremmin valmistautuneena.
Hän seurasi odottaessaan oman vuoronsa tuloa kuinka hänen ystävänsä yksi toisensa jälkeen törmäsivät amerikkalaisten laivoihin, surmaten itsensä samalla. Hänelle kuitenkin kävi toisin, hänen seuraava muistikuvansa on sairaalasta. Koska kamikaze-lentäjille oli annettu tehtävää varten vanhat koneet, hänen lentämänsä kone oli pudonnut pian nousun jälkeen.
Maatessaan sairaalavuoteessa avuttomana keisari Hirohito ilmoitti puheessaan Japanin antautuneen. Monet Ozawan elossa olleista ystävistä tekivät itsemurhan. Hän itse ei kyennyt, koska oli sairaalan vuodelevossa. Myöhemmin hänen palattuuaan kotiinsa, vanhemmat eivät olleet uskoa silmiään sillä he olivat olettaneet poikansa kuolleen kunniallisesti sodassa. Nuo ajat olivat erittäin raskaita Ozawalle häpeän ja ystävien kuoleman myötä.
Eli tämmösistä lähtökohdista shotokan ponnistaa ja olen huomannut monen opettajan kantavan tuota soturin asennetta oppilailleen edelleen. Se ulkoinen muoto ei välttämättä ollut niin merkityksellisessä osassa kuin asenne ja henki noina shotokanin kehittymisen aikoina.