Potku.net

Ishizuka-sensei opettamassa tekniikkaa nimeltä Oni Kudaki.

Ishizuka-sensei demonstroimassa perustekniikka joskus muinoin...

Rintamerkin perusteella 10. dan shihan opettaa... mitä helvettiä tässä tapahtuu?

Demonstroidaan ketjusirppiaseen käsittelyä ja käyttöä, parikatatyyppisen harjoittelurakenteen avulla, nähdäkseni.

Pieni palanen Koto-ryun tekniikkaa Kanadan suunnasta:

Ishizuka-sensei demoaa Gyokko-ryun perustekniikkaa joskus muinoin.

Minulla on muuten tullut sellainen kuva, että näissä vanhoissa - tyyliin 80-luvulta ja vanhemmissa - bujinkan-videoissa suorittaminen on tosi paljon terävämpää ja vauhdikkaampaa kuin nykyisissä. Vaikeitakin suorituksia tehdään nopeasti ja mukana on välillä ihan näyttävää ja atletismia vaativaa akrobatiaa.

Uudemmissa videoissa taas kaikki monimutkaisemmat asiat varsinkin tehdään hidastetusti ja muutenkin harjoittelun tapa on paljon rauhallisempi. Lukkoja ei vetaista heti kireälle jne. Se on tietysti selvä, että 87-vuotias Hatsumi-sensei ei voi demonstroida asioita nyt samalla tavalla kuin 1960-luvulla, mutta myös nuoremmat +10 danit tekevät hommat järjestään kuin hidastetussa filmissä.

Hyvä huomio.

Olen pannut kans merkille että ylisenseitten vanhentuessa seuraajatkin ikäänkuin verkkaistuu.
Hyvänä esimerkkinä on okinawankarate kun voimakkaat miehet liikkuvat opettajiensa lailla, vanhan miehen tyyliin.
Joka oli mulle aikanaan yksi syy hakeutua kiukkariin ja kunnolliseen paukutteluun.

Vaikka Matsuoin opetuksen piiriin pääsemisestä ylpeä olinkin.
Se ei nimittäin ollut aivan itsestäänselvyys senaikaisissa jännitteissä ja taustallani.

Olisiko bujinkaissa kokonaispaketin fyysistä vaativuutta viety tietoisesti verkkaisemmaksi, helpommaksi?
Markkinoitten mukaan.

Eräs naapurimaan opettajakolleegani oli kuullut tuosta palautetta aiemmin tänä vuonna Honbu Dojolla treenaillessaan; liian monet opettavat asioita juurikin silleen liian leppoisasti, ja on unohdettu se jatkumo mistä tullaan.

Hommanhan pitäisi mennä silleen pyramidissa luonnollisesti myös tässä suhteessa - ei pitäisi matkia sitä huippua, vaan sitä vähän ylempää mallia, sen pystyy vielä saamaan koneistoonsa järkevästi, ja sitten taas otetaan askel ylöspäin, ja ollaan vastaava muotti alempaa mallia katseleville.

Eräissä treeneissä Nagato Daishihan totesikin "älkää koittako kopioida Hatsumi Sokea, ette pysty siihen, mutta koittakaa kopioida minua, se saattaa olla mahdollistakin"

PS. Pari vuotta sitten kuulin vanhaan aikaan Japanissa pidetyistä Dan-kokeista joissa aikalailla aina tuppasi kolisemaan... mutta silloin piirit olivat pienemmät, kaikki aikalailla tunsivat toisensa, opettajat tiesivät kunkin osallistujan tason ja vastaanottokyvyn... mutta sitten tuli "ninjabuumi" ja porukkaa virtaa sisään tulvien, kuka treenannut mitenkin mitäkin milläkin asenteella........

Ja niille myönnettiin silti korkeita dan-arvoja?

myönnetään

(Mitäs väliä sillä on? itsehän oppilas on vastuussa siitä minkä tason ottaa vastaa..lisäksi kyseessä voi olla Hatsumi-sensein erikoinen huumorintaju,sitäpaitsi pitää määritellä mitä tarkoittaa sparraaminen.. ja mitä näitä kaikkia oli....)

Mutta joo olen itsekin avoimesti ihmetellyt että miksi lajia demonstroidaan lähes aina ihan kuin kaikki taistelutilanteessa tapahtuisi itsestään, pehmeämmin kuin aikidossa. Vaikka kyseessä on entinen taistelulaji. Ja että vaikka Hatsumi on toki showmies, niin miksi kaikki muutkin esittävät leireillään tekniikat aina kuin lavataikuri eikä kuin kamppailija.

Onko kyseessä tosiaan niin yksinkertainen asia että "alemmat" tasot luulevat bujinkanin oikeasti olevan tuota kun on tarpeeksi hyvä, että tosissaan päällekäyvää vastustajaa ihan oikeastikin sitten pyöritellään kuin vappupalloa pitkin tatamia, pikkusormi psytyssä ja yleisölle hymyillen Noinko käy kun lajilla on yksi ainoa todellinen auktoriteetti, tosiella puolen maapalloa? Ja jos ihan kaikki eivät käytä sitä omaa päätä...

Kyynikko kirjoitti: ↑joulu 16, 2019, 14.23 myönnetään

(Mitäs väliä sillä on? itsehän oppilas on vastuussa siitä minkä tason ottaa vastaa..lisäksi kyseessä voi olla Hatsumi-sensein erikoinen huumorintaju,sitäpaitsi pitää määritellä mitä tarkoittaa sparraaminen.. ja mitä näitä kaikkia oli....)

Niin.

Mutta joo olen itsekin avoimesti ihmetellyt että miksi lajia demonstroidaan lähes aina ihan kuin kaikki taistelutilanteessa tapahtuisi itsestään, pehmeämmin kuin aikidossa. Vaikka kyseessä on entinen taistelulaji. Ja että vaikka Hatsumi on toki showmies, niin miksi kaikki muutkin esittävät leireillään tekniikat aina kuin lavataikuri eikä kuin kamppailija.

"Lajia demonstroidaan" ja "taistelutilanteessa tapahtuu" pitäisi ymmärtää erottaa toisistaan.

Sitten "kaikki muutkin" esittävät "aina" tekniikat jne.: no ei tietenkään kaikki eikä aina. Varmaankin niillä videoleikkeillä, joita olet nähnyt.

Kyynikko kirjoitti: ↑joulu 16, 2019, 14.25 Onko kyseessä tosiaan niin yksinkertainen asia että "alemmat" tasot luulevat bujinkanin oikeasti olevan tuota kun on tarpeeksi hyvä, että tosissaan päällekäyvää vastustajaa ihan oikeastikin sitten pyöritellään kuin vappupalloa pitkin tatamia, pikkusormi psytyssä ja yleisölle hymyillen Noinko käy kun lajilla on yksi ainoa todellinen auktoriteetti, tosiella puolen maapalloa? Ja jos ihan kaikki eivät käytä sitä omaa päätä...

Eivät luule, noin yleistäen. Eittämättä joku pilvissä elävä, joka noin luulee, lajia harjoittelijoista löytyy. Samoin kuin vaikkapa kommandona itseään pitävä defendokaaja tai Bruke Liinä itseään pitävä kungfuilija.