Taido

[Veepee]

Onko taido nyt karatea, kun Taidoliitto on purettu ja seurat liittyneet Karateliittoon? Tätä ketjua lukiessani tuli käsitys, että taido pohjautuu karateen, mutta ei ole karatea.

Ei taido karateksi muutu, jos se yhdistää toimintansa karateliittoon. Taido ei ole koskaan ollut karatea eikä se karateksi muutu

Kuitenkin täällä Rovaniemellä paikallinen taidoseura ilmoittelee järjestävänsä peruskurssin taido-karatessa. Miten tuo pitäisi tulkita?

Luulisin äkkiseltään että Tuuliaisen Tane, joka on käsittääkseni suunnilleen Rovaniemen ainoa taidoka ja täten yksinään ko. seura, käyttää karate-sanaa vetoapuna ja houkuttimena peruskurssille, sillä taido ei sellaisenaan tosiaankaan sano useimmille ihmisille mitään. Jenkkien taidotyypit käyttävät muuten samaa nimitystä, mutta heidän touhunsa eroavat valtavirtataidosta merkittävästi. Omia grappling-tunteja jne...

Eihän se toki ihan väärin ole kutsua taidoa karateksi, onhan kyseessä kuitenkin jälkimmäisen offshoot. Minä olen kuitenkin sitä mieltä, että taidon pitäisi pystyä seisomaan sellaisenaan omana itsenään vetoamatta historiaansa ja esittävän olevansa karatea. Aika alistunutta asennetta semmoinen mielestäni. Mielestäni taido on taidoa.

[Veepee]

Tässäpä tällainen mielenkiintoinen video lähes neljänkymmenenviiden vuoden takaa. Tani-sensei (nykyään 78 vuotta, still alive and kicking!) demottaa taidotekniikoita katanaa vastaan.

[youtube][/youtube]

[Veepee]

Yhdysvalloissa harrastettava taido näyttää varsin erilaiselta kuin muualla maailmassa harrastettava taido. Osaltaan tämä johtuu sikäläisestä kamppailubisnesympäristöstä, löyhistä yhteyksistä muuhun taidoyhteisöön sekä tietoisista suuntauksista opetusjärjestelmässä. Videomateriaalia, josta saisi selkeän kuvan amerikkalaisen taidon luonteesta on vaikeahko löytää. Pari päivää sitten vastaan tuli tällaisia videoita jonkun tyypin mustan vyön kokeesta. Erilainen opetustapa sekä tietyt tekniset poikkeavuudet ja painotukset taidoa tunteva ihminen bongaa varsin helposti. Pistän tähän pari videota esimerkiksi, vaikka pitkiä ovatkin. Katsella voi valikoidusti.

[youtube][/youtube]

[youtube][/youtube]
Mainitsemisen arvoista on se, että näissä videoissa esiintyy järjestyksessä ensimmäisenä "vanha" untai-hokei, joka on vahvasti gensei-karate -pohjainen ja josta on muualla taidomaailmassa siirrytty pois. Lisäksi sekä miehet että naiset esittävät pelkät tai-hokeit, ainoastaan ten-tekniikkaluokasta esitetään ns. in-versio.

Kyllä näistä Suomessa voisi vihreän vyön saada. Lepsumpi arvostelija saattaisi päästää vielä 2.kyullekin.

[Andy]

Minkä vyön niillä saisi Japanissa?

[Veepee]

Japanissa vyöt suoritetaan nopeammassa tahdissa kuin Suomessa ja treenimäärät ovat ihan eri luokkaa. Japanin vyöjärjestelmän tasovaatimukset eivät siis suoraan vertaudu suomalaiseen systeemiin. Tämän olen myös itse Japanissa todennut.

Ja sitten vastaus kysymykseesi: Veikkaisin että osa videon tekniikkavirheistä olisi Japanissa karsittu pois ennen ensimmäistä vyökoetta, osa sen jälkeen. Eli kyllä tuolla taitotasolla vielä johonkin pystyy...

[Veepee]

Voisin hyvin kuvitella että vaikkapa taidosta olisi jopa haittaa itsepuolustukseen ainakin jos nimenomaan yrittäisi käyttää taidotekniikoita. Mutta taidokisoissa tai taidon vyökokeissa pärjää ihan varmasti paremmin jos on treenannut taidoa kuin jos ei ole.

Haluaisin tarttua tähän lauseeseen tästä ketjusta. Tavallaan Andy on oikeassa. Taidon perustekniikkaa ei kyllä missään nimessä kannata kenenkään täyspäisen yrittää tehdä itsepuolustustilanteessa, enkä usko että yksikään taidoka siihen edes rupeaisi. Meillä on kuitenkin lajimme sisällä realiteetit kohdillaan. Taidon perustekniikalla tarkoitan nyt tätä.

[youtube][/youtube]

Tällaisellakorkeintaan hämmentää potentiaalisen päällekarkaajan.

Mutta taido ei lopu tähän. Luin vasta yhden erittäin mainion toteamuksen mistä lajissamme on kysymys: "Taido on tutkimus vartalon akselin mahdollisuuksista." Edellä nähty tentai no hokei, perusteknisistä tai-hokeista vaikein, ei ole tekniikan päätepiste vaan sen jälkeen aukeaa toisenlainen taso taidolle, sei-hokeit.

[youtube][/youtube]

Perehtymättömälle ylläoleva hokei näyttänee ehkä jokseenkin samalta kuin kaikki muu taido, mutta sisällöllisesti ja periaatteellisesti ne ovat varsin erilaisia. Siinä missä tai- ja in-hokeit ovat periaatteessa "vartalon akseli for dummies", sei-hokeit joko opettavat tai valmistavat sen soveltavampaan käyttöön. Minä en nimittäin oikeasti ole vielä sillä tasolla, että näiden hokeiden materiaalista vielä yhtään mitään tietäisin. Perushokeiden pääasiallisena tarkoituksena on kuitenkin opettaa löytämään vartalon akseli sekä hyödyntämään sitä liikkeessä ja tekniikassa, ja sitä hinkataan sitten ykkösdanille asti. Modernissa urheilutaidossa ei juurikaan mennä ottelussa tätä tasoa syvemmälle, mutta mukana on muuta taidon periaatteellista sisältöä. Alla vielä esimerkki siitä, millä tavalla taidon kehonkäyttöä on mahdollista toteuttaa totutusta poikkeavassa kontekstissa:

[youtube][/youtube]

[Lasse Candé]

Missä määrin tuo on Taidoa, missä Genseiryuta ja missä Kishimotodia? Tai esim jotain muuta karatemeininkiä?

Kiinnostaa asia hieman siltä kantilta että minkälaista ajattelullista muutosta Shukumine tavoitteli ottaessaan tietoisen askeleen pois Karatesta perustaen uuden lajin ja onko tämä kenties askel taaksepäin tuossa suhteessa? Siis jos juttua pohtii ihan Taidona eikä yleisenä kamppailukiinnostuksena... Jos Congi itse sattuu katselemaan foorumia (kaikkia edellämainittuja lajeja tuntevana), niin olisiko mielipidettä?

En yhtään meinaa sitä etteikö asioita pitäisi tutkia. Oma opettajani sanoo aina että pitää tietää mitä muut hommailee jotta tietää mitä itse hommailee. Hän ei teeskentele että olisi itse keksinyt tuon viisauden. Jaan tuon näkemyksen aina vain vahvemmin ja sehän on kyllä yksi tämänkin foorumin kantavista ajatuksista...

[Andy]

En nyt ota kantaa siihen onko noiden videolla nähtyjen sovellusten harjoittelusta hyötyä vai haittaa itsepuolustukseen. Mutta kuinka paljon tuollaista käytännössä taidosaleilla treenataan? Siitä ollaan varmaan yhtä mieltä että pelkän liikesarjan veivaaminen ilmaan ei auta itsepuolustuksessa kuin korkeintaan parantamalla kuntoa.

[flammee]

Kyllähän taidossa pääosin keskityttiin urheilumuotoihin ja niitä tukeviin harjoitteisiin, silloin kun sitä harrastin. Ja hyvä niin, itsepuolustus on kauhea riippakivi, jos meininki on ihan jotain muuta kuin yksinkertaista ja suoraviivaista mättöä ja vallankin jos ideana on karkeasti ilmaistuna matsata hankalilla tekniikoilla. Jotkut toki tykkäävät jos osa-alueita on kovasti, toiset tykkää erikoistumisesta enemmälti, taido nyt ei ole kauhean helppo laji sen "pääasiallisen juttunsa" suhteenkaan, niin saattaisi tasollisesti tulla takapakkia jos siihen pitäisi sisällyttää itsepuolustusharjoittelun osa-aluekin. Kun niitäkin pitäisi harjoitella vielä hyvin, eikä vaan parin kanssa yhteistyönä.. Ei otteluharjoittelussakaan riitä se että tehdään parin kanssa sovittua tekniikkaa ja sitten sen matsatessa osaisi.. Vaan tarvitaan niitä puoliottelullisia harjoitteita ja sitten pitää vielä matsatessakin keskittyneesti harjoitella sen tekniikan käyttöä ennenkuin sen tekniikan oppimisprosessi on siinä määrin valmis että se on käyttökelpoinen matsitekniikka. Ei se varmaan ole itsepuolustuksessa yhtään sen helpompaa, se sellainen että saadaan jostain opitusta tekniikasta tilanteessa käyttökelpoinen..

[Veepee]

Missä määrin tuo on Taidoa, missä Genseiryuta ja missä Kishimotodia? Tai esim jotain muuta karatemeininkiä?

Hyvä kysymys. Näyttäisi siellä olevan vähän kaikkea sekaisin, osa enemmän taidoa ja osa enemmän Kishimotodia. Välillä tehdään tekniikkaa tai-i no hokeista, joka on sekoitus gensei-ryuta ja taidoa, painotuksen olevan ehkä enemmän gensein puolella. 1:07 paikkeilla Ulf mallaa Kishimoton Nidanbu-kataa, mutta asettaa sen taidon sengi-tekniikan kontekstiin. Periaatteessa tekniikka on taidoa niin pitkään, kun se on taidon kehonkäytön mukaista.

Shukuminella oli selkeästi tietyt oppimansa tekniikat ja liikkeet mielessään, kun hän suunnitteli taidon hokeit. Opettiko hän niitä merkityksiä sitten eteenpäin, sitä en osaa sanoa. En edes tiedä, oliko se edes hänen pointtinaan. Minun mielestäni taidoa ei nimittäin suunniteltu "valmiina pakettina", vaan pikemminkin Shukumine (ja kumppanit) antoi taidon periaatteet ja sanoi "tehkää näistä mitä haluatte". Tai ainakin minun oman taidoni filosofia on tällainen. Minua fiksummat taidohistorioitsijat voivat ampua edellä olevan kommentin alas, jos olen väärässä.

Kiinnostaa asia hieman siltä kantilta että minkälaista ajattelullista muutosta Shukumine tavoitteli ottaessaan tietoisen askeleen pois Karatesta perustaen uuden lajin ja onko tämä kenties askel taaksepäin tuossa suhteessa? Siis jos juttua pohtii ihan Taidona eikä yleisenä kamppailukiinnostuksena...

Liikkeelle paneva voima taidon synnyssä oli käsittääkseni "vartalon akselin löytyminen", tämän olen Tani-senseiltä kuullut. Shukumine todennäköisesti tiedosti, ettei tämä konsepti sopinut enää karaten tekniseen perustaan ja siirtyi siksi johonkin muuhun; lisäksi taustalla oli vahvasti Shukuminen persoonallinen budofilosofia, jota senhetkiset lajit hänen mielestään eivät pystyneet toteuttamaan. En oikein ymmärtänyt mitä tarkoitat sillä, minkä suhteessa taido oli "askel taaksepäin", mutta toivottavasti tuo nyt vähän vastasi siihen mitä hait.

En nyt ota kantaa siihen onko noiden videolla nähtyjen sovellusten harjoittelusta hyötyä vai haittaa itsepuolustukseen.

Oikein. Itsepuolustus ei ollutkaan alkup. viestini pointtina. Pyrin vain laajentamaan yleistä näkemystä siitä, että taido on pelkkiä pyörähdyslyöntejä, volttipotkuja ja "polven jysäyttämistä maahan".

Mutta kuinka paljon tuollaista käytännössä taidosaleilla treenataan? Siitä ollaan varmaan yhtä mieltä että pelkän liikesarjan veivaaminen ilmaan ei auta itsepuolustuksessa kuin korkeintaan parantamalla kuntoa.

Jaa-a... Ei varmasti kovin paljon. Joissain pk-seudun saleilla tuota sisältöä varmasti tulee enemmän, koska heillä on siellä asiaa tuntevia taidokoita. Yleisesti Suomessa harjoitellaan urheilu- ja liikuntapainotteisempaa taidoa. "Soveltavampi" tai "sei-tason" taido on, kuten sanottua, enemmän mustien vöiden juttuja. Sehän jo lähtökohtaisesti rajoittaa tekemistä aika lailla, kun alemmille vöille pitää vielä opettaa pääasiallisesti "perusteita".

[Veepee]

Jatkan taidon spämmäämistä kuin Jasse Catch-ketjua...

Viime viikolla Radio Kuopion Maanantaimakasiinissa kilpatatameilla mitaleita kerännyt Jere Anttalainen oli kertomassa taidosta.
Haastis löytyy tästä:

[Congi]

Missä määrin tuo on Taidoa, missä Genseiryuta ja missä Kishimotodia? Tai esim jotain muuta karatemeininkiä?

Jos Congi itse sattuu katselemaan foorumia (kaikkia edellämainittuja lajeja tuntevana), niin olisiko mielipidettä?

Hyvä kysymys. Näyttäisi siellä olevan vähän kaikkea sekaisin, osa enemmän taidoa ja osa enemmän Kishimotodia.

Kishimotodi, Gensei-ryu karate ja Taido. Mitä on mikäkin jne.

Lyhyesti Kishimotodi kun on vain nimeke sille materiaalille mitä ollaan Ulf Karlsson:in kanssa haettu Okinawa Bugeikanista johon kuuluu Soko Kishimoton opettamat neljää kataa naihanchi, nidanbu, passai ja kusanku.

Gensei-ryu on taas Seiken Shukuminen luoma karatetyyli joka pohjautui samoihin materialeihin. Gensei-ryu:n naihanchi, passai, ja kusanku ovat hyvin samalaisia mitä Bugeikanissa harjoitellaan. Tosin Gensei-ryu karateen on luotu uusia katoja, sekä tuotu lisää katoja muista tyylisuunnista kuten Shotokanista ja Goju-ryu:sta.

Taidossa on taas jätetty kaikki perinteiset katat pois ja luotu liikesarjoille kokonaan uusi konsepti.

Minun ja Ulfin videosta.

0:05 - 0:30 Ensimmäinen tekniikka on Yakutedori. Ihan perus taidoo, löytyy nentai nimisessä liikesarjasta mutta kukaan ei juuri oikeesti suomessa harjoittele kyseistä tekniikkaa parin kanssa.

0:30 - 1:05 Toinen tekniikka on tai-i nimisestä liikesarjasta, eli myös taidoa. Passai katasta löytyy samanlainen liike, joten lähde on selvä.

1:05 - 1:25 Sentai-tegata-ate. Taidon perustekniikoita, eli jälleen taidoa. Kyseessä jäänne kusanku katasta.

1:25 - 1:55 Unin nimisestä liikesarjasta, eli taas taidoa.

1:55 - 2:30 Nenin nimisestä liikesarjasta, eli taas taidoa. Taidossa jalkasakset edustavat ns nengin ideologiaa. mutta nenin nimisessä liikesarjassa myös kädelllä toimiva "käsisakset".

2:40 - 3:10 Soto-gawa-geri. Senin nimisestä liikesarjasta eli taas taidoa (yllätys?). Sama potku löytyy nidanbusta sekä passaista.

Välillä tehdään tekniikkaa tai-i no hokeista, joka on sekoitus gensei-ryuta ja taidoa, painotuksen olevan ehkä enemmän gensein puolella.

Mikä tekee tekniikasta mitäkin.. kishimotodi? gensei? taido? Näillä kaikilla on historiallinen yhteys. Se että lyödään, kaadetaan, heitetään, potkitaan, jne voivat käytönnössä olla noista kolmesta lajista ihan mikä tahansa. Videossa käytiin vähemmän harjoiteltuja taido-tekniikoita läpi, ja jos näitä tekniikoita tutkii, ja jäljittelee niin sama materiaali löytyy kaikista kolmesta lajista. Tällä tekstillä yritän tuoda esiin mistä nämä tekniikat ovat juurensa saaneet.

Kun palataan siihen mikä laji on mikäkin. Kun puhutaan lajista niin yleensä tarkoitetaan harjoitusmetodeja. Kaikilla kolmella lajilla on eri tapa harjoittaa kehoa. Kuka pystyy minun mae-gerin perusteella päättelemään onko se Bugeikanin potku? Gensei-ryun? vai Taidon? Ok, helpompi esimerkki, jos teen kärrypyöräpotkun kohteeseen, niin se on selvää että taidoa se on, koska ei kuulu Bugeikanin eikä myöskään Gensei-ryu karaten kurrikulumiin, okei, joittenkin mielestä se vois olla capoeiraa mutta tässä kerron ihmisille että minun capoeiran harrastaminen rajoittuu yhteen tuuntiin, kerran kokeilin ja se oli siinä.

[flammee]

Kishimotodi, Gensei-ryu karate ja Taido. Mitä on mikäkin jne.

Lyhyesti Kishimotodi kun on vain nimeke sille materiaalille mitä ollaan Ulf Karlsson:in kanssa haettu Okinawa Bugeikanista johon kuuluu Soko Kishimoton opettamat neljää kataa naihanchi, nidanbu, passai ja kusanku.
...
Minun ja Ulfin videosta.

0:05 - 0:30 Ensimmäinen tekniikka on Yakutedori. Ihan perus taidoo, löytyy nentai nimisessä liikesarjasta mutta kukaan ei juuri oikeesti suomessa harjoittele kyseistä tekniikkaa parin kanssa.

Joskus kun noita sovelluksia mietin, niin sellasen kehittelin että tekee ton tekniikan kaverin ottamaan rinnusotteeseen (tai esim. yhdenkäden vaateotteeseen). Eka painetaan kyynärtaipeesta alas käsi kunnolla koukkuun että saadaan vipuvartta ja sitten käännetään kyynärpää ylös sisäkautta, toisella kädellä ote ranteesta. Tällä liikkeellä vastustajan pitäisi kääntyä selin ettei olkapäänsä mene rikki (videolla kohdassa 0:12, alku eri). Nentainohokein seuraava liike on futegi, eli nykästään siitä kädestä kaveri kenttään selälleen, siinä taitaa tulla käännöskin just oikeaan suuntaan.. Rinnusotteen pitäisi kyllä irrota kun riittävän lujasti runttaa sitä kyynärpäätä sisäkautta ylös, mutta enpä ole tuota liikettä kovin montaa kertaa kokeillut. Tossa sovelluksessa ois kuitenkin ihan koko liike pitkälti sellasena kuin se on liikesarjassa..

[video][/video]

Niinjuu, ja ne nentainohokein käden nostelut suorana ylös ja laskeminen sivullehan on ihan selviä vapautumisia kahdenkänden rinnusotteesta/etukuristuksesta, kunhan vaan eka lyödään käsi vastustajan otteen alta toiselle puolelle (esim. oikealla kädellä lyötäs vasemmalle etuviistoon) ja sitten nostetaan käsi ylös ja lasketaan se sivulle niin että se "lakaisee" vastustajan otteen irti. Pitäs riittää momenttia vaikka ois kokoeroakin. Tään liikkeen löysin jostain krav maga -videosta, tais olla tää.

[video][/video]

Kohdassa 1:05 se tekee liikkeen ulkoa sisäänpäin, tossa taidosovelluksessa se otteen irrottava käden liike tehtäs sisältä ulospäin (oikealla kädellä siis vasemmalta oikealle).

Treenaakos joku porukka jossain päin Suomea tuota kishimotodia silleen itsenäisenä juttunaan, vaiko vaan taidotreenien mausteena joskus?

[Congi]

Treenaakos joku porukka jossain päin Suomea tuota kishimotodia silleen itsenäisenä juttunaan, vaiko vaan taidotreenien mausteena joskus?

Olen opettanut kishimotodita taidokoille jotka ovat aiheesta kiinnostuneet. Lisämauste vai pääruoka, se on ollut yksilöitten henkilöhtainen juttu.

[Veepee]

Veikkaisin, että potkulaisia kiinnostaa tämä. Espoon Taidon Eero Talvitie on kääntänyt taidon teoriapuolen (so. teknisen teorian ja budofilosofian) keskeisintä johdantoteosta Taido Gaironia vuodesta 2011 ja työ alkaa nyt häämöttää loppusuoralla. Ennen kirjan menoa painoon Eero julkaisee koko teoksen blogissaan, jotta suomalainen taidoyhteisö (no, lähinnä nyt korkea-arvoiset danit, jotka muutenkin jo tietävät asioista) pystyy arvioimaan ja antamaan rakentavia kommentteja käännöksen laadusta ja sisällöstä.

Blogi löytyy osoitteesta http://taidogairon.wordpress.com. Uskon, että sieltä löytyy perustavampaa ja syvällisempää tietoa taidosta kuin mitä tässä ketjussa on aiheesta tähän mennessä puhuttu, sillä tämä teksti tulee nyt ensimmäistä kertaa myös suomalaisten taidokoiden saataville. Kaikkien taidoa ymmärtää haluavien kannattaa se tarkastaa. Laitan tähän pienen maistiaisen:

»Nähdäkseni kaikkein konkreettisin budolajin olemassaolon tapa on sellainen, joka historian ja yhteiskunnan ehdoista määräytyessäänkin toimii historiaa ja yhteiskuntaa liikuttavana voimana. Budolajin arvo tulee ilmi sitä harjoittavien yksilöiden omaehtoisuudesta, luovuudesta ja toimintakyvystä.» — Shukumine Seiken

Nykyajan vaatimuksiin vastaavaa budolajia on voitava ymmärtää nykyajan käsittein. Taido ei ole taistelukentän eikä maanpuolustushengen välikappale, eikä se varjele etuoikeutetun soturiluokan normistoa. Taido kasvattaa itsepuolustuksesta kiinnostuneista aloitteellisia, toimintakykyisiä ja luovia yksilöitä.

Taidon ensimmäinen tehtävä on elämän elävöittäminen: taidoka oppii tiedostamaan itsensä yksilönä, jonka valinnoilla ja olemassaololla on merkitys. Valmiuksien, tekniikan, hallinnan ja liikesarjojen harjoittelu korostavat aloitteellisuutta alusta asti.

Taidon toinen tehtävä on inhimillisyyteen kasvattaminen: taidoka oppii tiedostamaan toisen yhtä arvokkaana kanssaihmisenä. Hyökkäys- ja puolustustekniikan harjoittelu on vuorovaikutusta, jossa vastustajaa on ymmärrettävä ja muutoksiin mukauduttava.

Taidon kolmas tehtävä on yhteiskuntaan palautuminen: taidoka sisäistää itseään ja muita kunnioittavan elämäntavan ja toimii tämän pohjalta. Taidotekniikan viisi vaihetta mallintavat samaan aikaan itsepuolustustilannetta ja yhteiskuntatoimintaa.