Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti. :)

Kyudo

Japanilaiset lajit

Valvoja: Valvoja

pales
polveenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 223
Lauteille: Tammikuu 2005

Kyudo

#1

Viesti pales »

Tässä taas Japanilainen laji:
Onko harrastajia Foorumilla?

Pitääkö paikkansa että ekatvuodet harjoitellaan ritsalla?
Kuvake
mronkain
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 8623
Lauteille: Joulukuu 2004
Paikkakunta: Roihuvuori

#2

Viesti mronkain »

Käsittääkseni se ei ole varsinaisesti ritsa, vaan jousen keskiosa (eli se, josta otetaan kiinni), jonka kanssa harjoitellaan oikeaa liikkumista ja asentoja, sekä nuolen asettamista.

- Marko
pales
polveenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 223
Lauteille: Tammikuu 2005

#3

Viesti pales »

Tietääkö joku linkkejä Kyudo videoihin?
Kuvake
mronkain
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 8623
Lauteille: Joulukuu 2004
Paikkakunta: Roihuvuori

#4

Viesti mronkain »

Täällä on muutama:
http://wanigame.ddo.jp/kyudou/kyudou.htm" onclick="window.open(this.href);return false;
http://www.furyu.com/onlinearticles/onl" onclick="window.open(this.href);return false; ... kyudo1.mov
ja aiheeseen läheisesti liittyen (Yabusame=jousiammunta hevosen selästä):
http://home.no.net/kyudo/yabusame.html" onclick="window.open(this.href);return false;
http://yabusame.jp/english/" onclick="window.open(this.href);return false;
http://dmuseum.ias.tokushima-u.ac.jp/" onclick="window.open(this.href);return false;%7 ... busame.mpg
http://www2.wbs.ne.jp/~tanken/movie/yabusame1.mov" onclick="window.open(this.href);return false;
http://etb-net.com/video/yabusame.wmv" onclick="window.open(this.href);return false;
http://www.k-i-a.or.jp/main/kiaeigopage/Yabusame.htm" onclick="window.open(this.href);return false;

- Marko
pales
polveenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 223
Lauteille: Tammikuu 2005

#5

Viesti pales »

mronkain kirjoitti: ja aiheeseen läheisesti liittyen (Yabusame=jousiammunta hevosen selästä):
http://home.no.net/kyudo/yabusame.html" onclick="window.open(this.href);return false;
- Marko
Helpon näköistä, pitänee mennä lähitallille kokeilemaan 8)
Kuvake
SamuV
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 119
Lauteille: Joulukuu 2012
Paikkakunta: Tampere
Etulaji: KSSR

Kyudo

#6

Viesti SamuV »

Pahoittelen ketjun nostoa historian hämäristä mutta itselleni on herännyt joitain kysymyksiä Kyudosta ja japanilaisesta jousiammuskelusta ylipäätään. Ehkä täällä joku osaisi vastata.

Onko Kyudossa useampia koulukuntia? Olen käsittänyt että kyudo olisi syntynyt n. 1600 -luvulla, onko se sieltä asti kulkenut Kyudo -nimellä? Miten paljon laji on muuttunut vuosisatojen aikana? (Okei, tätä on varmaan mahdoton tietää ilman aikakonetta :D )

Varmaankin jousiammuskelua on harjoiteltu Japanissa jo ennen Kyudon syntymistä, eikös se aikoinaan ollut tärkeä osa Samuraiden osaamista? Voisi siis päätellä että se on varmaan ainakin aikoinaan kuulunut useidenkin koryu -koulujen curriculumiin. Onko nykyään olemassa enää koryu -kouluja, joissa harjoiteltaisiin jousiampumista? Entä lasketaanko Kyudo koryu -lajiksi?

Varmaan näihin kaikkiin kysymyksiin löytäisi vastauksen jos jaksaisi tarpeeksi nettiä selailla, mutta kysynpä nyt kuitenkin. :p
Kuvake
Ikkyu
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 817
Lauteille: Huhtikuu 2008
Paikkakunta: Turku
Etulaji: Suiō-ryū iai kenpō
Sivulajit: Kendo
Takalajit: ZNKR iaido

Kyudo

#7

Viesti Ikkyu »

En ole juuri tämän aiheen asiantuntija, mutta se ei ole ennenkään estänyt minua pakottamasta mielipiteitäni.
SamuV kirjoitti: Onko Kyudossa useampia koulukuntia?
On. Suomessa harjoiteltava kyudo on Heki-ryu Insai-ha'ta. Heki-ryuta on myös muita haaroja, ja muista nimekkäistä koulukunnista tulee mieleen ainakin Ogasawara-ryu. Lisäksi Japanin kyudoliitolla taitaa olla monien muiden lajien tapaan oma standardoitu moderni tapansa tehdä asiat (joka lienee suurin "koulukunta" nykypäivänä).
Olen käsittänyt että kyudo olisi syntynyt n. 1600 -luvulla, onko se sieltä asti kulkenut Kyudo -nimellä?
En usko että on. Väittäisin kuitenkin myös systemaattisten jousiammuntataitojen olevan satoja vuosia tuotakin vanhempi ilmiö. Erikoistumisen (treenaamisen myös "harrastuksena", ei vain työn puolesta), järjestelmällisyyden ja opetuslinjojen suhteen ehkä vanhempi kuin millään muilla aseilla, johtuen sen suuresta merkityksestä soturisukujen identiteetille. Näin perstuntumalta.

Varmaankin siitä lähtien kun on keksitty että jousella ja nuolella saa hengen pois kohteelta, on myös ammuskeltu huvin vuoksi, kisailumielessä ja rituaalinomaisesti. Meditatiivisetkin elementit ovat olleet mukana jo hyvän aikaa, joskin niiden rooli muihin verrattuna lienee nykypäivänä korostunut.
Miten paljon laji on muuttunut vuosisatojen aikana?
Tässä on ehkä jonkinlaista suuripiirteistä aikajanaa:

[video][/video]
[video][/video]
[video][/video]
Varmaankin jousiammuskelua on harjoiteltu Japanissa jo ennen Kyudon syntymistä, eikös se aikoinaan ollut tärkeä osa Samuraiden osaamista? Voisi siis päätellä että se on varmaan ainakin aikoinaan kuulunut useidenkin koryu -koulujen curriculumiin. Onko nykyään olemassa enää koryu -kouluja, joissa harjoiteltaisiin jousiampumista?
Kuulemma se on kuulunut useidenkin kattavien sotataitojen koulukuntien oppimäärään, mutta on vuosien saatossa pudonnut pois tarpeettomana tai muuten. Itselläni on toisaalta sellainen kutina, että monessa tapauksessa jousiammunta olisi voinut istua hiukan huonosti useimpien koulukuntien muuten lähitaistelupainotteiseen oppikokonaisuuteen ja on ehkä ennemmin sitten haettu jo valmiiksi erikoistuneemmista lähteistä tai ehkä soturisukujen sisällä ammoisista ajoista lähtien harjoitelluista taidoista. Taaskaan ei mitään lähteitä tälle väitteelle.
Entä lasketaanko Kyudo koryu -lajiksi?
Vanhat kyudo-koulukunnat ovat koryu-koulukuntia jos ne täyttävät määritelmän, mitä sitten haluaakaan käyttää. Kyudo kokonaisuudessaan ei ole siinä missä vaikkapa jujutsukaan.
Kuvake
SamuV
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 119
Lauteille: Joulukuu 2012
Paikkakunta: Tampere
Etulaji: KSSR

Kyudo

#8

Viesti SamuV »

Kiitos, selvensi paljon. :)

Niin ja hienoja videoita. Varsinkin tuo eka, olisi ollut hieno päästä katsomaan livenä.
Kuvake
Jussi Ekholm
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 590
Lauteille: Maaliskuu 2008
Paikkakunta: Tampere
Etulaji: Japanilaisten miekkojen tutkiminen
Sivulajit: Miekkojen keräily

Kyudo

#9

Viesti Jussi Ekholm »

Minulla ei ole kauheasti kirjoissa jousiin ja jousiammuntaan liittyvää tietoutta, mutta 1500-luvun lopulla jousiammuntaperinne meinasi kadota kokonaan. Tuliaseet kun tuli Japaniin 1543 ja ne alkoivat yleistyä tuossa 1500-luvun lopulla taistelukentillä syrjäyttäen jousen.

Jousi oli soturin pääase Nara-kaudella sekä varhaisella Heian kaudella. Nara kaudella (710-794) järjestettiin rituaalinomaisia jousiammuntakisoja ratsun selästä. Samurai-luokan alkaessa muotoutua myöhäisellä Heian kaudella alkoi kehittyä ryu:ja, jotka opettivat kyujutsua (jousiammuntaa). Ja 1100-luvun sodissa jousimiehet olivat suurissa rooleissa.

Kamakura-kauden alkaessa 1184, järjestettiin erilaisia jousiammunta-kisoja että samurait pysyivät hyvinä ampujina. Hallitsija Yoritomo tähdensi ratsailta ammunan tärkeyttä ja tähän aikaan kai yabusame virallisesti syntyi kun hän käski Ogasawara Nagakiyoa opettamaan hänen samuraitaan.

Sengoku-kausien jatkuviin sotiin 1400- ja 1500-luvuilla koulutettiin suuria määriä jousiampujia, joita käytettiin usein nuolisateisiin taisteluiden alussa. Tähän aikaan jousiampujat harjoittelivat jatkuvasti pitääkseen taitonsa hyvinä. 1443 syntynyt Heki Danjo mainitaan yhtenä tämän ajanjakson nimekkäimpänä jousiampujana (ilmeisesti Heki-ryu juontaa hänestä?).

Kuitenkin tuliaseiden tulo 1543 alkoi lopettamaan Japanin jousiammuntaperinnettä. Kyujutsusta tuli katoava taito kun 1500-luvun lopulla jousiampujat korvattiin arkebuusi-miehillä. 1600-luvun alussa Tokugawa Ieyasu halusi pelastaa Japanin jousiammuntaperinteen ja järjesti kuuluisan jousiammuntakilpailun Sanjusangendoon. Siinä ampuja ampuu mahdollisimman monta nuolta kohteeseen 120m:n matalalla hallikäytävällä 24 tunnin aikana. 823 yrittäjästä vain noin 30 jätti mitenkään merkittäviä tuloksia. 2 parasta - Hoshino Kanzaemon sai 8000 osumaa 10542 nuolesta. 17 vuotta myöhemmin Wasa Daicharo rikkoi ennätyksen 8113 osumaa 13053 nuolesta, (edellisen ennätyksen haltija Hoshino "auttoi" häntä suorituksen aikana viiltämällä käteen haavoja että pystyi pitämään jousta kädessä oikein kun käsi turposi).

Tuossa oli noilla ennätysmiehillä hieman eri tahti kuin modernissa kyudossa. Kirjaan oli laskettu että se oli yksi nuoli 6-7 sekunnin välein ja toisella 8-9 sekunnin välein 24 tunnin ajan. Tietysti tuossa on pakko pitää pieniä taukoja välissä niin se itse tahti on vielä tuosta vähän nopeampi, ja ammuttava matka tosiaan 120 metriä. Tietysti nämä sitten olivat 2 koko Japanin parasta, mutta ero moderniin kyudoon on valtava.

Kanbun- ja Genroku-kausien (1661-1704) välillä taistelulajit menettivät merkitystään kun Tokugawa hallinnon rauha säilyi eikä sotureita tarvittu. Tähän aikaan ihan tavalliset ihmiset alkoivat oppia niitä. Tämä päti sekä iaijutsuun, kenjutsuun että kyujutsuun. Näiden taitojen painopiirteet muuttuivat käytännöllisistä henkisiin. Lajeja muutettiin niin että niihin tuli tie do, joka toimi polkuna valaistumiseen, satori.

Kyudo selvisi Meiji ja Taisho kausien läpi (1800-luvun loppu 1900-luvun alku) ja siitä tuli entistä suositumpi sotaisalla Showa-kaudella. Toisen Maailmansodan jälkeen se, kuten muutkin taistelulajit, kiellettiin miehitysjoukkojen toimesta. 1949 sitä voitiin taas alkaa harjoittelemaan ja Zen Nihon Kyudo Renmei perustettiin. Tänä päivänä Kyudolla on noin 500,000 harrastajaa maailmanlaajuisesti. Nykyään oikeaa etikettiä, henkistä lähestymistapaa ja ampumisen muotoa arvostetaan paljon enemmän kuin taistelussa tärkeintä asiaa eli käytännöllistä kohteisiin osumista. Kyudon tulevaisuus näyttää kuitenkin turvatulta.

Aseet vaan syrjäyttivät jousen käytännöllisyytensä vuoksi. Oli paljon helpompaa opettaa ihmiset ampumaan tuliaseella kuin jousella. 1575 oli ensimmäinen isompi aseiden käyttö taistelussa kun Nobunagan 30,000 miehestä 10,000 oli teppo ja miekka. Heistä 3000 taitavinta oli sitten suojassa ampumassa. Tästä 50 vuotta eteenpäin oli sitten ampuma-aseiden kulta-aikaa Japanissa. Sekigaharan taistelussa 1600 oli noin 80,000 tuliasetta. Osakan linnan piirityksessä 1614-15 oli noin 100,000 tuliasetta. Viimeinen isompi aseiden käyttö yleisesti oli 1638 Shimabaran kapina. Tämän jälkeen Tokugawan säännöt tiukkenivat ja aseita takavarikoitiin. Ampuma-aseet hiipuvat myös tuossa parissa sadassa rauhan vuodessa, ja Japani tippui kehityksessä länsimaiden jalkoihin.
Jussi Ekholm
simohell
ilmaanpotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 9
Lauteille: Joulukuu 2009
Sivulajit: Kyudo (2004)
Jodo (2006)
Iaido (2009)
Kendo (2015)

Kyudo

#10

Viesti simohell »

Kydossa tosiaan on useita koulukuntia.

Osa koulukunnista ampuu hevosen selästä, ennen kaikkea kunnianarvoisa Ogasawara-ryu joka on vanha, 1100-luvulla alkunsa saanut koulukunta. Ogasawara-ryu esiintyi viime vuonna Helsingissä. Ogasawara-ryu on myös shintolaisen rituaalisen jousiammunnan perinteen kantaja.

Osa koulukunnista sen sijaan keskittyy jalkaväen ammuntaan, kuten Heki-ryu Insai-ha, jonka lasketaan alkaneen shogun Tokugawa Ieasun opettajasta (vetäydyttyään julkisesta elämästä tämä otti nimekseen "Insai").

Suomessa harrastetaan sekä Heki-ryu Insai-hata että Japanin Kyudoliiton modernia tyyliä. (Kyudoliitossa tyylit jaetaan pääasiassa ammuntatekniikan mukaan "keskeltä" tai "sivusta" jousen nostaviin, joista liiton moderni tyyli kuuluu ensimmäiseen ja Heki-ryu Insai-ha jälkimmäiseen). Alkeisopetus Suomessa on Heki-ryuta, mutta molemmissa koulukunnissa nykyään löytyy Suomesta 5.dan ampujia, ja kummatkin koulukunnat harjoittelevat yhdessä.

Kyudo-termi esiintyi ensimmäisenä Morikawa Kozanin 1660-luvulla perustamassa Yamato-ryussa.

Joitakin kyudossa tapahtuneita muutoksia ovat mm. kypärän poistuminen käytöstä (mikä mahdollisti pitemmän vedon), jousen kiertoliikkeen pidentyminen (mihin sotakentällä ei ollut aikaa), sekä luonnolisesti välineissä tapahtunut kehitys.

Koryusta Heki-ryu Insai-han viimeisen päämiehen yksi pääoppilaista, Ken Kurosu-sensei (opettaa muuten tällä ja ensi viikolla Suomessa) joskus esitti näkemyksen, että "koryuksi" tulisi kutsua taitoja, joita käytettiin sodassa (Sengoku Jidai), Tokugawa-kaudella alkaneet koulukunnat olisivat "shinryu" ja Meijin kauden ja uudemmat "gendai". Tällä logiikalla Ogasawara-ryu on koryu-laji, ja 1600-luvulta katkeamattomana linjana opetettu Heki-ryu Insai-ha kuuluu shinryuhun. Suomessa ja eri lajien välillä termien käytössä sen sijaan on eroja.

Kyudon henkisestä puolesta on hyvä lukea artikkeli "The Myth of Zen in the Art of Archery", jonka on kirjoittanut kulttuurin ja uskonnon tutkija, kyudoka prof. Yamada Shoji.
Kuvake
SamuV
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 119
Lauteille: Joulukuu 2012
Paikkakunta: Tampere
Etulaji: KSSR

Kyudo

#11

Viesti SamuV »

Kiitoksia Jussille ja simohellille mielenkiintoisista vastauksista. :peukku:
Elbe55
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 3
Lauteille: Marraskuu 2018
Etulaji: Kyudo (34 v)
Takalajit: Judo (16 v)

Kyudotietopaketti

#12

Viesti Elbe55 »

Alku
Vanhin kyudon koulukunta on Ogasawara ryu. Se on 1200 luvulta. Toiseksi vanhin on Heki Ryu 1400 luvulta. Nämä kaksi ovat ainoat perinteiset koulukunnat. Muut ovat syntyneet 1800 luvun jälkeen. Täytyy tässä vaiheessa painottaa, että kyseessä oli kyujutsu (jousen tekniikka). Siihen aikaan Japanissa oli heikot shogunit ja kansa oli tyytymätön. Muut paitsi samurai-luokka eivät saaneet kantaa aseita. Poikkeuksena ashigarit, maanviljelijäluokasta aika ajoin värvätyt jotka saivat käyttää yhtä miekkaa. Niinpä jotkut tunnetut asemiehet rikkoivat lakeja ja opettivat asetaitojaan kansalle. Yksi tällainen hyvin taitava samurai oli kyujutsuka Heki Danjo Masatsugu. Ogasawara ryu opetti jousiammuntaa hevosen selästä. Ampujilla oli haarniska ja kypärä (kabuto). Jalkasotilailla ei ollut sen kummemmin hevosia kuin kypäriäkään. Siksi Heki Danjo joutui kehittämään lajin jalkasotilaille paremmin sopivaksi. Mm. kabutossa olevat siivekkeet rajoittivat ulosvedon. Ilman kypärää voitiin vetää jännettä korvan ohi. Koska Heki Danjo Masatsugu oli legendaarinen jo eläessään, niin kävi kuten monissa muissakin lajeissa. Hänen kuoltuaan tuli miehiä väittäen, että he olivat Hekin seuraajia. Mm. apotti luostarissa, jossa Heki vietti viimeiset vuotensa väitti olevansa Heki Danjon seuraaja. Vuosien vieriessä ilmestyi uusia alahaaroja. Usein ne syntyivät erimielisyydestä opetustavoista, joskus varmaan siitäkin syystä, että oli cool olla koulukunnan perustaja.

Kyudo nykyään
Meiji-uudistuksen myötä kaikki vanhaan feodaaliakaan liityvä alettiin paheksua. Niinpä vanhat bujutsu-lajit lähes hävisivät Japanista. Jigoro Kano oli saanut judonsa suosituksi jättämällä pois kaikki tappavat tekniikat ja pedagogina ymppäämällä siihen mielen kehitystä. Niinpä hän v. 1896 järjesti suuren kokoontumisen eri bujutsu-lajien kesken tarkoituksena auttaa tekemään myös muut lajit suosituiksi. Hän mm. kehotti heitä ryhmittymään eli perustamaan omia liittojaan. Siitä lähti sitten budo-vallankumous liikkeelle. Jousiampujilla on niin lukematon määrä koulukuntia, että he eivät onnistuneet sopimaan. Vasta 1933 perustettiin liitto, joka hajosi jo 1934. Koska edelleen tapeltiin sittä kuka olisi kukkona tunkiolla päätettiin, että perustettaisiin uusi eklektinen jousityyli. Otettiin vähän kustakin koulukunnasta. 1948 saatiin sitten perustettua Zen Nihon Kyudo Renmei. Suurin osa kyudokoista harjoittavat tätä tyyliä (nyk. se on All Nippon Kyudo Federation). Heki Ryu ja Ogasawara ryu toimivat kuitenkin myös erillisinä ryhminä. Joitakin vuosia sitten perustettiin IKYF eli kansainvälinen kyudoliitto.

Eurooppaan
Vuonna 1966 saksalainen arkkitehtuurin opiskelija Manfred Speidel lähti opiskelemaan Wasedan yliopistoon. Koska oppilaiden oli pakko valita jokin budo-laji, niin Speidel valitsi kyudon. Hän oli silloin Heki To Ryu Insai Ha koulukunnan mestarin Inagaki Genshiro Yoshimichin (1911-1995) oppilaana. Eräänä päivänä Hampurilainen jousiammuntaseura otti häneen yhteyttä ja kysyi pystyisikö hän järjestämään kyudonäytöksen Hampuriin. Speidel jutteli mestarin kanssa ja sovittiin, että sinne mennään. Niinpä syyskuussa 1969 Inagaki-sensei piti kyudo-näytöksen Hampurissa. Samaan aikaan saapui Pariisista ryhmä muita kyudo-mestareita. Niinpä he pitivät yhteisnäytöksen. Inagaki sensei jäi vielä viikoksi Hampuriin vetäen ensimmäistä kyudo-kurssia Euroopassa. Hän jätti vielä assistenttinsa Hampuriin kolmeksi kuukaudeksi. Leiriin osallistui Feliks F. Hoff, jolla oli jo judossa 1.dan. Hänestä tuli todella merkittävä henkilö Eurooppalaisen kyudon kehittämisessä. Vuonna 1984 hän tuli pyynnöstä Suomeen tuomaan lajin tänne. Se tapahtui viikonloppuleirin muodossa (24-25.11). Paikkakuntana oli Porvoo. Sen jälkeen perustettiin seurat Porvooseen ja Helsinkiin sekä tammikuussa 1985 Suomen kyudoliitto.

Ampuminen
Alussa ei tietenkään aloiteta ampumaan. Jousi on ensinäkin täysin erilainen kuin muut jouset. Sen pituus on n. 220 cm ja se on epäsymmetrinen. 1/3 osa on otteen alapuolella ja 2/3 sen yläpuolella. Sen lisäksi jousi on aina ampujan vasemmassa kädessä. Nuoli nokataan jousen oikealle puollelle. Muissa jousiammuntamuodoissa se on jousen vasemmalla puolella. Aloitetaan kumijousella (gomuyumi). Siinä on usein muovista tehty jousen kahvan näköinen kapistus, jossa on kumilenkki. Sillä harjoitellaan nykyään n. 3kk. Se on ollut parisen vuotta aikaisemmin. Sen jälkeen hankitaan jousi, ampumahanska ja nuolet. Ensin tehdään karabiki (tyhjä veto). T.s. ilman nuolta. Kun sitten ammutaan, tapahtuu se makiwaraan, joka on olkipaali. Se on n. 1,5-2 m ampujasta. Siihen ammutaan niin kauan, että tekniikka, joka on kaikkea muuta kuin helppo oppia, on tarpeeksi hyvä. Silloin pääsee ampumaan matoon eli maalitauluun, jola on 28 m päässä ja halkaisijaltaan 28 cm. Tätä kutsutaan Mato-ammunnaksi. Kun löytyy sopiva tila, usein ulkona, niin ammutaan 60 m tauluun, joka on 100 cm halkaisijaltaan. Sitä sanotaan Enteki-ammunnaksi.
Suomessa on tällä hetkellä 50-60 kyudokaa. Suurin osa on Heki ampujia. Lisäksi on muutamia ANKF tyylin ampujia. He harjoittelevat kaikki yhdessä ja ovat tasavertaisia jäseniä. SM kilpailuja on järjestetty vuodesta 1989. Antti-Jussi Voutilainen on ainoana suomalaisena voittanut Euroopan mestaruuden 1990-luvulla. Nykyään järjestetään myös MM-kilpailuja. Inagaki sensei (9 dan Hanshi) kävi Suomessa 7 kertaa vetämässä viikon pituisia leirejä. Ensimmäisestä kurssista on jäljellä 2 kyudokaa, jotka vielä harjoittavat. Euroopassa on n. 4000 kyudokaa, joista suurin osa on Heki ampujia.
Veepee
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 1298
Lauteille: Tammikuu 2014
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Taido, Tenshin shōden Katori shintō-ryū
Sivulajit: Tachimura-ha Shuri-Te, 白眉, Shaolin
Takalajit: Judo, moderni taijiquan

Kyudo

#13

Viesti Veepee »

Tämä kyudo-video pärisi mulle aika hyvin tässä jokin aika sitten:

Ville-Pekka Turpeinen

"If your unsoku is good, you can never be touched." -Kozo Kitamura, taido 8. dan hanshi, Suomen taidoliiton kesäleiri 2012

"Kun olet kiillottanut tekniikkasi ja saavuttanut liikkeiden vapauden, saat luonnostaan ihmeelliset voimat." -Musashi Miyamoto, Go Rin no Sho, Tulen rulla
Elbe55
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 3
Lauteille: Marraskuu 2018
Etulaji: Kyudo (34 v)
Takalajit: Judo (16 v)

Kyudo

#14

Viesti Elbe55 »

Hyvännäköinen shomen uchiokoshi (nostaa jousen vartalon edessä) ampuja. Pari pahaa virhettä suorituksessa. Maalikolle video kuitenkin kertoo hyvinkin siitä, minkälaista on ampua yumilla. Jos jotakuta kiinnostaa katsoa kokonaista seremoniaa mestari Inagakin (1911-1995) 9.dan Hanshi suorittamana niin tästä löytyy

Veepee
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 1298
Lauteille: Tammikuu 2014
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Taido, Tenshin shōden Katori shintō-ryū
Sivulajit: Tachimura-ha Shuri-Te, 白眉, Shaolin
Takalajit: Judo, moderni taijiquan

Kyudo

#15

Viesti Veepee »

Pakko myöntää, etten huomannut juurikaan eroa :D

Mikäs merkitys Awa Kenzōlla on yleisesti ollut kyudōn kehitykseen?
Ville-Pekka Turpeinen

"If your unsoku is good, you can never be touched." -Kozo Kitamura, taido 8. dan hanshi, Suomen taidoliiton kesäleiri 2012

"Kun olet kiillottanut tekniikkasi ja saavuttanut liikkeiden vapauden, saat luonnostaan ihmeelliset voimat." -Musashi Miyamoto, Go Rin no Sho, Tulen rulla
Vastaa

Lauteilla

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei potkulaisia ja 31 kurkkijaa